Queen tekee comebackin

[Evil]

Roger Taylor on hyvä rumpali, ja Duran Duran hieno bändi.

 

[Weagle]

Kuten moni on varmaan jo uutisista huomannut, niin Queenin ja Lambertin yhteistyö on nyt saamassa jatkoa Brittien Sonispheressa. Eipä jaksa kyllä lämmittää vaikka Brian May kertookin vastaanottaneensa reilusti postiivista palautetta tästä ja uskoo, että Freddie hyväksyisi Adamin.

Tekisivät mielummin vaikka ihan uutta musaa. Itse toivon että tämä kokeilu jää nyt tähän keikkaan, vaikka eihän tuota kenenkään pakko ole kuunnella.

 

[Musta Nuoli]

Kuten moni on varmaan jo uutisista huomannut, niin Queenin ja Lambertin yhteistyö on nyt saamassa jatkoa Brittien Sonispheressa. Eipä jaksa kyllä lämmittää vaikka Brian May kertookin vastaanottaneensa reilusti postiivista palautetta tästä ja uskoo, että Freddie hyväksyisi Adamin.

Tekisivät mielummin vaikka ihan uutta musaa. Itse toivon että tämä kokeilu jää nyt tähän keikkaan, vaikka eihän tuota kenenkään pakko ole kuunnella.

Nämä ovat kaksipiippuisia juttuja. Uutta materiaalia ei kannata tehdä, koska ei se kuitenkaan ole varhaisvuosien tasoon nähden mitenkään verrattavissa ja uuteen materiaaliin kohdistuisivat valtavat paineet. Jos soittaa edelleen haluaa, niin sitten on pakko vetää retrokiertueita vanhojen biisien kanssa uudella laulajalla, mutta varsin valjuahan sekin on.

Queenin olisi pitänyt Mercuryn kuoleman jälkeen tehdä jompi kumpi kahdesta asiasta: joko pistää kertaheitolla pillit pussiin ja ilmoittaa, että koskaan enää ei Queen esiinny missään tai sitten hommata lyhyen suruajan jälkeen suht nopeasti uusi vokalisti ja aloittaa välittömästi uusien levyjen tekeminen. Sekin olisi käynyt, että bändi olisi lopettanut vuoden 1992 tribuuttikonsertin jälkeen ja julkaissut korkeintaan Made In Heaven -ylijäämälevyn, jonka jälkeen se olisi ollut siinä.

Bändin jäsenten valitsema linja eli näennäinen "bändin jatkaminen" ilman uutta materiaalia ja kuvioissa pyöriminen ilman uutta annettavaa ei ole ollut kovin fiksu ratkaisu ainakaan minun mielestäni. Hieman samanlaiset tuntemukset minulla oli, kun The Doorsin eloonjäänyt kolmikko veteli jotain Doors-kiertuetta ilman Jim Morrisonia.

Led Zeppelin teki aikoinaan suoraselkäisesti kun se lopetti kertarysäyksellä John Bonhamin kuoleman jälkeen siihen ja totesi, että ilman nelikon neljättä jäsentä bändi ei vain enää ole sama. Ja Bonham oli "vain" rumpali, ei bändin vokalisti ja kiistaton keulakuva kuten Mercury oli.

No, eipä tuo Queenin paluu minulta mitenkään pois ole, siinäpä soittavat. Mutta paluu uudella vokalistilla olisi pitänyt tehdä jo 1990-luvun alkuvuosina, ei yli 20 vuotta Mercuryn kuoleman jälkeen.

 

[kovalev]

Led Zeppelin teki aikoinaan suoraselkäisesti kun se lopetti kertarysäyksellä John Bonhamin kuoleman jälkeen siihen ja totesi, että ilman nelikon neljättä jäsentä bändi ei vain enää ole sama. Ja Bonham oli "vain" rumpali, ei bändin vokalisti ja kiistaton keulakuva kuten Mercury oli.

Mutta kyllähän veljekset Zeppelinkin lopulta tinki tuosta sinänsä kunnioitettavasta linjastaan.

