Tervehdys Jatkoaika!
Vuosikausien seuraamisen jälkeen Tiiriön Muumio on rohkaistunut ja pyrkinyt mukaan keskusteluun kotikaupunkinsa HPK:sta. Paljasjalkaisena hämeenlnnalaisena sydän sykkii tietenkin juuri Kerholle tänä synkeän pahaenteisenäkin aikana. Liittyminen keskusteluun juuri nyt on ajoitukseltaan tietyllä tavalla varsin masokistinen. Mielessä on toki monenlaisia asioita ja voisi kirjoittaa useampaankin ketjuun, mutta olettaisin tämän kaikkien aikojen ensimmäisen kirjoitukseni kuuluvan lähinnä tähän osioon.
Meneillään oleva horrorkausi on kaiketi kaikille kannattajille sellainen, että parasta siinä tulee olemaan se hetki, jolloin se päättyy. Nykymenolla ei liene epäselvyyttä, että ainoastaan suljettu sarja sallii pääsarjakiekkoilun säilyä kaupungissamme joukkueen suoritusten tason pitkässä juoksussa ollessa sitä mikä se juuri nyt on. Paremmin sisäpiirin asioista perillä olevat voinevat tarkemmin pohtia, olisiko koko valmennus- ja johtokaartin täystuuletus tarpeen vai onko kyseessä lyhyt romahdus. Pitkä sopimus julkisuudessa oudolle valmentajalle on ilmeisesti kostautunut. Itse muistan aikanani intoutuneeni seuraamaan Chicagon seurafoorumia Suhosen aikaan, ja sieltä kumpusi fanien syvä turhautuminen ja epäusko johto- ja henkilöpolitiikkaan pitkän kuivan kauden rämpimisessä. Toivottavasti täällä ei ajauduta samanlaiseen pitkään kurjuuteen. Kiekkoa seuranneethan ovat sittemmin saaneet nähdä, kuinka tietty johtajavaihdos ja kenties jokin muukin käänsi sittemmin Blackhawksin kurssin. Nykyään heillä on jälleen edessä uusi rakennuskausi.
Mutta taas kotikaupunkiin. Ilmeisesti taustalla on myös jonkinlainen hallihanke. Toivottavasti siinä ei haksahdeta mihinkään liian suureelliseen tai ryhdytä ulkokuorta hiomaan, vaikka itse tuote on vaarassa lahota. Joitain viikkoja sitten eräs Iltajuorulehti suoraan kyseenalaisti nykykerhon tulevan kiinnostavuuden pelaajamarkkinoilla. Mainitut aviisit ovat toki vuosikausia aliarvioineet HPK:a, mutta täytyy varmasti nyt myöntää, että viimeistään ensi syksy on seuralle tietynlainen "elämän ja kuoleman" kausi.
Nykyisen rämpimisenkin vielä ilman liikaa verenpaineen nousemista varmaan moni kestää, jos esillä on määrätietoinen jälleenrakennussuunnitelma. Tarkkailijana olen pitänyt kyseenalaisena seurajohdon taannoista julkista julistusta valmennusjohdon "työrauhasta", vaikka jollain tasolla senkin kai ymmärtää. Jotenkin se on viestinyt, että kuluvalla kaudella saa mennä miten menee huolimatta siitä, ettei tuloksiin olla "tyytyväisiä". Tuskin ketään pelaajaa kannattaa tällä kaudella hankkia ilman loppukautta pidempää optiota. Koska pleijarit ovat enää pelkkä harha, ketään huru-ukkoja ei enää kannata täksi kaudeksi hankkia.
On mielessä muutakin liikkunut, mutta tässä päällimmäisiä. Aiheellisesti tulee kysyneeksi, mihin Kerho oikeastaan on nyt menossa ja mihin koko maan kiekkoilu koronan toivottavasti ennen ensi syksyä helpottaessa. Kaikenlainen tulevaisuuden arvuuttelu ja huhut luonnollisesti kiinnostavat. Jospa sitä olisikin jo ensi syksy ja pääsisi kunnolla perehtymään asioihin sieltä katsomonkin suunnasta.
Kohti tulevaa kautta sekä nykyisen pikaista päätöstä odottaen ja peläten.