Pakkeja ja maalivahtia on aina helppo osoittaa kun oma pää soi, mutta nykyjääkiekossa keskushyökkääjä on melkein se kaikkein tärkein pelaaja omassa päässä. Eilen HIFK pääsi tekemään maalinsa lähes järkeensä kun Ässien sentteri (2 kertaa Kuparinen, kerran Sillanpää ja Niemi) oli pelannut itsensä ulos tilanteesta. Ainostaan ensimäinen maali, jossa Piroksen jäähy oli juuri loppunut, oli puhtaasti puolustuksen lihaksen puutteesta kiinni, toki siinäkin tilanne oli hankala ja sekava johtuen alivoimasta, mutta siinä iso ja vahva pakki oli luultavasti pystynyt estämään maalin.
Sentteriongelman pikaratkaisuna siirtäisin Sillanpään laidalle ja nostaisin Piroksen takaisin keskelle. Sillanpäällä alkaa selvästi liigavauhti odotetusti painaa ja laidalla oli ainakin puolustusmielessä vähän helpompaa. Niemi sen sijaan on edelleen ihan hyvin mukana ja kokonaisuudessa Ässien paras sentteri puolustussuuntaan. Piros tasapainottaa hyvin Zaborskya ja eilenkin Piros/Zaborsky akseli oli Ässien paras kaksikko omassa päässä, ei juuri tilanteita HIFK:lla. Tosin, jos Piros siirtyy keskelle, pitää Zaborskylle löytää puolustava laituri, joka ei ole taas mitenkään selvä valinta. Eli Ässät kaikkiaan huutaa nimenomaan puolustuspelin tueksi myös yhtä keskushyökkääjää.
Itse puolustajistakin sen verran, että valmennusjohdolta voi kysyä, onko järkeä peluuttaa Jyrkkiötä väkisin. Tosiasia on se, että mies ei ole vielä kunnossa ja kuntoon tulokin saattaa mennä koko ajan eteenpäin kun valmiiksi romuna olevaan kylkeen tulee peleissä iskuja. Siinä vaiheessa kun vamma tuli oli viisi peliä maaottelutaukoon ja viiden pelin suoralla huililla olisi tullut lähes kuukausi aikaa toipua. Puolikuntoisuus maksaa ennenkaikkea Jessen yläpäässä, nyt tulee taas huonoja ratkaisuja, kun liike ei toimi ja muutenkin pitää vähän varoa. Se kehittymään lähtenyt terve itseluottamus on taas vaarassa.