Rahastoihin sijoittaminen

[JustinCase]

Onkos Jatkoajassa henkilöitä, jotka pistävät säännöllisin tai epäsäännöllisin ajoin hieman ylimääräistä rahaa rahastoihin? Millaisia kokemuksia yleensäkin on rahastoista?

Itse olen aloittelemassa kyseistä "harrastusta" , koska en jotenkin näe ideaa pitää rahaa tilillä makaamassa. Toisaalta eipä sitä siellä paljon olekaan...Tarkoitus olisi kuitenkin siirtää joka kuukausi aina pieni summa johonkin sopivaan rahastoon. Onko teillä kokemuksia esim. Seligsonista? Heidän rahastoihin olisi helppo lähteä pienellä summalla mukaan, eikä kulutkaan ole kovin suuret.

Eli kommentteja liittyen rahastoihin!

 

[Major Julli]

Eli kommentteja liittyen rahastoihin!

Yleiskommenttina voisin heittää, että kuukausisäästäminen hajauttaa riskiä tehokkaasti ja lisäksi jatkuvaa vahtimista ei tarvitse suorittaa. Senkun miettii että mikä maantieteellinen alue kautta toimiala kehittyy oman sijoitushorisontin aikana ja sitten sinne kuukausisijoittamaan.

 

[kovalev]

Itselläni on rahastosäästösopimus sekä teen yksittäisiä pikkusijoituksia rahastoihin rahatilanteeni mukaan. Tuli lähdettyä vain huonoon aikaan mukaan (alkuvuodesta), kun toukokuussa tuli tämä helvetinmoinen pudotus. Nyt aletaan taas olemaan vähän plussalla ja muutenkin alkaa olemaan vähän paremmin hajulla koko touhusta. Esim. tuo paljon puhuttu "ajallinen ja maantieteellinen hajautus" on varsinkin sen pudotuksen jälkeen avautunut paljon kirkkaampana. Minusta todella hauskaa ja mielenkiintoista touhua. Ja kun malttaa toimia pitkällä tähtäimellä eikä hätäile turhia, niin varmasti tuottoakin tulee. Itse olen jo koukussa ja kun rahat ja tietämys ei suoriin osakesijoituksiin riitä, niin tähän pääsee hyvin mukaan pienelläkin pääomalla ja riskit paljon pienemmät. Toki voitotkin pienempiä, mutta pikkuhiljaa...
Seligsonin Venäjä on tuottanut helvetin hyvin, niin kuin melkein kaikkien rahastoyhtiöiden Venäjät tällä hetkellä. Mutta se tulee sitten kovaa alaskin, kun sille päälle sattuu.

 

[JustinCase]

Seligsonin Venäjä on tuottanut helvetin hyvin, niin kuin melkein kaikkien rahastoyhtiöiden Venäjät tällä hetkellä. Mutta se tulee sitten kovaa alaskin, kun sille päälle sattuu.

Noita lukuja olen itsekin katsonut silmät pyöreenä. Jotenkin tuntuu, että se katto alkaisi tulla pian vastaan. Toisaalta Venäjällä on vaikka millaisia rikkauksia maaperässä, joten ei siitä tiedä...

Tuo hajauttaminen on kanssa ollut itselläni ihan päälimmäisenä mielessä. Eli suurin osa rahoista kannattaisi varmaan laittaa johonkin vähemmän tuottavaan rahastoon (kenties indeksirahastoon?) ja sitten pienen osan voisi riskeerata esim. just noihin venäjän markkinoihin.

 

[kovalev]

Noita lukuja olen itsekin katsonut silmät pyöreenä. Jotenkin tuntuu, että se katto alkaisi tulla pian vastaan. Toisaalta Venäjällä on vaikka millaisia rikkauksia maaperässä, joten ei siitä tiedä...

Tuo hajauttaminen on kanssa ollut itselläni ihan päälimmäisenä mielessä. Eli suurin osa rahoista kannattaisi varmaan laittaa johonkin vähemmän tuottavaan rahastoon (kenties indeksirahastoon?) ja sitten pienen osan voisi riskeerata esim. just noihin venäjän markkinoihin.

