Jos tarkoitat sitä tehtävää jossa oli se hyvin läheinen sisko ja sen veli, niin kyllä. Itsellä jäi kyseisestä tehtävästä mieleen se kun ne oli ryövännyt rahat niin etsin välien selvittelyjen jälkeen paniikissa rahojani talosta. Meinin kyllä lähelle sitä taulua, mutta en ilmeisesti ollu tarpeeksi lähellä että siinä ois tullu se "inspect" vaihtoehto. Joten sitten juoksentelin ympäri farmia ja samaan aika paljon "vittuperkeleitä" kämpässä raikas. Tosin sitten tokalla yrittämällä löyty rahat, mutta paniikkikohtaus jäi hyvin mieleen. :D
Otin uuden kuorman tukkeja ja vahingosta viisastuneena ajelin rantaa pitkin. Ei ollut yhtä pahaa käännöstä ja sain kuorman perille. Pihi rakentaja maksaa kun jaksaa, niin poltan sen mökin kun valmistuu :)
Muuten loistava peli, mutta kyllä nuo kontrollit on perseestä välillä. Usein olen yrittänyt puhua jollekin ja sitten vahingossa tähdännyt aseella. Tai hyökännyt jonkun kimppuun kun olen yrittänyt hypätä hevosen selkään.
Viikonloppuna tuli taas kokeiltua Onlinea ja kaverin kanssa tiimilipunryöstöön, Pelimoodi itsessään oli kiva, mutta tuli vahva isät vs. pojat fiilis. Toisessa tiimissa selvästi kovemmin tasoilla pelaavat kaverit. Plussana tuntemattomalta tuli kiva metsästystehtävä. Enemmän saisi olla tehtäviä ja vielä mahdollisuuksia sotkea kaverin tehtävä. Jotenkin palkitsevaa, kun saa dynamiitin toisen vankkureihin heitettyä.
Mulle tais käydä vain kerran. Tosin se oli Saint Deniksen keskustassa keskellä kirkasta päivää niin olin reikäjuustoa ennkuin ehdin sanoa "sori" ja eikä siihen kauaa menny kun oli dead.
Laitetaan tää vielä spoilerin alle kun varmaan jotkut tahkoaa story modea ekaa kertaa.
Tuli vastaan Youtubessa tämmönen video. Eli eri tubettajien reaktioita siitä hetkestä kun Arthurin heppa kuoli. Varmaan oma reaktio oli lähimpänä tota kolmosta. Tosin taisin ekalla kerralla kuolla tahalteen kun luulin että mokasin, ja sitten kun sama toistui niin tiesin että tää oli menoa nyt hepalle ja Arthurille. Aika monta leffaa on tullu katottua ja peliä pelattua, mutta eipä mikään kohta ole kourassu niin paljon kuin toi hetki.
Kyllä tässä vähän itsensä pikkulapseksi tuntee kun mä haluan hetinyt sen Red Dead Redemption ykkösen tohon maailmaan! En ole tota Onlinea koittanut ja pelkästään haukkumisvideoita tulee Youtubessa vastaan.
Tuli vastaan Youtubessa tämmönen video. Eli eri tubettajien reaktioita siitä hetkestä kun Arthurin heppa kuoli. Varmaan oma reaktio oli lähimpänä tota kolmosta. Tosin taisin ekalla kerralla kuolla tahalteen kun luulin että mokasin, ja sitten kun sama toistui niin tiesin että tää oli menoa nyt hepalle ja Arthurille. Aika monta leffaa on tullu katottua ja peliä pelattua, mutta eipä mikään kohta ole kourassu niin paljon kuin toi hetki.
Itelle toi ei ollut kummonenkaan kohtaus sillä kaakkini oli potkaissut tyhjää vain päivä-pari aiemmin lumimaisemissa ihan noin vain ja se oli ollut chapter 3sta lähtien mulla joten se vitutti urakalla.
Tuossa kohtauksessa hepokattini oli siis vielä tuore joten meni sivu suun ne tunnelmat.