Mitä tulee uuteen Doorsiin ja Queeniin, niin edellisessä ainakin Ian Astbury onnistui hienosti: http://www.youtube.com/watch?v=NQC-SvrUPCM.
Queenin kohdalla tilanne on kyllä ongelmallisempi.

 

[Tadu]

Eikö kyse ole yhdestä hiton keikasta? Kauhea haloo tästäkin. Mielestäni bändi "tekee paluun" kun se lähtee rundille ja tekee uutta materiaalia. Johan se koko Suomen vävy on yhden keikan heittänyt Kviinin kanssa.

 

[pettter]

Sen jonkun MTV:n awardsin näin, missä tuo Adam Lambert lauloi, ja ainakin siinä se veti ihan hyvin. Muistaakseni.

 

[Fordél]

Edelleen, lopettaisivat jo nämä pelleilyt. Jos musiikkia haluavat tehdä niin tekisivät sitten vaikka Smilen nimissä (Queenin esiaste), mutta totaalisen typerää lähteä kikkailemaan eri laulajilla Queenin biisejä. Suurena Queen-fanina en tule antamaan euroakaan enkä sekuntiakaan näille projekteille. Onneksi sentään Deacon on kanssani samoilla linjoilla.

 

[Dee Snider]

Edelleen, lopettaisivat jo nämä pelleilyt. Jos musiikkia haluavat tehdä niin tekisivät sitten vaikka Smilen nimissä (Queenin esiaste), mutta totaalisen typerää lähteä kikkailemaan eri laulajilla Queenin biisejä. Suurena Queen-fanina en tule antamaan euroakaan enkä sekuntiakaan näille projekteille. Onneksi sentään Deacon on kanssani samoilla linjoilla.

Olen periaatteessa samaa mieltä ja varsinkin tämä reality/BB/Idols-tyttö ei nyt oikein tee legendalle kunniaa. Jos sitä nyt ei Paul Rodgerskaan sinänsä tehnyt, niin kumminkin aikalainen ja sil tappaa.

Mutta Briania ja Rogeria en ole livenä koskaan nähnyt, joten jos Suomeen eksyvät, niin menen kyllä paikalle. Ainakin Brian ja ´39 akustisesti ovat sen arvoisia ja tyttö ymmärtää pysyä poissa ja vaikka lohduttaa Salea lämpiössä sen aikaa, kun faija laulattaa lapsiaan.

 

[teroz]

Siinä kohtaa samaa mieltä, että Queen nimenä olisi mennyt kunnialla pakettiin, jos homma olisi paketoitu tribuuttikonsertin ja Made in Heaven albumin jälkeen. May ja Taylor olisivat tähän perään varsin mainiosti voineet tehdä uudella nimellä uutta musiikkia. Tapa tietty tämäkin ja hehän itse siitä saavat päättää. Lambert on hyvä laulaja, ei siinä mitään. Parasta on tietenkin se, että BB-Sauli pääsee bäckstagelle.

 

[Rod Weary]

Parasta on tietenkin se, että BB-Sauli pääsee bäckstagelle.

No eikös tuo ole jo tovin häärännyt Adamin bäckstagella?

 

[JofaPlayer]

Taitaa olla ainoa Queen -aiheinen ketju täällä. Itseäni juurikaan nämä nykypäiviin asti jatkuneet Mayn ja Taylorin johtamat Queen -nimillä toimineet projektit eivät ole oikeastaan kiinnostaneet, mutta eivät haittaakaan. Mikäs siinä jos heillä itsellään on kivaa, se tässä kai tärkeintä on. Ja mikään näistä projekteista vierailevien tähtien kanssa ei vie mun mielestä mitään pois siltä oikealta alkuperäiseltä Queenilta tai Freddieltä, vaan ovat enemmänkin kunnionosoituksia niitä kohtaan ja kuten mainitsin, pääasia että musiikin parissa työskentelminen vielä maistuu.