Jep, hyvää hajautusta vain. Itse en ole "raaskinut" laittaa korkoihin ja indekseihin, kun olen kuitenkin sen verran ahne, että vähän täytyisi näkyä kasvua koko ajan. Mutta niin nuo oikein pelimiehetkin sanovat, että osa kannattaisi pitää vähäriskisissä, mikä on tietysti aivan loogista.

 

[bisnesman]

Pistin parin vuoden kuukausieriä vastaavan summan säästötilille ja joka kuukauden 27. päivä sieltä lähtee kohtuullinen summa kolmeen osakerahastoon.
Tulee hajautusta ajallisesti, toimialallisesti ja maantieteellisesti.

Pienimuotoista, mutta ajattelin kuitenkin jo opiskeluaikana aloittaa eläkesäästämisen. Valmistuttuani ja kokopäivätyöhön siirryttyäni pyrin nostamaan kuukausittaista summaa.

Edit: Homman jujuna on siis säästää tasaisen varmasti joka tilistä eikä niinkään seurata onko nyt "halpaa vai kallista". Indeksirahastossa ei kustannustasokaan huimaa päätä.

 

[pernaveikko]

Mikä on K:n ja T:n ero noissa rahastoissa?

Esimerkiksi Mandatum India K ja Mandatum India T. Minulle tämä jo jotenkin selitettiin, mutta jos saisi vähän kattavamman selvityksen. Jotenkin toisesta tuottoa maksettiin vuositasolla ja toinen noterataan päivittäin.

Tai jotain, mitä sitä arvailemaan tai pankkiin soittelemaan, kun tästähän se selviää.

 

[Astna One]

Mikä on K:n ja T:n ero noissa rahastoissa?

Esimerkiksi Mandatum India K ja Mandatum India T. Minulle tämä jo jotenkin selitettiin, mutta jos saisi vähän kattavamman selvityksen. Jotenkin toisesta tuottoa maksettiin vuositasolla ja toinen noterataan päivittäin.

Tai jotain, mitä sitä arvailemaan tai pankkiin soittelemaan, kun tästähän se selviää.

Kasvu ja Tuotto? Ainakin Osuuspankissa on rahastoilla vastaavat versiot (tosin lyhenteilla A ja B).

Kasvuversiossa rahaston tuotolla ostetaan lisaa kyseista rahastoa, kun taas Tuottoversiossa rahaston tuotto maksetaan (kerran vuodessa?) omalle pankkitilille. Tuottoversiosta ei ole omakohtaista kokemusta, joku muu selventakoon asiaa.

 

[ApZu]

Itse sijoitin kuukausi sitten 4,5k € rahastoihin kertarysäyksellä. Laitoin ihan oman pankin kautta menemään (OP). Sijoituskohteiksi valitsin yhden yhdistelmärahaston (OP Forte) ja kaksi osakerahastoa (OP Itä-Eurooppa ja OP Intia. Tuo Itä-Eurooppa on on ainut mikä vituttaa tällä hetkellä, jos se ois edes pysynyt samoissa hinnoissa niin tällä hetkellä olisi sijoitus kasvanut yli 4% kuukaudessa, mutta sen takia tulos on ollut vaan 2,5%.

Tuo Intia on ollut todella hyvä sijoitus ja Forten pitikin olla se "pientä ja tasaista kasvua, mutta riskitöntä sijoittamista" oleva kohde. Kunhan tässä työt loppuu kuukauden päästä tulee varmaan vielä laitettua 2-3k kiinnin rahastoihin kasvamaan pariksi vuodeksi. Sen jälkeen niillä maksetaan opintolainaa pois.

 

[Eddie]

Itse olen laittanut pikkusumman kuukausittain puolentoista vuoden ajan OP korkoplussaan, mutta nykyään kiinnostaisi alkaa hajauttelemaan vähän riskialtimpiin kohteisiin. Ei vaan ole kovin isoilla rahoilla vara pelata niin on siirtynyt ja siirtynyt. Eihän tuo OPkorkoplus hassumpi ole, jos jaksaa odotella jonkunaikaa.

