Nonnih, rallit tältä syksyltä taas ohi ja fiilikset korkealla. Kuukausien piina päättyi aika lailla tasan viikko sitten, kun tuli Se Suuri Ilouutinen. Olen suomeksi käännettynä aivan helvetin ylpeä jyväskyläläisyydestäni ja siitä, että Neste Rally Finlandia nähdään ainakin seuraavat kolme vuotta. Nyt se järjestetään siinä kaupungissa, minne se kuuluukin. Huvittava maku jäi Lahdesta ja Tampereesta, Lahdessa valitellaan kun ei välttämättä olisi ollut aikaakaan järjestää niitä ja Tampereella lähinnä keskityttiin itkemään, että "meillä olisi ollut kaikki paremmin ja Jyväskylällä ei ole mitään mitä meillä ei ole ja kaikki on perseestä ja AKK vie vielä rahatkin". Treelle sitä ei olisi ikipäivänä pitänytkään antaa.
Sitten asiaan. Keskisen Suomen maasto taas osoitti vaikeutensa, kun kolmisenkymmentä autoa pääsi maaliin asti. Eniten ehkä harmittaa Rovanperän keskeytys, mutta mitäpä ralli tai etenkään Suomen MM-ralli olisi ilman suurehkoja keskeytysmääriä. McRaen tapauskaan ei ollut iloisimmasta päästä, mutta saipahan Mäkinen edes pisteen ja toi huumorinsa kartturin huumorin kera maalikorokkeelle iltapäivällä.
Täällä nyt ei varmaankaan virolaisia palstaa lueskele, mutta pakko on kiittää heitä. Hienoa meininkiä alusta loppuun, he näkyivät ja kuuluivat.
Järjestelytkin olivat kaikin puolin kunnossa, ainoa vain, että rallien lähdöistä ei paljon tiedotettu, mistä päin huoltoaluetta niitä lähtee eikä ollut minkäänlaisia alkuseremonioita. Mutta se on pieni haitta sen rinnalla, mitä minäkin näistä ralleista sain. Ja se torstai-illan Yön keikka oli varmasti yksi parhaimmista keikoista, millä ikinä olen ollut. Väkeä taisi olla lähes koko party-teltan täydeltä, laulu raikasi, ehkä pari oluttuoppiakin meni myydyksi ja osa rallikansasta jäi vielä keikan jälkeen pilestämäänkin aina teltan sulkemiseen asti. Upeaa.
Teltat ja kojut on korjattu pois Lutakosta, mainokset raivattu alas Paviljongin seiniltä. Jyväskylä hiljenee, mutta vain vuodeksi. Tai viikoksi, kun ensi perjantaina teinit kuitenkin valtaavat (kävely)kadun siideripulloineen...