Olin 6-vuotias kun Mercury kuoli, joten eipä oikeastaan ole siltä ajalta minkäänlaisia muistoja/tuntemuksia Queenia kohtaan. Jossain 90-luvun loppupuolella ehkä tunnistin radioista korkeintaan kaikkien tuntemat We Will Rock You, Radio ga ga, We Are The Champions jne Queenin tekeleiksi, mutta murrosiässä bändi ei vielä mitään sen suurempia tunteita herättänyt. Nyt bändin tuotantoon enemmän tutustuneena, kaikki kolme edellämainittua ovat mielestäni miljoona kertaa parempia liveversioina (Youtube), ja bändin vähemmän tunnetut teokset ovat itselle kovempaa kamaa.

Tätini oli kova Queenin kuuntelija ja hänen hautajaisissaan 2009 soitettiin These Are The Days Of Our Lives. Olin kuullut kappaleen ennenkin mutten ollut tiennyt esittäjää. Menin sitten Youtubesta kuuntelemaan tämän uudelleen ja vahvoja tuntemuksia nousi pintaan, kun selvisi että video ja kappale kertoo kuolemasta. Niille jotka videota eivät ole nähneet, Freddien viimeinen esiintyminen kameran edessä sairaalloisen laihana muutaman kk päässä kuolemastaan. Jollain lailla se teki minuun suuren vaikutuksen ja varmasti tätini kuolema oli vahvistamassa kaikkia tuntemuksia mitä Queeniin tuli.

Niihin aikoihin tutustuin kunnolla bändin muuhun tuotantoon (kiitos Youtuben) ja näin minusta tuli Queenin kuuntelija. Jollain lailla Freddie Mercuryn kuolema on myös kiinnostava aihe, en oikein osaa selittää miksi. Ehkä osittain siksi, että mies oli raudanluja ammattilainen viimeisiin hetkiinsä asti Aidsista huolimatta ja teki intohimoisesti ja ainutlaatuisella taidolla kappaleita bändinsä kanssa. Viimeisiltä kolmelta albumilta (A Kind Of Magic, Miracle ja Innuendo) löytyy erinomaisia kappaleita. Myös Freddien kuoleman jälkeen julkaistu Made In Heaven sisältää pari mieletöntä taidonnäytettä Mercuryltä, joka äänitti laulamiaan osuuksiaan juuri ennen kuolemaansa.

Laitan vielä ranskalaisilla kappaleita, joista erityisesti pidän.

-Breakthru
-The Miracle
-A Kind Of Magic
-Who Wants To Live Forever
-Bohemian Rhapsady
-Friends Will Be Friends
-These Are The Days Of Our Lives
-Innuendo
-Scandal
-Don't Try So Hard
-Mother Love

Liveversioina Another One Bites The Dust, We Are The Champions, Radio Gaga, We Will Rock You pääsevät kunnolla oikeuksiinsa.

 

[Alfred E Neuman]

Laitan vielä ranskalaisilla kappaleita, joista erityisesti pidän.

-Breakthru
-The Miracle
-A Kind Of Magic
-Who Wants To Live Forever
-Bohemian Rhapsady
-Friends Will Be Friends
-These Are The Days Of Our Lives
-Innuendo
-Scandal
-Don't Try So Hard
-Mother Love

Liveversioina Another One Bites The Dust, We Are The Champions, Radio Gaga, We Will Rock You pääsevät kunnolla oikeuksiinsa.

We are the Champions kappaletta ei saa soittaa ennenkuin siihen on aihetta. Olen taikauskoinen. :) Muuten hienoja kappaleita ovat nuo kaikki! Myös Don't stop me now on aivan loistava. Olemme valinnet vaimoni kanssa tämän kappaleen meidän ikiomaksi stygeksi. Siitä on nyt yli 10 vuotta aikaa, ja toimii edelleen.

 

[teemu_s]

Don't stop me now!

! Myös Don't stop me now on aivan loistava. Olemme valinnet vaimoni kanssa tämän kappaleen meidän ikiomaksi stygeksi. Siitä on nyt yli 10 vuotta aikaa, ja toimii edelleen.