Tosin siinä vaiheessa kun Arthur hyvästeli äijämäiseen tyyliinsä Abigailin ja Sadien, kaivo stetsonin laukusta ja that's the way it is alko soida niin siinä kohtaa alko kurkussa tuntua. Olihan sitä tullut tahkottua muistaakseni vajaa kuukausi siinä vaiheessa joten tunnesiteet oli vahvat.
Peligenressa surullisimmat hetket olen kokenut seuraavissa kohtauksissa: (Pelit ovat vanhahkoja mutta pahoittelut silti spoilereista)
Metal Gear Solid 4: Siinä vaiheessa kun Old Snake menee takaisin Shadow Moses saarelle eli 1998 pelin maisemiin ja "Best is yet to come" alkoi soida ja flashbackejä tuosta pelistä alkoi tulla niin nostalgiatunteet olivat vahvoja.
Myös lopun "itsemurha" ja sen jälkihöyryt olivat erittäin tunteelliset.
Metal Gear Solid V: Tässä niitä oli parikin. Kun Quiet uhrasi itsensä pelastaakseen Venomin ja kun Paz paljastui Venomin syyllisyyden taakan synnyttämäksi hallusinaatioksi ja kun viimeisessä Pazin viestissä Hideo Kojima puhui suoraan pelaajalle jäähyväisensä niin kyynel valui täällä päässä.
The Last of Us: Tässä pelissä ei ollut yksittäistä kohtausta joka olisi aiheuttanut edellä mainittuja tunteita.. no ehkä sen jälkeen kun Joel löytää Ellien hakkaamasta Davidin päätä tuusan nuuskaksi ja musiikki vaimentaa heidän keskustelunsa... mutta paljon siinä rajamailla olevia kohtauksia.
Sitten pari vähän erikoisempaa peliä jotka ovat ihan eri kategoriaa.
Valiant Hearts:
Emilen viimeinen kirje tyttärelleen ja kävely teloitettavaksi. Kirjeen sanoma, musiikki, kaikki kolisi kuin tuhat vasaraa.
To The Moon: Tätä ei voi oikein edes peliksi kutsua mutta tarina ja musiikki tekivät tästä todellisen timantin. Tarina saattaa jonkun mielestä olla ehkä turhankin siirappinen mutta musiikki on 100/100. Ehkä surullisin "peli" koskaan missään.
To The Moon: Tätä ei voi oikein edes peliksi kutsua mutta tarina ja musiikki tekivät tästä todellisen timantin. Tarina saattaa jonkun mielestä olla ehkä turhankin siirappinen mutta musiikki on 100/100. Ehkä surullisin "peli" koskaan missään.
Täähän sikäli menee "walking simulator"-osastolle, vaikka ulkoasun perusteella retro-JRPG:ksi voisi luullakin (ja onhan siinä alussa yksi ihan huikea taistelu). Mutta itse tykkäsin kanssa todella paljon, nykyään saa helposti alle kympillä ja välillä tarjouksessa ihan muutamalla eurollakin, niin jos vain tarinavetoiset "kävelysimulaaattorit" toimii, ehdottomasti suosittelen.
Itelle toi ei ollut kummonenkaan kohtaus sillä kaakkini oli potkaissut tyhjää vain päivä-pari aiemmin lumimaisemissa ihan noin vain ja se oli ollut chapter 3sta lähtien mulla joten se vitutti urakalla.
Tuossa kohtauksessa hepokattini oli siis vielä tuore joten meni sivu suun ne tunnelmat.
Itsellä oli ollu sama heppa siitä chapter 2 alkupään tehtävästä jossa se piti käydä ostamassa sieltä tallista. Olihan se hidas ja väsy nopeasti, mutta olin päättänyt että tää on mun heppa ja tällä mennään! Tuli matkan varrella parempia nopeampia heppoja vastaan, mutta möin ne aina tarpeetomina pois. Uskollisesti se aina sieltä josstain tuli ja kiidätti turvaan. Tuli siis tosiaan bondattua sen hepan kanssa. Varmaan syy siihen miksi toi kohtaus kolahti itseen niin voimakkasti oli se että mulla on ollu 4 koiraa joista viimesein kuoli pari vuotta sitten joten se nostatti tunteita pintaan.
