Viime viikolla tein elämäni ensimmäisen digitaalisen vuokrauksen (yksi ilmaiskoodilla tehty poislukien) ja kohteena oli juuri Bohemian Rhapsody. Tuli katsottua se sitten kahteen kertaan 48 tunnin vuokra-ajan puitteissa ja tykkäsin kyllä. Tuon väärän aikajanan vielä ymmärtää Live Aidin osalta, että saatiin hyvä draamankaari - siis se, että tuo olisi ollut jonkinlainen comeback. Mutta oliko sitten jotkut sinänsä juonen kannalta mitättömät jutut, jotka oltiin laitettu vuosikausia väärään kohtaan, kuten We Will Rock Youn levytys, laitettu ihan tarkoituksella alleviivaamaan, ettei kyseessä ole mikään dokumentti?
Ymmärrettävää toki, että muut jäsenet kuin Freddie Mercury jäivät vähän statisteiksi - ja etenkin jälkimmäisellä katselukerralla huomio kiinnittyi siihen, että Deaconin liityttyä remmiin kolmikko oli kuin mikäkin Tupu, Hupu ja Lupu, jotka eivät juuri olleet paria metriä kauempana toisistaan ja suurinpiirtein täydensivät toistensa lauseet. Olikohan se kohta, missä Taylor oli tutustumassa Mercuryn uuteen taloon, ainoa missä joku noista esiintyi yksin? Pakko kuitenkin mainita, että Gwilym Lee oli opiskellut mainiosti Brian Mayn maneerit ja ilmeet - yhdennäköisyys oli välillä häkellyttävä, vaikka toki sellaisessa peruukissa vaikka saksanpaimenkoira on Mayn näköinen.
Jatko-osa olisi ihan mielenkiintoinen idea.
