Viikon verran on nyt pelattu chapter 2:sta. Muutaman tehtävän tein alkuun, mutta viime päivät olen vaan tehnyt haasteita, etsinyt karttoja ja aarteita, metsästänyt legenda-eläimiä ja ratsastanut karttaa auki. Olkalaukku on päivitetty tilavampaan malliin ja nyt saa rauhassa keräillä kasveja, rohtoja ja arvotavaroita ilman pelkoa tilan loppumisesta. Muutama uusi pyssy löytyy satulalaukusta ja jousipyssyyn löytyy muutama eri vaihtoehto nuolen kärkeen. Pontikalla terästin haulikon ammukset ja nyt kelpaa jaella lämmikettä sitä kyseleville.
Vieläkin tulee kuuma kun puumia metsästää, seitsemästä kaadosta ainoastaan yksi on päässyt kaulaan asti kiinni, mutta kokemuksella ja nopeilla refleikseillä siitä selvittiin hengissä. Myös se yksi karhu siellä mökissä sai pienen paniikin aikaiseksi, mutta talja siitäkin tehtiin lopuksi. Roanokella liikkuessa ei myöskään näköjään kannata pysähdellä avunpyyntäjien tai puussa roikkuvien ruumiiden kohdalla, sain morasta rintaan kun jäin ihmettelemään hallin kattovaloja ruumiin roikkuessa puusta.
Micah se vaan odottelee vuoroaan Strawberryssä, miksei se meteoriitti voinut osua sinne putkaan? Ja taidan olla tulossa kipeäksi, toivottavasti ei ole mitään vakavaa köh köh.