Kun tätä fanien patikointia seuraa, niin ei voi kuin ihmetellä, ettei kukaan vaivaudu hetkeksi pysähtymään ja katsomaan millaisia vaatteita ne räätälit tällä kertaa ovat keisarille väsäämässä. Ihan oikeasti, lähes kaikkea on muka yritetty, eikä tätä laivaa tunnu mikään kääntävän, ei edes huippuvalmentaja. Kyllä, sitäkin on ehditty kokeilla. Väitän, että pelikirjapelleily tulee vasta aika kaukana kärjestä tätä kaaosta järjestettäessä.
Organisaatiota ja vastuita on myös uudistettu kerta toisensa jälkeen ilman, että viisastenkivi olisi löytynyt. Olisikohan tässä vouhotuksessa olennainen hukattu?
Mielestäni Aatos on asian ytimessä.
Pelaajat tietävät kuinka tulisi pelata, mutta pää ei toimi.
Vai ajattelitko ettei Järventie tiedä n. 700 liigamatsin jälkeen, missä tulisi olla ?
Se, mitä kentällä tapahtuu, kumpuaa pelaajien kyvyistä ja siitä, että kaikki sujuu ”fiilispohjalta” luonnostaan oikein ilman ahdistavia pelikirjapohdintoja. Moni asia kulminoituu siis sanaan luottamus. Sen täytyy olla ihan ensimmäisenä kohdallaan muutenkin kuin valmentajan ja pelaajien välillä, että valmentaja voisi saada lauman pelaamaan joukkueena. Vaikka pelitapa olisi syvältä, niin jos joukkue toteuttaa sitä joukkueena, niin tulos on +-merkkinen. Hyvä pelikirja lähinnä kuorruttaa kakun.
Sekoilut toimistolla ja vähän sen ulkopuolella syövät tätä perustarvetta oleellisesti. Jos pelaajille syntyy ulkoisista syistä muita agendoja kuin joukkueen menestyminen niin…
Ilvesläisessä kulttuurissa näitä kuiskuttelijoita, neuvojia ja muita hyväntahtoisia kyllä riittää. Aika moni ajaa omaa agendaansa ja ihmissuhdeverkko joukkueen ympärillä on kauniisti sanottuna ”monimuotoinen”. Väittäisin, että tämä jo OY:nkin ulkopuolelta lähtevä monen agendan politiikka valuu joukkueeseen asti eikä kaverille jätetä( vai mitenkäs se meni).
Tilanne on vähän sama kuin junnukiekossa, jossa vanhemmille ajavat omia agendoja häpeilemättä. Joku etäisyys täytyisi luoda joukkueen ja ns. "sidosryhmien" välille. Nykyään siellä pyöritetään sellaista sirkusta, ettei siitä hyödy kukaan. Lystin maksajia on toki paha mennä häätämään liian kovilla otteilla. Aivan sama juttu Ilveksen edustuksen ympärillä. Aivan liian moni pystyy ”vaikuttamaan” tavalla tai toisella asioiden kulkuun ja mitä useampi kokki, sen huonompi soppa…
Laatikkoleikit, vaikka ovatkin muotia, eivät ole ratkaisu ongelmiin. Ei muuta kuin työrauha (ja lupa tehdä kohtuullisia virheitä) ns. "suoritusportaaseen", niin voisimme nähdä positiivisia asioita tapahtuvan. Tätäkin palstaa lukiessa muodostuu tästäkin selkeä käsitys: Turha toivo.