Toki, se Arthurin kuolema kanssa vitutti ja suretti. Mutta jotenkin sen tiesi koko ajan sen jälkeen kun se tuberkuloosi iski joten sitä vähän odottikin.
Olen pelannut tätä lähinnä sellaista muutaman tunnin viikossa tahtia, kun harrastukset ja työ ei enempää mahdollisuuksia anna. Sivutehtäviä yritän jonkin verran tehdä, mutta pääosin mennyt aika suoraan tarinan parissa, jota 40% kasassa.
Harmittaa ettei tuosta uskomattomasta pelimaailmasta ole aikaa nauttia enempää. Nuo maisemat ja maailman elävyys ovat niin uskomattomia, että joku 10 minuutin ratsastus paikasta toiseen on kaikkea muuta kuin tylsää ja tulee jatkuvasti edelleen pysähdyttyä vain fiilistelemään.
Tehtävät tähän mennessä hauskoja ja sen verran helppoja, että pelin pelaaminen on todella rentouttava kokemus. Tarina hahmoineen myös pitää mukavasti otteessaan.
Mielenkiintoista ottaa joskus tämän jälkeen God of War testiin kun nämä ovat kai kilpaa vuoden peli pystejä nappailleet.
Nyt kun tuo peli meni loppuun, niin jatkan vielä toisen viestin tähän putkeen. Pieniä mietteitä pelin lopusta:
Sen verran Arthuriin kiintyi, että viimeisen chapterin viimeiset 60 minuuttia olivat oman pelihistoriani tunteellisimpia hetkiä. En ainakaan äkkiseltään muista vastaavaa kokeneeni. Joutu aika pitkän pätkän pelaamaan vedet silmissä.
Siihen asti peli olikin ihan 10/10 tavaraa, niin kovasti hahmot ja tarina pitivät otteessaan. En tiedä olisiko pitänyt tuohon väliin ennen Epilogueta ottaa pieni tauko eikä jatkaa suoraan, mutta Arhurin tarinan päätyttyä pelin lopetus meni aika väkinäiseksi suorittamiseksi.
Siinä tuli kuitenkin vielä jotain 8-10 tuntia lisää pelattavaa ja aika paljon siitä oli sellaista elämäsimulaattoria, että lapioitiin paskaa ja hakattiin nauloja. Eeppisen tunnelatauksen purkauduttua Chapter 6:n jälkeen oli vain vaikea syttyä tähän. Voi toki vaikuttaa, että RDR1 on vielä kokematta ja John hahmona ei ole niin tuttu. Mielestäni tätä lopetusta olisi huomattavasti voinut tiivistää. Olen kuitenkin ilmeisesti aika yksin tätä mieltä :D.
Olisi mahtavaa ottaa RDR1 käsittelyyn, mutta perhana kun Sonyllä ei ole tuo taaksepäin yhteensopivuus oikein kunnossa. Ei jaksaisi Now-palvelusta käydä streamaamaan alkuperäistä PS3-peliä, kun Xboxin puolella konsoli osaa pyörittää X360-versiota sulavasti 4k-resolla.
Red online saanut päivitystä ja tuli mm. lisää tarinatehtäviä ja posse vs posse kisaamista. Kesällä tulossa kolme eri roolia mm. Bountyhunter. Pienen tauon jälkeen kiva pelailla taas onlinea.
Kannattaa poiketa peliin, koska tällä viikolla saa 15 kultaharkon palkinnon Rockstarilta,
Red online saanut päivitystä ja tuli mm. lisää tarinatehtäviä ja posse vs posse kisaamista. Kesällä tulossa kolme eri roolia mm. Bountyhunter. Pienen tauon jälkeen kiva pelailla taas onlinea.
