Kaikesta huolimatta näen sen nyt niin, että meillä faneilla ja kannattajilla on tässä nyt myöskin helkkarin iso vastuu. Jokainen voi mennä peilin eteen ja kysyä itseltään, olenko edesauttanut sitä, että joukkueessa on hyvä fiilis, hallissa on hyvä fiilis vai olenko ollut se taho, joka on ruokkinut syöpää?
Kaiken kaikkiaan hyvä teksti. Tämä viimeinen kohta on sellainen, johon liittyen olen ennenkin kirjoittanut monta kertaa.
Yleisön saaminen puolelleen onnistuu pelaamalla hyvin ja tarjoamalla elämyksiä heille. Se ei ole sen kummoisempaa. En tarkoita edes mitään kymmenen ottelun voittoputkea, vaan sitä, ettei kotona pyydellä anteeksi keneltäkään. Siellä pitää jumalauta näyttää, kuka on isäntä. Pitää olla valmiutta, tahtoa ja halua taistella. Nyt on mennyt useampi kausi niin, että ollaan pelattu vähän sinnepäin ja parina viime kautena ollaan oltu jo helvetin huonoja.
- Tottakai siinä pitää yleisönkin yrittää olla positiivinen, mutta aika vaikeaa se alkaa näillä näytöillä olla. Porukka on satavarmana mukana, jos joukkue antaa siihen aihetta. Sen verran kallistakin tuo viihde on, jotta kyllä Lukon pitää antaa rahalle myös vastinetta.
Ensimmäisessä erässä Lukko painaa heti kaasua, mutta ei mielestäni riittävästi. Saattaa olla pari läheltä piti tilannetta, jonka jälkeen vastustaja tekeekin maalin. Joukkue menee kipsiin ja yleisö halvaantuu. Pahan kierre alkaa välittömästi. Voi olla, että päästäänkin hyvällä tuurilla maalin johdossa erätauolla. Esitykset ovat kuitenkin olleet epävarmoja ja mieltä kalvaa jo kahville mentäessä se, että kohta alkaa paukkumaan omiin.
Kun toisen erän alussa nykyään soi Money for nothing, niin porukka odottaa varmaan pääosin ainakin paria maalia omiin siihen erään. Toinen erä on muodostunut jo varmaan aika isoksi möröksi. Hallissa on hiiren hiljaista. Joukkue on arka ja pelokas. Tunnelma ei nyt ole ahdistava, mutta ei todellakaan sellainen, joka tämän kaltaisessa viihde tapahtumassa pitäisi olla. Kengät alkavat viuhua viimeistään toisen erän toisella kympillä. Aika inhimillistä varmaan sekin suorituksiin nähden.
Ylivoiman alkaessa Ghostbusters pärähtää soimaan ja kuuluttaja kiljuu käsiä yhteen! Se taas herättää epäuskoisia hymähdyksiä ennemminkin. Ylivoima on jo niin perinteisen huonoa, ettei kukaan usko siihen yhtään. Ei usko joukkue varmaan aina itsekään. Tunnelma on jälleen hiljainen ja nihkeä. Ei innosta, kun ollaan tietävinään mitä on tulossa. Porukka selailee puhelimista Iltalehteä ja junnut Snapchattia yms.
Nuo ovat vain pari ihan pientä esimerkkiä siitä, miten hommat on hiukan vinksallaan. Mutta jos tarkastellaan niiden taakse, niin merkitys onkin ehkä aika suuri. Ollaan valuttu tämmöiseen alhoon. Kaikki tietävät kuitenkin paremmasta ja valmiudet ovat seuran kassaa myöten olemassa. Hallilla se valmius ei kuitenkaan näy kuin vilkkuvissa Ledeissä tällä hetkellä ja suhteellisen kovina niminä pelipaidoissa.
Ei se homma ala toimimaan tietenkään poistamalla Ghostbusters musavalikoimasta, mutta kyllä joukkueen pitää ottaa itseään niskasta kiinni. Kannattajat ovat kuin jossain loitsun vallassa. Näkevät apaattisina kentän tapahtumat, mutta eivät pysty kannustamaan tai edes elämään kunnolla mukana. Taika pitää murtaa.
#kunnianpalautus*
* Rafael Eerolalle, luet tätä kuitenkin.
www.satakunnankansa.fi