I'm a rocket ship on my way to Mars, on a collision course. I am a satellite, I'm out of control!

Kappale on aivan huippu. Henkilökohtainen bileiltojen fiiliksen nostattaja, joka toimii kuin kolme karpalokossua!

Lisäksi tähän biisiin liittyy loistava David Armandin esittämä "Interpretative dance"

Kannattaa katsoa ja nauraa! :)

 

[pehtoori]

I'm a rocketeer on my way to Mars, on a collision course. I am a satellite, I'm out of control!

Kappale on aivan huippu. Henkilökohtainen bileiltojen fiiliksen nostattaja, joka toimii kuin kolme karpalokossua!

Sen verran on pakko tarttua, että se on rocket ship, ei rocketeer...

Jälkimmäiseen kappaleeseen en voisi olla enempää samaa mieltä. Yksi kaikkien aikojen kappaleista itselle.

Death on two legs on varmaan Queenilta se ihan ykkönen, siinä on älyttömästi munaa. Ja aina tulee hyvä fiilis kun heti perään saa velttoilla sunnuntai-iltapäivisin. Myös samalta levyltä löytyvä Love of my life on todella tärkeä kappale.

 

[Fordél]

Queenilta löytyy hienoja biisejä kaikilta uran vaiheilta. Eri vuodet ja eri säveltäjät tarjoavat vähän erilaista Queenia. Tämän orkesterin diggaaminen ei ole siis todellakaan tylsää! Bändi ei vetänyt todellakaan samalla konseptilla koko uraansa. Uran vaiheilta löytyy niin progressiivista rockia kuin stadionrockia, niin yksinkertaisia akustustisia balladeja kuin isoja sinfoniaorkesterin kanssa toteutettuja teoksia ja niin tummia sekä kaihoisia sävyjä kuin ääretöntä iloa.

Kaikki bändin osaaminen huipentui mielestääni Innuendo-albumiin, jota tehdessä bändi oli varmasti äärimmäisen herkässä, mutta ilmeisesti samalla myös hyvin luovassa tilassa. Albumilta löytyykin aivan loistavia biisejä, kuten täällä mainittu These Are the Days of Our Lives ja Don´t try so hard sekä nimikkobiisi Innuendo. Kaiken kruunaa todella tyylikäs kansitaide.

Aiemmilta vuosilta täytyy nostaa esiin albumeista the Game. Tämä vuonna 1980 ilmestynyt albumi on ehkä vähän unohdettu tekele vaikka on yksi tasaisimmista ja laadukkaimmista tekeleistä Queenilta. Albumilta löytyy taas kerran monipuolista materiaalia aina Mayn kaihoisasta säveltämästä Sail Away Sweet Sisterista Freddien säveltämään rallatukseen Don’t Try Suicide. Kannessakin on aivan loistavaa rouheutta. Siinä missä Innuendon voi kuunnella cd:lta, tämä levy on laitettava ehdottomasti soimaan vinyylinä.

Yksittäisistä biiseistä pitää nostaa vielä esiin News of the Worldilla oleva balladi Spread Your Wings. Nuorempana pitkään ihmettelin, että millä levyllä tämä oikein on, kun kyseinen albumi on ehkä itselle se vähiten tunnettu. Spread Your Wings on Deaconin säveltämä, mikä osoittaa kuinka lahjakkaita säveltäjiä olivat myös muut bändin jäsenet kuin pääsäveltäjät Mercury ja May.

 

[Alfred E Neuman]

Vuoden 1986 konsertti Wembelyllä nähtävissä youtubessa kokonaisuudessaan. Tuon konsertin aikaan olin itse 9 vuotias räkänokka ja popitin WASPia ja KISSIä. Vasta vuosia tuon konsertin jälkeen sen nähneenä voin sanoa, että tuosta ei LiveShow enää parane. Aivan huikeaa tykitystä. On noilla konsertissa olleilla ainakin jotain, mitä kiikkustuolissa muistella.

