Götterdämmerung
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Lieveilmiöt
Täällä ihmetellään, miksi soittolistat ovat Suomessa, ja muuallakin voimissaan. Minäpä kerron.
Ensimmäinen prinsiippi voisi olla vaikkapa se, että hitti ei ole hitti sen vuoksi, että joku on niin määrännyt. Se on hitti, koska mahdollisimman moni ihminen on halunnut kuulla sen. Radioiden ideana on soittaa kappaleita, joita ihmiset haluavat kuulla. Sen vuoksi soittolistat.
Toiseksi, oletetaan että Pentti Peruspiipertäjä menee töihin ja haluaa kuunnella viisitoista minuuttia radiota työmatkalla. Jos tässä lyhyessä ajassa tulee kaksi kappaletta, jotka Pentti haluaa kuulla hän vaihda kanavaa. Mutta Pentti surffaa välittömästi toiselle taajudelle jos yksikään kappaleista ei mielytä. On siis todennäköisempää, että Pentti kuulee yhden haluamansa kappaleen jos radiossa soivat vain "hitit". Ja jälleen kanavanomistajan taskuun kilahtaa lantti kun Pentti painaa suorinta tietä silmät kiiltäen ostamaan radiossa mainostettua tavara.
Kolmanneksi, määritelääpä se vaihtoehtoinen radiokanava. Onko se vaihtoehtorockia, vaihtoehtoheviä - jos se on rockia niin onko se kasarihevin unohtuneita klassikoita vai nykypäivän pölyttyneitä pohjanoterauksia? Jos vaihtoehtokanavalla soitetaan vaihtoehtoklassista, niin silloin katajainen kiekkokansa ryntää sormet syyhyten valittamaan Jatkoaikaan kuinka paskaa musiikkia radiosta tulee. Jossain vaiheessa vaihtoehdoistakin täytyy todennäköisesti muodostaa ns. "soittolista".
Ensimmäinen prinsiippi voisi olla vaikkapa se, että hitti ei ole hitti sen vuoksi, että joku on niin määrännyt. Se on hitti, koska mahdollisimman moni ihminen on halunnut kuulla sen. Radioiden ideana on soittaa kappaleita, joita ihmiset haluavat kuulla. Sen vuoksi soittolistat.
Toiseksi, oletetaan että Pentti Peruspiipertäjä menee töihin ja haluaa kuunnella viisitoista minuuttia radiota työmatkalla. Jos tässä lyhyessä ajassa tulee kaksi kappaletta, jotka Pentti haluaa kuulla hän vaihda kanavaa. Mutta Pentti surffaa välittömästi toiselle taajudelle jos yksikään kappaleista ei mielytä. On siis todennäköisempää, että Pentti kuulee yhden haluamansa kappaleen jos radiossa soivat vain "hitit". Ja jälleen kanavanomistajan taskuun kilahtaa lantti kun Pentti painaa suorinta tietä silmät kiiltäen ostamaan radiossa mainostettua tavara.
Kolmanneksi, määritelääpä se vaihtoehtoinen radiokanava. Onko se vaihtoehtorockia, vaihtoehtoheviä - jos se on rockia niin onko se kasarihevin unohtuneita klassikoita vai nykypäivän pölyttyneitä pohjanoterauksia? Jos vaihtoehtokanavalla soitetaan vaihtoehtoklassista, niin silloin katajainen kiekkokansa ryntää sormet syyhyten valittamaan Jatkoaikaan kuinka paskaa musiikkia radiosta tulee. Jossain vaiheessa vaihtoehdoistakin täytyy todennäköisesti muodostaa ns. "soittolista".