Luonnossa likkunninen ja eläimistä hylkääminen vahvistaa etten tiedä maaseudusta juuri mitään? On teille ihmeelliset scene-pisteet böndellä? Saako metsän omistamisesta edes papukaijamerkkiä? Vai meneekö miinukselle kun se ei ole tehotuotannossa vaan luonnonsuojelualueena?
Mitä nyt tarvisi tietää maaseudusta että olisi pätevä tähän keskusteluun? Kokemusasiantuntijuutta lannoittamisesta?
Jonkinmoinen perusymmärrys kotimaisista maatalouselinkeinoista varmasti riittää, mutta määrättyä rakentavuutta asenteiden tasolla peräänkuuluttaisin. Olen suurimman osan elämääni kuullut sivustahuudeltuna tavattoman määrän maaseutu-, maatalous- ja viljelijävastaista ilkeilyä vailla asioihin perehtyneisyyden häivääkään, joten tervehdin suorastaan ilolla kohtalaisen asiallisia näkemyksiäsi, vaikka mainitsemasi kokemusasiantuntijuus ei välttämättä aina kävisi niistä ilmi. Otan yhden esimerkin tästä ketjusta:
Minun tietääkseni Keskusta viimeksi harasi vastaan Kataisen hallituksen aikana sovittua nitraattiasetusta vastaan
Keskustan kansanedustaja Jari Lepän mielestä koko Suomea koskevaa rajoitusta ei tarvita.
yle.fi
Ihan hirveän vakuuttavana en pidä argumentaatiosta, että itämeren tilasta huolissaan olevat leimataan maatalousvastaisiksi.
Tässä Leppä toi esille näkemyksen, ettei orgaanisen lannoitteen eli suomeksi karjanlannan levittämisen totaalikielto olisi ihan joka paikassa perusteltua vesistöjen suojelemiseksi, kuten lakiin oli alun perin tarkoitus muotoilla. Sikäli kun olen aikoinaan aiheeseen perehtynyt, niin valumavaikutuksiltaan vähäisillä maa-alueilla lietelannan levittäminen ei oikein tehtynä ole merkitsevä nitriittivalumien lähde vesistöille. Suoja-alueilla tilanne on ehdottomasti toinen.
Lepän perustelut, joita lyhyessä uutisessa ei referoitu, ovat arvattavissa ja mielestäni hyväksyttävissä. Lietelannan ja varsinkin kaiken orgaanisen lannan levittämisen täyskielto merkitsisi huomattavaa nousua viljelyn ennestäänkin korkeaan kustannustasoon. Lannoitteiden hinnat nousisivat. Investoinnit lannanlevityskalustoon tulisivat hyödyttömiksi, mutta vielä isompi kysymys olisi lannan säilytys ja jatkokäsittelyn organisoiminen. Toki tämänkin aiheen ympärille syntyisi uudenlaista innovaatio- ja yritystoimintaa jollakin aikavälillä.
Edellä linkittämässäsi Tiilikaisen haastattelussa viitattiin myös siihen, että maaperään sitoutuneen lannoitekumulaation määrästä johtuen tehtyjen toimenpiteiden vaikutukset näkyvät sekä valumissa että varsinkin Itämeren tilassa kovin pitkällä viiveellä. Toistan jo aiemmin esittämäni vähän eri muodossa: vaikka Suomesta lopetettaisiin maatalous kokonaan, olisivat maatalousperäiset valumamäärät edelleen hyvin hitaasti laskevia, toki laskevia kuitenkin, kuten suunta tulee olemaan nykyisistä regulaatioista kiinni pitämällä. Mitä maataloustuottajien ja heidän etujärjestöjensä, tai kenties Kepun, pitäisi mielestäsi näissä oloissa tehdä?
Paremman kuvan valumissa tapahtuvista muutoksista saisi menemällä jopa peltopalstakohtaisten aikasarjojen analysoinnin tasolle niillä alueilla ja varsinkin suoja-alueilla, joissa erilaisia suojaavia toimenpiteitä on tehty. Onhan noita pitkän aikavälin mittauksia tehtykin koetiloilla ja myös valikoiduilla muilla tiloilla, mutta niistä saatava aineisto ei välttämättä palvele kaikkien medioiden tarpeita. On huomattavasti kiinnostavampaa antaa yleisölle selkeitä viestejä, kuten ”maatalous on suurin Itämeren nitriittikuormittaja”, sen kummempaa huomioimatta sitä, että suojaavia toimia on jo tehty kauan, ja aiheen ympärillä tapahtuu koko ajan tutkimusta ja kehitystä. Toki on niitäkin tahoja, joita ei kummemmin haittaisi, vaikka koko maatalouselinkeino kokonaisuudessaan ajettaisiin Suomesta alas vaikka jo ensi viikolla.