 

[Dee Snider]

Löytyi tuubista tällainen pätkä:

Tom Chaplin and Queen - Its a Hard Life [HQ] - YouTube

Ei helvetti, täysin klapilla päähän lyöty! Hämmentävän samankaltainen Freddien uniikkina pitämäni laulusaundi. Miksi jumalan tähden tätä jätkää ole otettu vetämään noita Rogerin ja Brianin comeback-keikkoja? Saulin poikakaveri jää kyllä kirkkaasti kakkoseksi, vaikkei toki huono ollutkaan.

Tietysti otanta on vain yksi biisi, mutta todella hämmästynyt olotila juuri nyt.

 

[Petrick]

Vuoden 1986 konsertti Wembelyllä nähtävissä youtubessa kokonaisuudessaan.

'86 perjantain show. Tossa edellisen päivän "lämmittely". Kaikkialla pyörii toi lauantain keikka, mutta tätä perjantain versiota harvemmin linkitellään mihinkään.

 

[Ikävänkantaja]

Löytyi tuubista tällainen pätkä:

Tom Chaplin and Queen - Its a Hard Life [HQ] - YouTube

Ei helvetti, täysin klapilla päähän lyöty! Hämmentävän samankaltainen Freddien uniikkina pitämäni laulusaundi. Miksi jumalan tähden tätä jätkää ole otettu vetämään noita Rogerin ja Brianin comeback-keikkoja? Saulin poikakaveri jää kyllä kirkkaasti kakkoseksi, vaikkei toki huono ollutkaan.

Tietysti otanta on vain yksi biisi, mutta todella hämmästynyt olotila juuri nyt.

Juuri tällaisten hetkien vuoksi on sääli, että "huikea"-termi on kokenut superraskaan hyperinflaation; nyt jos koskaan sitä voisi nimittäin käyttää aidosti hyvästä syystä.

Aivan ilmiömäinen tulkinta!

 

[Crapbag]

Ei helvetti, täysin klapilla päähän lyöty!..

..Tietysti otanta on vain yksi biisi, mutta todella hämmästynyt olotila juuri nyt.

Täysin samat fiilikset täällä.. Jotenkin Queen aina unohtuu, kuten kaikki muutkin levyt nykyään. ..musiikkia kun on liian helppo klikkailla ja kuunnella taustalla ilman varsinaista kuuntelemista.

Mutta joo, tämä Chaplin veti siihen malliin että meikäläinen hiukan herkistyi, Queen on aina herättänyt todella paljon tunteita. Pitääkin tulevana viikonloppuna koittaa kuunnella muutama levy läpi.

 

[Ferris]

Olipahan mykistävä versio! Piti oikeen pariin kertaan kuunnella. Rouva kuunteli sohvalla näkemättä ruutua eikä uskonut millään kun väitin että eipä muuten Freddie laula tässä biisissä. :D

Ei ole muuten huono tämä Under Pressurekaan Chaplinin vetämänä. Aika hienosti tehty tuo video, jossa originaali ja Keanen liveversio naitettu hienosti yhteen:

Queen + Keane - Under pressure (duet live) - YouTube


Edit: Piti vielä sanomani etten ollut Keanen matskun pohjalta tajunnutkaan kuinka hieno ääni Chaplinilla on. Toki täytyy myöntää etten ole bändiin radiosoittoa enempää ikinä tutustunut (vaikka selkeästi olisi pitänyt).

 

[Huerzo]

Edit: Piti vielä sanomani etten ollut Keanen matskun pohjalta tajunnutkaan kuinka hieno ääni Chaplinilla on. Toki täytyy myöntää etten ole bändiin radiosoittoa enempää ikinä tutustunut (vaikka selkeästi olisi pitänyt).

Itse olen Keanen tuotantoa kuunnellut useinkin, mutta se ei ole tuonut Chaplinin äänen monipuolisuutta esiin samalla tavalla kuin mitä tänne linkitetyt Queen-vedot. Enemmänkin olen mieltänyt miekkosen Chris Martin -tyyppiseksi laulajaksi, mutta väärässä olin. Mainittua Coldplayn solistia en taas voi kuvitella Queen-biisien esittäjäksi...

