Ranskan pelejä katsoin mielelläni, no yksi poikkeuskin oli, mutta en ymmärrä, miksi porukka tuntui joukkuetta inhoavan. Koska ranskalaiset ovat olleet töykeitä Pariisin lomalla? Kreikka oli euro-jalkapallon hetkellinen kuolema, Italia veti catenacciota antaumuksella useasti, Espanjan tiki-taka, ei sekään mikään sirkus, jalkapalloviihteen tapahtumarikkain pelitapa ollut.
Ranska pelasi shakkia nappuloilla, nappuloilla joilla on hieman erilaisia ominaisuuksia, kaksi lähettiä eivät ole samanlaisia. Vaihtopenkiltä löytyi nappuloita, kaikkia mahdollisia variaatioita ei taidettu edes tarvita. Deschamps lähti, puolustavana keskikentän alimpana miehenä, rakentamaan pelin alhaalta ylöspäin.
Ehkä se oli joistain tylsää, mielestäni siinä oli jalkapallon kauneutta, fiksua pelaamista.
Minä pidin joukkueesta, ja oikeaan osui mestaruus.
Toki hyvin paljon tunteita, sympatioita minussa Kroatiakin herätti. Ja hieman jopa yllätystä toivoin, mutta kyllä Ranska oli, on vain hemmetin vahva porukka.
Älykäs, kurinalainen taitopelaaminen on kaunista, pienet asiat. Kuten vaikkapa Kanten vaihtaminen ajoissa, ja paikalle löytyy penkillä yhtä kova kaveri.