Tällöin usein ainoa taktiikka on heittää sitä kiekkoa päätyyn ja yrittää riistopelin kautta saada paikkoja.
Laiskanpulskea ajatelma pelillisistä taktiikoista. Olet toki siinä oikeassa, että peliä usein käännetään puolustuksesta käsin, siinä taas ajatuksemme eriää, onko valittu tapa ainoa mahdollinen b) pakkien vuoksi muu on mahdotonta.
Keskialueen voi ylittää mainiosti rintamana liikkeellä, sivuttaisliikkeellä, luomalla vauhtiylivoima, liikkeestä liikkeeseen siirtosyötöillä, kuin myös dumppaamalla jne. oleellisinta olisi, että joukkue varioisi mahdollisimman vaihtelevasti viisikkona näitä eri tapoja, jolloin se keskialueen träppi hajoaa, kuin korttitalo, staattisesti on mahdoton luoda kaiken pitävää formua. JYP ongelmat on nähdäkseni eniten kiteytyneet tuohon valmennuksen ajatelmaan voittaa keskialue siinä haastamatta, eli yhdellä murtavalla syötöllä tai dumppauksella syvään. Pakisto tähän kyllä riittää, mutta seisoskelevat hyökkääjät eivät mahdollista tarjontaa. Keskialue siis annetaan suosiolla vastustajalle, niin ei hyvä pidemmälle heilu. Se, että träppi pelaa JYPin hyökkäyksen tikkari lapselta tyyppisesti pois, johtaa siihen dumppaamiseen ja itse asiassa päämäärä siinä ei edes ole ensisijaisesti hyökkäys, vaan ns. safetyn pelaaminen, eli viisikon puolustusformu ojennukseen ennenkuin vastustaja hyökkää. Siksi riistoista siunaantuneet paikat on usein hätäisesti ja hosuen syntyneet, eikä sitä hyökkäystä viisikkotasolla jatkumona ja pelivalmiina synny.
Mutta ei kaikki kakkaa tai edes ureaa, on siellä jo viimein tauon jälkeen näkynyt avauksessa tarjontaa keskustan kautta, vielä kun viisikko lakkaisi ajattelemasta kuin kaupungin pallopäämisikaanit, jossa yksi tekee ja muut katsoo vierestä, tuosta jotain voisi syntyäkin. Oletus, ettei Honka mahtuisi enää rosteriin, on hiukan kummallinen; seitsentoistavuotiaan klopin fysiikka on vielä raakile liigatasolle, olkoon minkämoinen lahjakkuus tahansa ja valmennuksen on syytä tarkkaan miettiä levon ja kuormituksen suhdetta fyysiseen kehitystasoon, vaikka junioria pitäisi valjaissa välillä pitää kentän laidalla. Väärä kuormitus tuiossa iässä saattaa laukaista vammakierteen, joka varjostaa pelaajan koko loppu uraa. Maltti on siis valttia. Voisi päin vastoin ajatella, että hienoa, meillä fantastinen vaihtomies (jalkapallon tapaan), joka tuo joukkueeseen lisää joka kerta, kun jäälle pääsee.
Tosiaan, minä taas nään, että puolustus kyllä saa kiekot omista pois, mutta onko yksilöiden kiekollinen taito hyökkäyksessä riittävä? Silmään kun on näyttänyt, että vastaanotot kimpoilee minne sattuu, jos pelaaja edes sattuu olemaan valmis vastaanottamaan. Tämän kun lisää siihen paikoillaan tonottämiselle keskialueella, jolloin edes kiekon saadessaan ei kykene muuhun kuin päätydumppaukseen, jonka toki vastustajat tietää ja osaa lukea pois, ollaan sen JYPin syksyn heikkouden äärellä. Ymmärrän toki, että valmennus tuota kautta pyrkii iskostamaan viisikon tiiveyttä ja valmiutta viisikkona oikeisiin valintoihin, mutta keväällä ei kyllä riitä, ellei siitä kehity ja monipuolistu.