---

Ja sen verran uutisen tynkääkin, että Brian Mayn mukaan arkistojen kätköistä olisi löytynyt viimeistelemättä jäänyt Queen-biisi, jota nyt taas työstetään Mayn ja Taylorin johdolla. Ihmettelen, että kipale ei ole aiemmin palannut miekkosten mieleen - harvoin muusikot unohtavat todellisia helmiä. Joten ei kovia odotuksia kappaleen laadusta. Linkki Brian Mayn kotisivuille.

 

[Huerzo]

Jos palstatovereilta on mennyt ohi, Queen - eli alkuperäisjäsenistä Roger Taylor ja Brian May - keikkailee Euroopassa ensi vuoden alussa isomman kiertueen voimin. Solistina häärää Adam Lambert. Itse varasin tiketit helmikuiselle Prahan keikalle, samalla tulee nähtyä ensi kertaa tuokin kaupunki. Innolla odotan missä vireessä papat ovat.

Koko kiertueohjelma löytyy täältä (QueenOnline.com-sivusto).

 

[Klose16]

Kaikki kunnia vanhoille herroille, esittäkööt tuotantoaan miten paljon tahtovat heillä on siihen toki oikeutensa, mutta katselen mieluummin kotisohvalla minkä tahansa aiemman livekeikan aina `86 asti. Projekti olisi mielenkiintoisempi jos kiertäisivät ihan kahdestaan tai sitten jopa naislaulajan kera vaikka siitä Mayn kollaboraatiosta. En kyllä innostunut aiemmankaan solistivaihtoehdon suorituksista, kovin tunkkaista. Kuulun niihin joiden mielestä George Michaelin esitykset osuivat lähimmäksi ja olivat aikanaan hienoakin kuultavaa, toimivat.

Syksyllä ilmestynyt (vihdoin 70-luvun täyttä keikkaa!) Live at the Rainbow oli sekin mainio tallenne yhtyeen raaempiin, vaikkakin jo soitannollisesti upeisiin päiviin, muutamin erilaisesti sovitetuin kappalein jotka toimivat Queenille tyypillisesti livenä vielä paremmin. Mitä tulee siihen uuteen kappaleeseen, niin onhan se hieno lisäys kaiken päälle. Erinomaisesti entisöity se trademark-soundi siihen. Mielestäni erittäin hyvä "b-puolen kappale". Mercuryn laulu erityisesti pääsee miksauksessa oikeuksiinsa. Ei tosiaan vetänyt mitenkään puolivaloilla! Kappalehan ilmestyi muuten jo 1988 - Mayn vaimon levyllä tutun kitaran säestyksellä.

 

[Roger Moore]

Jos palstatovereilta on mennyt ohi, Queen - eli alkuperäisjäsenistä Roger Taylor ja Brian May - keikkailee Euroopassa ensi vuoden alussa isomman kiertueen voimin. Solistina häärää Adam Lambert.

Jaa että homo Queenin laulajaksi, en taida suvaita tätä...

Nojoo, näitä Queenin ja Adam Lambertin yhteistyökuvioita on aina välillä lämmitelty, ja mikäs siinä. Lambertista nyt varmasti monella on mielipiteensä, mutta kyllähän kaveri ihan hyvä laulaja on. Siinä mielessä kaveri on vähän epäkiitollisessa asemassa, että joutuu vertailluksi kaveriin joka on kaikkien aikojen parhaita ja arvostetumpia (omasta mielestäni Freddie Mercury on kaikkien aikojen paras laulaja) laulajia, ja muutenkin Freddien asema on vielä liki 25 vuotta kuolemankin jälkeen niin betoniin valettu ettei siihen yksinkertaisesti voi saada ketään sellaista joka kaikkien mielestä on hyvä ratkaisu.

Noh, katsotaan mitä tulee. Mielenkiintoisia juttujahan nämä toki aina ovat, ja ihan mukava juttu sekin että Brian May ja Roger Taylor keksivät tekemistä vielä nimenomaan Queenin kanssa. Show must go on jne.