Ehkäpä tässä voisi pikkusummat laittaa venäjälle ja intiaan ja katsoa miten käy...
Osakehommelitkin kiinnostaa, mutta ehkä tämä olisi helpompaa..

 

[Kilgore Trout]

Seligsonin Venäjä on tuottanut helvetin hyvin, niin kuin melkein kaikkien rahastoyhtiöiden Venäjät tällä hetkellä. Mutta se tulee sitten kovaa alaskin, kun sille päälle sattuu.

Seligsonin useimmat rahastot ovat ns. indeksirahastoja eli ne sijoittavat samassa suhteessa kuin mitä ko. markkinan vertailuindeksiä laskettaessa on eri osakkeita painotettu. Tämä tekee hoitopalkkiosta edullisia, ei tarvita ketään pähkimään mitä tehdä. Toisaalta indeksiä parempaan tiliin ei ole mahdollisuuksia, mutta eipä juuri huonompaankaan.

Seligsonin Russian Prosperity oli tähän poikkeus, se sijoitti tuplasti enemmän öljy-yhtiöihin kuin mitä indeksin mukaan olisi pitänyt ja sitä kautta teki hyvän tilin verrattuna moniin muihin Venäjä-rahastoihin. No, ei voi olla kuin tyytyväinen, reilu vuosi sitten sijoitettu 25 k€ on kasvanut mukavasti, toisaalta voitot kannattaa laskea vasta sitten kun ne on realisoitu - siihen asti ne ovat fiktiivisiä!

 

[pernaveikko]

Kasvu ja Tuotto? Ainakin Osuuspankissa on rahastoilla vastaavat versiot (tosin lyhenteilla A ja B).

Kasvuversiossa rahaston tuotolla ostetaan lisaa kyseista rahastoa, kun taas Tuottoversiossa rahaston tuotto maksetaan (kerran vuodessa?) omalle pankkitilille.

Koota itsekin muistelin, että se on se mitä haluan. Äsken puskin toimeksiannon sisään, Mandatum India K.

Nyt vain odottelemaan kaiken maailman vallankaappauksia sun muita katastrofeja.

Kyllä sitä vain jaksaa ihmetellä miksi ei tehnyt asialle jotain jo 10 vuotta sitten. Sama se kai, olen kuitenkin alle 30-vuotias vielä, kyllä tämä tästä.

 

[kovalev]

Tämä kuuluisi oikestaan "Sijoitusvinkkejä" ketjuun, mutta nyt on köyhemmänkin (lue; minun itseni) helppo lähteä suoraan osakekauppaan, kun pörssierät poistuivat Helsingin pörssistä. Voit ostaa vaikka yhden osakkeen kerrallaan, jos siltä tuntuu. Tämä ei tietenkään kannata välityskulujen takia, mutta ei tarvita enää tuhansia euroja kerralla ja pystyy pikkuhiljaa keräämään hyvää salkkua. Esim eq-pankki tarjoaa uusille asiakkaille 10 ensimmäistä pörssitoimaria ilman välityskuluja, tilin avaus ilmainen. Nordnet tarjoaa uusille asiakkaille 6kk. ajan toimeksiannot kiinteään hintaan (joka taisi olla 2.99e)

 

[Rodion]

Yllättävän vähän on ketjuun tullut vastauksia, kun vertaa esimerkiksi ketjuun omistusasunto vaiko vuokra.

Ehkä tässä syy?

http://www.hs.fi/talous/artikkeli/1135222080723

Aivan karmeaa luettavaa: Viidenneksellä kippaisi talous nurin, jos asuntolainojen lyhennykset nousisivat 50 euroa kuukaudessa! Siis 50 euroa! Tuo on niin pieni summa, ettei minulla kipannut talous edes opiskellessa, vaikka joutui autoon vaihtamaan pyyhkijät. Tai että nyt menisin kerran kuussa Tampereelle täältä, niin talous kippaisi miinukselle.

Uskomatonta.

Rahastosäästämisestä sen verran, että yhdessä asuntolainan kanssa säästäminen rahastoon on vain pankin voiton maksimointia. Mieluiten lyhentää lainaa niillä "ylimääräisillä" rahoilla. Tai sitten harkitsee jotain halvempaa vaihtoehtoa kuin pankin rahastot.

