En usko tähän vaihtoehtoon. Kokoomuksella on niin vankka vakiintunut äänestäjäkunta, että se vie ykköspaikan. Persuille saattaa olla enemmän kannatusta, mutta kannattajat eivät vaivaudu kopille saakka.
Tämä on se mielikuva persujen kannattajista, mutta käsittääkseni mielikuvalle ei löydy tukea aiemmista eduskuntavaaleista: persut päinvastoin ovat onnistuneet kirimään vaalipäivänä.
Minusta näyttää yhä vahvemmin, että persuista tulee suurin puolue ja Purrasta hallitustunnustelija. Vaan ottaen erityisesti huomioon viimeaikoina esiin tuodut perusteelliset näkemyserot Kokoomuksen ja PS:n välillä, luulen, että päädymme tilanteeseen, jossa suurimmasta puolueesta ei tule hallituspuoluetta - pääministeripuolueesta puhumattakaan. Vaan sinipunaa sieltä pukkaa.
Siitä huolimatta, että tuo nostaisi melkoisen metakan persujen ja kannattajiensa keskuudessa, olisi se tietenkin täysin kansanvallan periaatteiden pohjalta perusteltavissa oleva lopputulema: valtaosassa tämän hetken tärkeimmistä kysymyksistä persujen tärkeimmät linjaukset ovat kaukana kansan enemmistön tahdosta, vaikka niille löytyy se päälle 20%:n kannatus. Tämmöisiä kysymyksiä ovat mm. elinkeino-, energia-, ympäristö-, Eurooppa- ja maahanmuuttopolitiikka, jotka ovat vaalien alla nivoutuneet keskusteluissa koko ajan tiiviimmin yhteen aivan, kuten niiden pitääkin nivoutua.
Venäjän hyökkäyssodan seuraukset ovat paitsi osoittaneet edellä mainittujen poliittisten kysymysten keskeisyyden ja tärkeyden, myös pettämättömästi osoittaneet, että niitä ei voi toisistaan erottaa. Näissä kysymyksissä Kokoomus, SDP, RKP ja Vihreät ovat huomattavasti lähempänä toisiaan, kuin kukaan edellä mainituista persuja.
Voidaan karrikoidusti kysyä, että miksi suurimman puolueen pitäisikään olla pääministeripuolue, jos suuressa osassa oleellisista kysymyksistä sen ajamalle politiikalle löytyy ainoastaan 22%:n tuki ja vastaavasti samoissa kysymyksissä neljän muun puolueen ajamalle politiikalle löytyy 55-60%:n tuki?
Talouspolitiikassa kompromissit tapaavat löytyä lopulta yllättävän helposti, vaikka Suomessa niistä freimataan ennen vaaleja ylitsepääsemättömän tuntuisia riitoja. Lopulta tietyistä leikkauksista on helppo sopia - samoin veropotin nostamisesta (osapuolesta riippuen puhutaan tällöin joko "veronkiristyksistä" tai "verotuksen kohdentamisesta"). Loppu kommunikoidaan "yhteisesti neuvotelluilla työllisyys- ja elinkeinopoliittisilla ratkaisuilla", joiden kautta "nostetaan työllisyyttä".
Sinipuna siis tulee, mutta ohjelman tarkemmat painotukset muotoutuvat sen pohjalta, tuleeko Kokoomuksesta, PS:stä vai SDP:stä suurin puolue.
