Pelkkä meidän kaikkien nauttiminen ei riitä, kun tarvitaan maksaja. Suoraan sanottuna en oikein keksi, miten uusi halli saataisiin kannattavaksi bisnekseksi. Käytännössä toimintaa pitäisi olla paljon, eivätkä käyttömaksut olisi pieniä. Jos tähän jollakulla on hyviä, konkreettisia ideoita, niitä saa kertoa. Muuten ei yksityisiä rahoittajia löydy. Rakentaminen on nykyään todella kallista.
Varmasti tarvitaan kaupungin aktiivisuutta ja kaikilta saman suuntaista asennetta. Se kaupungin osuus ei voi olla kuin pieni osuus tuosta rahoituksesta.
Olen täysin samaa mieltä kuin Hamu yllä. En näe tuota taloudellisesti kannattavaksi miltään kantilta.
Ei tämän rahoitusta missään Vasemmistoliiton puoluekokouksessa ratkaista.
Ei sitä saakaan kannattavaksi bisnekseksi, jos asiaa katsotaan pelkästään hallin tuomilla suorilla tuotoilla. Ani harva ammattilaisjoukkueen käyttämä urheiluareena maailmassa on tältä kantilta katsottuna kannattavaa bisnestä. Hyvin harva NFL stadion, hyvin harva futisstadion Saksassa tai Britanniassa, hyvin harva NHL halli. Puhumattakaan pienemmistä liigoista. Tästä on hyvin paljon tieteellistä tutkimusta.
Joku Madison Square Garden voi olla itsessäänkin kannattavaa bisnestä, koska se sijaitsee yhdessä maailman suurimmista miljoonakaupungeista ja on vieläpä nähtävyys itsessään - eli se vetää ihmisiä paikalle myös silloin harvoin, kun siellä ei ole mitään tapahtumaa.
Turkuhalli ei ole ollut kannattavaa bisnestä, Hartwall Areena ei ole ollut sitä eikä Nokia Areena tule sitä olemaan. Jos siis katsotaan asiaa näiden suorien tuottojen kannalta.
Tämmöiset areenat ja stadionit eivät ole käytännössä siis koskaan suoraan kannattavaa bisnestä, mutta ne tuovat paljon epäsuoraa hyötyä hyvin toteutettuna. Siksi niitä hyvin harvoin rakennetaan täysin tai edes suurelta osin yksityisin varoin (paitsi jos kyseessä on tappiot tarkoituksella kuittaava sugardaddy), mutta kaupungit ja alueet - suurten stadionien kohdalla jopa valtiot - ympäri maailman niihin panostavat.
Näitä investointeja pitääkin katsoa paljon laajemmalta kantilta ja epäsuorien talousvaikutusten osalta. Tämmöisiä epäsuoria vaikutuksia ovat mm. seuraavat:
1. Tapahtumien tuomat tulot alueen muille yrityksille (ulkopaikkakunnilta tulevien ihmisten käyttämä rahamäärä alueen muihin palveluihin). Näillä on pidemmän päälle myös "toisen asteen" vaikutus eli työllistämisvaikutus.
2. Veto- ja pitovoimavaikutukset: sedusta tulee houkuttelevampi asukkaille ja yrityksille, kun siellä järjestetään kiinnostavia tapahtumia. Kiinnostavat tapahtumia varten tarivaan fasiliteetit. Asukkaat ja yritykset tuovat kaupungille suoria tuloja verojen kautta sekä elinvoimavaikutuksia (eli alueen markkinoita piristäviä vaikutuksia).
3. Identiteettivaikutukset. Hallin pääkäyttäjänä toimiva HPK on tärkeä tekijä alueelliselle identiteetille, jolla puolestaan on vaikutuksia paikallisten yritysten kannalta sekä yhteiskunnallisen osallistumisen kannalta.
Mitkään näistä mainituista hyödyistä eivät suuresti kiinnosta yksityisiä sijoittajia, koska ne kohdistuvat pääosin muualle kuin omaan toimintaan. Julkisyhteisölle niistä sen sijaan on valtavasti hyötyä alueen yritysten maksamien verojen sekä työllisyysvaikutusten kautta. Nämä ovat siis niin kutsuttuja positiivisia ulkoisvaikutuksia eli ulkoishyötyjä. Niiden realisoituminen ei tapahdu markkinoiden kautta. Siksi suuret julkiset investoinnit näihin hankkeisiin ovat sääntö.
Yksityistä rahaa tarvitaan toki niinikään merkittävästi, mutta sen tarvitsee pääpiirteittäin tulla hallin yhteyteen rakennettavien muiden kiinteistöjen kautta. Asuin- ja liikekiinteistögryndereille halli on hyödyllinen, koska se lähtökohtaisesti nostaa hallin yhteyteen rakennettavien kiinteistöjen arvoa. Yksityisiä sijoittajia kuitenkin kiinnostaa vain heidän itsensä saaama suora hyöty, eivät ulkoisvaikutukset.
Nimim.
@Läskisalo esiin nostama Verkatehdas on itse asiassa mainio esimerkki. Se ei ole "kannattavaa bisnestä", jos asiaa ajatellaan vain sen liiketoiminnalla suhteessa sen kustannuksiin. Mutta se on erittäin merkittävä veto- ja pitovoimatekijä sekä identiteettitekijä. Ensimmäinen tarkoittaa, että se tekee Hämeenlinnasta houkuttelevan jo sillä, että radanvarsikaupungeissa ei tuommoisia kulttuurikeskuksia ole. Jälkimmäinen tarkoittaa, että ihmiset ovat siitä ylpeitä ja se on paikallisidentiteettitekijä (kuten
@Läskisalo kirjoitti). Harva taitaa enää kiistää Verkatehtaan suurta hyötyä Hämeenlinnalle.