Nyt tosiaan pörssierien poistuttua pörssistä voi jokainen helposti kokeilla kuinka hankalaa se suora osakesijoittaminen on. Siitä vaan arvalla osakkeita salkkuun ja katselemaan kehitystä. Jos haluaa, voi toki yrittää olla fiksu ja valita niitä "halvimpia" tai "potentiaalisimpia".

Hyvä vaihtoehto rahastosijoittamiselle ovat ETF-indeksiosuudet, jotka käyttäytyvät hyvin pitkälle kuten rahastot, mutta ovat kuluiltaan huomattavasti halvempia. Indeksiosuuksilla saa markkinatuoton ilman markkinariskiä.

Täällä lisää ETF:stä:

http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=850513

 

[Ender00]

Rahastosäästämisestä sen verran, että yhdessä asuntolainan kanssa säästäminen rahastoon on vain pankin voiton maksimointia. Mieluiten lyhentää lainaa niillä "ylimääräisillä" rahoilla.

Ellei rahaston tuotto ole suurempi kuin lainan korko?

 

[Rodion]

Ellei rahaston tuotto ole suurempi kuin lainan korko?

Niin, tuotto miinus kulut jos on reilusti suurempi kuin lainan korko. Silti kyseessä on velkarahalla sijoittamista mitä ei yleensä suositella. Velan lyhentäminen on ns. varmaa tuottoa, mutta rahastosijoitus on aina epävarmaa (vaikka pitkällä aikavälillä tuottoa keskimäärin tulee). Ja edelleen: miksi sijoittaa pankin rahastoihin kun on tarjolla halvempiakin vaihtoehtoja?

Kuinka moni ottaisi puhtaasti vaikka 100 000 euron lainan ja laittaisi kaikki rahastoihin?

En ole ehkä paras neuvomaan, koska itse sijoitin ja elätin itseni raskaalla velkavivulla suorilla osakekaupoilla jonkun aikaa.

 

[pernaveikko]

Ja edelleen: miksi sijoittaa pankin rahastoihin kun on tarjolla halvempiakin vaihtoehtoja?

Ihan totta, mutta useimmat meistä pelaa niin pienillä hiluilla, että ei noita vain tule selviteltyä. Sen ajan minkä joutuisi käyttämään selvitystyöhön käyttää johonkin muuhun. Jos sijoitan vaikka 2000e, niin minulle on aika sama tuleeko sieltä takaisin 2500e tai 2400e.

Tiedän, että tuo on varmasti täysin kestämätön ajattelutapa, mutta niin se kuitenkin vain menee. [Yhtä lailla jotkut pelailevat esim. pokeria vain aivan huvikseen miettimättä sen kummemmin miten tuoton saa maksimoitua.]

Jos jostain nettipankista saa samantien auki jonkun eksoottisen maan etf:n ja mitään ei tarvitse tehdä, niin sitten miksipä ei. Luin tuon artikkelin, olihan siinä jotain välittäjien nimiä mainittuna, jos vaikka kävisi vilkaisemassa.

Loppuun vielä totean, että ihminen ei elä, eikä voi elää, maailmassa missä jokainen valinta ja teko on täysin optimaalinen.

 

[heavy]

Nyt tosiaan pörssierien poistuttua pörssistä voi jokainen helposti kokeilla kuinka hankalaa se suora osakesijoittaminen on. Siitä vaan arvalla osakkeita salkkuun ja katselemaan kehitystä. Jos haluaa, voi toki yrittää olla fiksu ja valita niitä "halvimpia" tai "potentiaalisimpia".

Mikä vaikutus tällä pörssierien poistumisella oikeasti on ollut? Olen joskus ostanut osakkeita myös alle pörssierän suuruisen määrän ja ei ole ikinä ollut vaikeuksia niitä saada...

 

[Rodion]

Mikä vaikutus tällä pörssierien poistumisella oikeasti on ollut? Olen joskus ostanut osakkeita myös alle pörssierän suuruisen määrän ja ei ole ikinä ollut vaikeuksia niitä saada...

