HPK menestyi roimasti yli odotusten 90- ja 00-luvuilla. Se oli varmasti monen asian summa. Kerhon etuna oli luultavasti nopeus, rohkeus ja näkemys pelaajahankinnoissa. Myös valmentajavalinnat osui pääosin hyvin. Lintumäki piti pikkuseurojen puolta liiga-kabineteissa. Nuoria, lahjakkaita pelaajia saatiin edullisesti isommista seuroista, koska siihen aikaan isot seurat tavoitteli pikavoittoja ostamalla ketjut täyteen kalliita nimimiehiä. HPK:n sponsorit oli tyytyväisiä, kun jengi pärjäsi ja Rinkelinmäki pullisteli yleisöä. Ja niin edelleen.
——
Yllä oleva pohjustus on muistutus siitä, että ajat on nyt toiset. Pelaajarekry on muuttunut niistä itäblokin värväysreissuista siihen että jokaisesta pelaajasta näkee nykyään vaihto kerrallaan videoklipit. Isot seurat on nykyään järkevämpiä ja antaa lupauksilleen peliaikaa. Monet Kerhon aiemmat kilpailuedut on sulaneet pois, koska tilanne ympärillä on muuttunut.
Näin ollen, ei ole realismia odottaa että HPK olisi jatkuvasti välierätason joukkue. Siihen kuitenkin on ajoittain mahdollisuus, kun muutamat asiat loksahtelee kohdalleen, kuten nähtiin 2019. Realistinen tavoite on, että Kerho jatkuvasti kymmenen parhaan joukossa runkosarjassa. Ja jonain vuonna mitalipeleissä.
HPK satsaa nyt junioriputkeen, se on ehdottomasti hyvä asia. Pikavoittoja sieltä ei kuitenkaan ole tulossa.
HPK:lla on uusi jääkiekkojohtaja, joka pääsee näyttämään kyntensä vasta ensi kauden joukkuetta kootessa. Tämän kauden joukkue on muiden kasaama ja merkittäviin lisävahvistuksiin tuskin on varaa (olen tässä mielelläni väärässä).
HPK:lla on kohta uusi toimitusjohtaja, jonka tärkein tehtävä on saada pelaajabudjettia tasaisesti kasvatettua ilman mittavia riskejä. Kyseessä on mahdollisesti koko Kerhon historian tärkein rekry. HPK:n pelaajabudjetti on tällä kaudella liigan kolmanneksi pienin.
All-in-all: Elämme nyt väliaikaa, koitetaan kestää vaikka karmealta se tuntuu.