Kannattaa poiketa peliin, koska tällä viikolla saa 15 kultaharkon palkinnon Rockstarilta,
On tämä vaan huikea peli. En tiedä montako tuntia on tullut tahkottua- koko kesäloman ensimmäinen viikko aamusta iltaan ja senkin jälkeen aina muutama tunti iltaisin. Tarina on pelattu läpi ja kokonaisläpäisy oli silloin jotain 85%. Nyt on olen tehnyt niitä stranger-tehtäviä joita sieltä sun täältä vastaan tulee sekä etsinyt tupakkakortteja, dream cathcerieta, kalliokuvia, eläimiä jne. Mutta kun näiden kaiken lisäksi pelissä on vielä aivan jäätävä määrä inspect-kohteita - joista muutamasta avautuu pikku tehtävä, tai sitten vaan uusi raapustus päiväkirjaan.
Pelin henkilöhahmojen valtava määrä ja jonkun pikku lehtijutun, tai nuotiolla kerrotun tarinan linkki joskus sata tuntia sitten vastaan tulleeseen ihmiseen on pelin parasta antia. Eihän noita voi millään hoksata ja muistaa tarinaa pelatessa, mutta nyt jälkeenpäin netistä hieman apuja hakeneena tulee jatkuvasti vastaan easter eggs-juttuja. Kulutimpa aikaani siihenkin, että ostin ja luin kaikki pelissä myytävät sanomalehdet läpi. Siellä tulee vastaan mielenkiintoisia uutisia, vaikka olisi ollut toki ehkä parempi kun olisi tajunnut lukea ne tarinaa pelatessa.
Jos muuten joku ei ole vielä peliä ostanut, niin sellainen vinkki että lue se Arthurin päiväkirja heti kun maltat. Siitä pääsee hyvin kärryille mitä on tapahtunut ennen kuin itse pelin tarina alkaa. Mahtava peli. Näitä lisää.
Pelin hidastempoisuus aiheutti sen että allekirjoittaneella jäi peli kesken. Miksi ihmeessä esim. kasvin poimiminen on tehty niin hitaaksi? Ensin kamera kääntyy ja sitten ukko kyykistyy hitaasti kuin vanhus. Ykkösosassa tämä(kin) asia oli toteutettu paremmin ja sujuvammin. Siinä vietin tunteja kasveja keräilemällä, mutta tässä kakkosessa tekisi mieli repiä hiukset päästä, niin tuskastuttavaa toiminta on.
Harmittaa kyllä, komea ja kiinnostava peli olisi, mutta ei vaan pysty. Täytyy ehkä jossain vaiheessa antaa toinen mahdollisuus.
Uusintakierros menossa, maistuu vielä paremmin kuin ensimmäinen. Tämän ja Witcher 3:n jälkeen tulee aika iso aukko kolmanneksi parhaaseen peliin listallani.
Huhhuh olihan pojat peli, jouluna aloitin peli urakan ja nyt tänään päivää ennen kesäloman alkua sain homman pakettiin. Siis aivan mahtava peli jota kyllä suosittelen kaikille, tyrkytin peliä jopa 16-vuotiaalle pojalleni joka ei heti innostunut asiasta mutta lupasi kokeilla..
Ei taida ihan heti jaksaa uusinta peluuta aloittaa mutta ehkä sitten kun syssymmällä kun illat pimenee. Itse pelasin mtma tuntia viikossa joka oli ihan sopiva tahti, enkä todellakaan pitänyt kiirettä, välillä havahduin huomaamaan että olin taas pari tuntia viettänyt pelkästään kalastaen. Lopputekstien ja musiikkien pyöriessä oli mukava muistella huippuhetkiä pelin kanssa...
Itselläni toinen kierros menossa ja keskittynyt paljon enemmän nyt kaikkeen muuhun, kuin juoneen. Itselläni oli heti julkaisupäivänä peliä aloitellessa hieman tietynlainen kiire pelata tarina läpi, koska tiesin netin olevan niin täynnä spoilauksia hetken kuluttua, ettei niiltä voisi välttyä.
RDR ja RDR2 kyllä parhaat pelit mitä koskaan tullut konsolilla pelailtua.
Ehkä pitäisi itsekin vielä innostua lisää pelaamaan. Välttämättä en juonta aloita kokonaan alusta, mutta jostain vanhasta savesta voisi kaikkia pikkutehtäviä yms. sälää lähtä tekemään.
