Mourinhon siirtyminen Realin peräsimeen tekee ensi kaudesta pitkästä aikaa ihan oikeasti mielenkiintoisen. Tietenkin mennyt kausi alkoi kovin odotuksin kun Crisse-poika ja Kaká liittyivät jengiin mutta aikaisessa vaiheessa toteutuivat ne epäilyt siitä ettei tuo duo vain yksinkertaisesti toimi, paitsi ehkä yhden miehen alaisuudessa.
Madrid on jo vuosia ollut joukkue jossa puolustajat ovat sitä varten, että kentälle saadaan 11 pelaajaa. Joukkuepuolustus ei juurikaan kuulu joukkueen ideologiaan ja fanit puutuvat todella nopeasti jos kentällä ei räisky eikä pauku. Se selittää osaltaan tempoilevan pelaajapolitiikan jossa ei oikeasti ole juuri päätä eikä häntää välillä. Nimenomaan ostamisen vuoksi ostellaan ja myöhemmin kadutaan.
Onhan tietysti onnistumisiakin mahtunut sekaan sekä pelaajahankinnassa, että myös kentällä mutta siltikin resursseihin nähden Madrid on ollut välillä ihan surkuhupaisan huono. Sama koskee joitain valmentajavalintoja joista seurassa on saatu kärsiä. Rahaa olisi mutta kyky ymmärtää futisjoukkuetta kokonaisuutena on puuttunut liian usein.
Barcelona on ollut hallitseva osapuoli näiden kahden taistossa jo pidempään ja kääntänyt vuosituhannen vaihteen tilanteen päälaelleen. Barca on ollut näyttävä ja sillä on ollut fantastisia pelaajia mutta ennenkaikkea Barca on myös muistanut pitää jalkapallon mukana toiminnassaan.
Jose Mourinho on kuitenkin mies joka omaa kovia näyttöjä juuri tällaisista paikoista. Chelsea oli aikanaan rahalla kasattu palkka-armeija josta Claudio Ranieri koitti saada mestaria aikaan. Kun puikkoihin astui Mourinho syntyi yksi 2000-luvun parhaista futisjoukkueista, todellinen futiskone joka oli roolitettu loistavasti ja joka pelasi vain tuloksesta. Sattuneista syistä siirto Interiin ja kas kas, yhtäkkiä ikuinen tumpelo nousi Italian kauneimmaksi.
Nyt edessä on fantastinen tilanne. Mourinholla on periaatteessa rahaa mihin vain ja joukkueellinen todellista huipputaitoa, sekä seura joka on statukseltaan ihan muuta kuin Chelsea tai Inter. Sanottiin mitä tahansa niin Real Madrid on SE paikka nousta futismaailman aatelisten joukkoon. Joku kysyy miksi Cristiano Ronaldo haluaa ManU:n pokaalitehtaasta epävakaaseen Madridiin ja vastaus on tasan siinä, että viimeistään valkoisessa paidassa pelaajasta tehdään legenda. Se vain on niin.
Siksi nyt myös Real Madrid on hieman erilaisessa tilanteessa. Nyt sillä on pitkästä aikaa oikeasti mahdollisuus lunastaa kaikki se potentiaali mikä siellä on. Jos joku voi saada Kakán ja Ronaldon pelaamaan ihan oikeasti tehokkaasti keskenään niin se on Mourinho. Ja toisaalta en ihmettelisi sekuntiakaan mikäli toisesta (eli lähinnä Kakásta) jopa luovuttaisiin. Joukkueessa ei voi olla kuin yksi johtotähti.
Puolustuskaan ei välttämättä edes tarvitse vahvistuksia. Näyttäkää puolustaja joka oikeasti on joskus pelannut tasollaan Realissa. Katsokaa Sergio Ramosia Espanjan paidassa ja verratkaa häntä siihen ylimieliseen pelaajaan Madridissa. Ilman Lass Diarraa viime kauden Real olisi ollut yksi kaikkien aikojen totaaliflopeista. Nyt kun kerrankin on oikea mahdollisuus sille, että Realista tulisi joukkue joka pelaisi kollektiivisesti niin puolustajienkin taso nousee silmissä.
Mourinho ja Real Madrid on yksi jännittävimpiä avioliittoja mitä urheilun saralla on ikinä nähty ja yksittäisten pelaajien siirroilla spekulointi on aivan toisarvoista, samoin aikaisempien otteiden miettiminen. Eräs Fabio Capello sai Realin voittajaksi mutta joutui lähtemään seuraromantiikan vuoksi, nyt on mielenkiintoista nähdä mitä käy Mourinholle jos ja kun hän pitää kiinni omasta tavastaan tehdä mestareita.