Et ole ilmeisesti kokeillut ennen myydä alle pörssierän suuruista osake-erää?

Esimerkiksi pörssierän ollessa 200 ja osakkeen hinta 30 euroa alkaa jo monella piensijoittajalla tehdä kipeää ostaa yhtä pörssierällistä. Pörssierä vähintään juuri siksi, että olisi tarpeeksi helppo päästä eroon potistaan.

Todella harvoin oli tarjolla ostajia epämääräisille osake-erille etenkin vähävaihtoisissa osakkeissa. Kaupathan toteutuivat aina pörssierittäin ja jos sattui olemaan joku ostamassa alle pörssierän suuruista määrää, niin sitten toteutettiin ne edellisen pörssierän myynnin hinnalla (mikäli osto- ja myyntitarjoukset kohtasivat).

Ennen esimerkiksi oli monesti tilanne, että ostolaidalla oli vaikka 35 000:n osakkeen ostohalukkuus hintaan 35 euroa kappale ja haluaisi päästä eroon 28 kappaleesta osaketta vaikka hintaan 34 euroa. Kauppa ei kuitenkaan toteudu, koska ostotarjoukset ovat kokonaisia pörssieriä ja sen kerrannaisia. Niinpä joutuu odottelemaan vaikka hamaan loppuun asti, kunnes joku haluaa ostaa vähemmän kuin pörssierän. Ja sitten jos joku ostikin vain 10, niin 18 jää vielä myymättä...

Terveisin aikoinaan lähes kuukauden 35 kpl Wärtsilää myynyt.

 

[Gianfranco]

Mikä vaikutus tällä pörssierien poistumisella oikeasti on ollut? Olen joskus ostanut osakkeita myös alle pörssierän suuruisen määrän ja ei ole ikinä ollut vaikeuksia niitä saada...

En tiedä tarkalleen mitkä vaikutukset asialla ovat olleet, mutta teoriassahan pörssierättömyydellä haetaan tehokkaampia markkinoita, eli osakkeen likvidiys ja tätä kautta hinnanmuodostuminen ei ole kiinni siitä, saatko myytyä tai ostettua jotain teennäistä pörssierällistä yhtä osaketta. Sijoittajan kannalta pienien erien kanssa peuhaaminen tuskin kuitenkaan tulee kovin kannattavaksi millään kohtaa, koska kaupankäyntikulut ovat monella välittäjällä muotoa kiinteä+provisio, jolloin kulujen osuus suhteellisesti on korkeampi esim. muutaman osakkeen kaupassa.

Joka tapauksessa meikäläisen mielestä ihan tervetullut muutos ja antiikkisten säännösten poisto, vaikkakaan tuskin näkyy käytännössä juuri missään. Ehkä joku pääsee helpommin nyt eroon pienistä osuuksista epälikvideissä osakkeissa, en tiedä, mutta periaatteena pitää olla tehokkaat markkinat ja kyllä tämä osaltaan sen vuoksi saa minulta "two thumbs up".

Totta on, että esim. Noksulla ja muilla enemmän vaihdetuilla osakkeilla sai ennenkin epämääräisiä possia läpi, mutta nyt ei enää ole edes mahdollista, etteikö pörssierättömiä lasteja saisi kaupaksi, kun jokaisen osakkeen pörssierä on 1 osake.

 

[Rosoh]

Rahastosäästämisestä sen verran, että yhdessä asuntolainan kanssa säästäminen rahastoon on vain pankin voiton maksimointia. Mieluiten lyhentää lainaa niillä "ylimääräisillä" rahoilla.

Pienen pienet extra lyhennykset ovat aika huonoja sijoituskohteita, ellei sitten yksinkertaisesti halua varmutta ja vakavaraisuutta omaan elämään (laina nopeammin maksuun) jota ei voi laskimella mitata.

Kannattaa käydä pankissa laskemassa (jos ei itseltä onnistu) että kuinka paljon säästät korkokuluissa X vuoden aikana jos maksat nyt Y euroa ylimääräistä. Summat on aika pieniä kun ottaa huomioon että kyseessä on +10 vuoden sijoitus.

edit: nykyään on muuten pöyristyttävän helppoa saada tätä vipurahaa. Mulle tarjottiin 100000€ silmää räpäyttämättä kun kerroin etten oikein tiedä mistä herra Ekonomi puhuu. No jäi ottamatta.