Nyt kun tässä on muita pelejä pelannut tämän jälkeen, niin valkenee miten megamaisen hienosta pelistä on kyse.
Ei paljon Red dead redemptionit kiinnosta. Saisi jo uusi GTA tulla markkinoille... Traileri tuli katsottua ja varmasti on hyvä peli niille jotka haluavat pelata. Aikoinaan harkitsin kyllä ensimmäisen osan ostamista, joka gameplay videoiden perusteella vaikutti ihan hyvältäkin. Se zombie versio oli muistaakseni tarjolla ilmaiseksi, mutta sehän nyt oli ihan kamala teos, kuten zombiaiheiset jutut aina.
Pystyyköhän tässä uusimmassa RDR:ssä ajamaan myös autoa?
Täytyy lainata itseään vuoden takaa. Pelikauppaan sain lahjakortin myytyäni vanhaa tavaraa ja jokin peli sieltä oli ostettava. NHL on jo tilattu, joten mietiskelin, että pitäisikö tälle antaa mahdollisuus. Ensimmäisen osan hankkiminen oli todella lähellä, mutta sitä en kuitenkaan tehnyt. Nyt kun GTA venyy ja venyy ja Red Dead on saanut hyviä arvosteluja niin mukaanhan se tarttui ja tuskin tässä ainakaan mitään menettää. Autolla ajoa mietin aikanaan siksi, koska muistaakseni ensimmäisessä osassa oli ainakin yksi ajettava auto. Eniten tässä pelissä epäilyttää juurikin miten hevosilla kruisailu onnistuu, mutta Rockstariin on kova luotto itsellä, joten eiköhän siitä selvitä.
Onlinen uudet roolit tuli saataville ja tykännyt näistä. Tosin bugisuus tuntuu lisääntyneen. Visuaalisesti tullut vastaan mm. leijuva kivi ja ruumis. Leirin maksaa ja ilmestymisen sijaan tulee ilmoitus, että Crips pakannut kamat kasaan.
Kaverin kanssa kokeilimme possen keskinäisiä kisoja ja hauskaa oli, varmasti isommalla porukalla olisi vielä hauskempi kisata mm. yrttien poiminnassa :)
VITTU JEE! Anteeksi purkaus, mutta tätä on kyllä odotettu. Saa nähdä jaksaako kone pyörittää ja kuinka komeesti. Steam-versio lähtee kyllä heti ennakkotilaukseen kun vain tulee mahdolliseksi.
Tämä RDR2 on varmasti just se peli joka vie multa unet ja elämän. En ole kyseistä peliä missään muodossa ikinä pelannut enkä myöskään sitä ensimmäistä. Mutta mitä tässä nyt on tullut lueskeltua niin hommahan menee omalla kohdalla näin: alkuun pitää opetella kontrollit sun muut ja ehkä lähteä juonta kuljettamaan eteenpäin. Mutta. Sitten iskee se "käynpä tuolla"-vaihe. Eli joka helvetin kolkka pitää tutkia ja kokeilla. Ei vaan pysty jättämään mitään luolaa tai kuoppaa tutkimatta.
Sama homma on toistunut jo useammassa pelissä. Useampi sata tuntia on käytetty esim. Assassin´s Creed-sarjan kanssa kun on pitänyt kerätä kaikki liput ja laput. Vaimo pari kertaa kysynyt jostain pelistä että montako kertaa olen sen jo vetänyt läpi, kun todellisuus on että olen vain haahuillut ympäriinsä vielä kertaakaan läpäisemättä pääjuonta.
Vastapainoksi tälle päättömälle sekoilulle onkin sitten yleensä tapana vetäistä muutama rundi esim. Armored Warfarea. Ei voi jäädä kattelemaan maisemia kun tulee ammusta kylkeen.
Raportion ehkä joulun jälkeen onko mulla enää mitään elämää RDR2:n ulkopuolella. Luultavasti ei, mutta onneks ei tarttekaan!
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt!Kirjaudu / Rekisteröidy