 

[Rodion]

Pienen pienet extra lyhennykset ovat aika huonoja sijoituskohteita, ellei sitten yksinkertaisesti halua varmutta ja vakavaraisuutta omaan elämään (laina nopeammin maksuun) jota ei voi laskimella mitata.

Totta, paria kymppiä kuukaudessa on vähän "turha" maksaa, mutta jo satanen tai muutama tekee erittäin suuren eron.

Esimerkkinä 200 000 laina ja 25 vuoden laina-aika, 3,5%:n korko. Tuolta ajalta maksetaan yli 100 000 euroa pelkkää korkoa ja lyhennys on rontti 1000 euroa per kuukausi.

Nyt jos erkki euromies saakin säästöön n. 400 euroa kuukaudessa, niin laittamalla tuon 400 euroa suoraan lyhennyksiin tapahtuu seuraavaa: laina-aika lyhenee 15 vuoteen ja pankille maksetaankin korkoa "vain" 50 000 euroa.

Mielestäni ihan kannattavaa. Laina on maksettu 10 vuotta aikaisemmin, asunnon lopullinen hinta on 50 000 euroa halvempi ja tuon jälkeen voikin laittaa vaikka sen 1400 euroa kuukaudessa mihin lystää.

lisäys: pankissa kun tarjoavat noita rahastoja ja muita hienoja sijoitusneuvoja, niin nehän aina muistavat näyttää historiallista keskituottoa "että kyllä on ihan hyvin tuottaunut". Silloin kannattaa kysyä, että "joko ne ovat omillaan, jotka sijoittivat it-kuplan aikaan rahansa tuohon rahastoon eivätkä myyneet sitä heti? Entä jos nyt käy samoin?" :)

 

[avatar]

Pitäs lähteä käymään Wanhan Sataman Sijoitus-Invest 2006:ssa 16.11.

Onkohan jatkoajan ihmisistä kukaan menossa tuonne?

Täysin koulutukseen liittyvä ekskursio, mutta ihan mielenkiintoinen varmaan. Rahoitusala on ihan kiinnostavaa, vaikka ehkä ihan investointi- ja kustannuslaskenta viekin kiinnostavuudessaan voiton. Toivottavasti saisi vielä joskus sitten valmistuttuaan töitäkin. Gryndaus alana kiinnostaisi, vaikka kaikki arkkitehdit manaavatkin kustannuslaskiijat alimpaan helvettiin. :)

 

[Rosoh]

Nyt jos erkki euromies saakin säästöön n. 400 euroa kuukaudessa, niin laittamalla tuon 400 euroa suoraan lyhennyksiin tapahtuu seuraavaa: laina-aika lyhenee 15 vuoteen ja pankille maksetaankin korkoa "vain" 50 000 euroa.

Mielestäni ihan kannattavaa.

Totta.

Jos Erkin naapuri laittaa 400 ekee kuussa rahastoihin 15 vuoden ajan matalariskiseen rahastoon (vuosituotto 5%) niin laskujeni mukaan se on
YHT 108756 e

108756 - (15 * 4800 ) = 36756 voittoa [miinus verot MYYNTIVOITOSTA]

Ja Erkin toinen napuri laittaa saman 400 ekee/kk kovemman riskin (vuosituotto 8%) rahastoon niin se on YHT 140755

140755 - (15 * 4800) = 68755 [miinus verot MYYNTIVOITOSTA]

 

[Gianfranco]

Pitäs lähteä käymään Wanhan Sataman Sijoitus-Invest 2006:ssa 16.11.

Onkohan jatkoajan ihmisistä kukaan menossa tuonne?

Joka vuosi tullut koluttua... Ja niin tänäkin vuonna. Pakkohan sitä on käydä kuuntelemassa koska alkaa osakemarkkinoilla pakkanen purra ja korkomarkkinat kuumentua... Ja tunnetustihan vastaus riippuu siitä keneltä kysyy.