Puolueiden eduskuntavaaligallupit 2019–2023

[Robin Big Snake]

Sari Sairaanhoitaja on pitkävihainen.

No kuka ei olisi massiivisesta palkankorotuksesta?

 

[Tami Talk]

Kikyn osalta pitää muistaa, että Sipilä tarjosi työmarkkinajärjestöille mahdollisuutta olla koskematta lomarahoihin. AY-liike ei kuitenkaan halunnut puuttua työttömyysturvaan, jonka porrastamisella olisi voitu hakea positiivisia työllisyysvaikutuksia. Eikä muuten näytä vieläkään olevan halukas.

Sipilän ukaasi oli, että jotain on tehtävä. Ay-liike sitten päätyi nähtyihin ratkaisuihin paineen alla.

Mitä taas tulee yritysten verolahjoihin, niin on totta, että ne periytyvät Sipilän ajalta. Rinteen hallituksella oli kuitenkin mahdollisuus jatkaa samoja verokompensaatioita, joita Sipilän johdolla tehtiin palkansaajan ostovoiman ylläpitämiseksi. Rinne lakkautti em. edut, minkä vuoksi työn verotus faktisesti kiristyy ensi vuodesta alkaen. Poliittinen valinta, jota ei pääse minkään kiky-päätöksen taakse piiloon.

Nimenomaan. Hallituksen osalta kiky oli hyvä ratkaisu, palkansaajien osalta se oli ammattiliittojen virhe. Sitähän tässä on toisteltu.

Rinteen (nyt Marinin) hallituksella on tietysti mahdollisuus jatkaa verokompensaatiota ja keventää verotusta tietysti. Mutta faktisesti tuo Sipilän hallituksen ratkaisu rasittaa valtion taloutta jatkossakin. Sitä kai ei voi kiistää - kyseessä on kikypäätöksen osa? Marinin hallitus on tehnyt poliittisen valinnan, että yrittävät kerätä veroja vähän enemmän, jotta saisivat mm. nostettua pienimpiä eläkkeitä ja vältettyä lisävelan ottoa. Uskovat tuohon tiehen enemmän kuin verotuksen keventämisen dynaamisiin vaikutuksiin. Verotuksen kiristyminen taitaa pieni- ja keskituloisilla jäädä aika vähäiseksi. Isotuloisten verotushan ei muuten Sipilän hallituksen aikana tainnut silloinkaan muuten juurikaan keventyä, mutta nyt taas kiristyy, mikä on ihan oletettavaa vasemmistolaiselta hallitukselta. Pientä edestakaisin hilausta näyttää olevan eri hallitusten välillä. Suuria rukkauksia ei uskalleta tehdä.

Ketjun aiheeseen tämä liittyy siten, että puoluekannatus ja gallupit kertoivat sen, että kansa oli tyytymätön siihen politiikkaan, jota Sipilän hallitus teki. Se, että Sipilä ja kokoomus ovat siihen vielä itse tyytyväisiä, ei tarkoita sitä, että äänestäjät olisivat.. Poliittinen valinta, jonka äänestäjät varmasti tiesivät äänestyspäätöstä tehdessään. Eri asia, onko se järkevää, mutta näin nämä asiat koetaan. Seuraavissa vaaleissa taas uudet poliittiset valinnat.

 

[Tadu]

En tiedä onko tuo pakkasella housuun kuseminen ollut perusteltua silloin kun se on tehty. Ilmeisesti silloin palkat ovat oikeasti olleet pienet ja tuon kustannusvaikutukset ovat voineet olla lyhyellä tähtäimellä järkevät erityisesti jos homma on ollut peukkujen pyörittelyä, jolloin poissaolot eivät ole haitanneet. Nykyään valtion palkkojen pienuus on valheellinen myytti ja propagandaa (keskipalkka pari vuotta sitten 3 806€) ja homma ei toivottavasti ole enää peukkujen pyörittelyä joten housut on perusteltua vaihtaa. Tämän propagandan uskoville Sareille keksisin parempiakin termejä kuin Pitkävihainen. Kiittämätön nyt ainakin, sillä he saivat kovan korotuksen silloin.

Minun yöuniani ei julkisen sektorin työvoimapula ole ihan ensimmäisenä uhkaamassa. Jos nyt ensin se budjettipuoli mietittäisiin.

Julkisen alan palkkakehitystä selittää osittain se, että valtiolta on ulkoistettu lähes kaikki suorittava työ (siivous, kiinteistönhuolto jne.) ja tilalle on jäänyt vain asiantuntijatyötä. Eli tähän liittyvät graafit eivät ole täysin vertailukelpoisia yksityisen palkkakehityksen kanssa.

Mutta oman kokemuksen (100% mutu) valtiolla palkat ovat hyvät jos oma pesti ei vaadi hirveästi. Keskitason (perusasiantuntija) ja matalammin palkatuissa hommissa (assistentti jne.) palkat ovat valtiolla erittäinkin hyvää tasoa. Sitten jos on oman alansa huippuosaaja, niin se palkkamaksimi on todella matala.

Itse muuten valtiolla töissä perusasiantuntijana ja edessä muutama vuosi töitä kunnes saan pitkät lomat. Tämän lisäksi kiky ei vienyt yhtään mun lomarahoista. Työpäivä piteni vain 6 minuuttia, mutta kun teen noin 80-prosenttisesti etänä työt niin eipä sitä ole huomannut.

 

[dana77]

Halliksen linja on ollut poikkeuksellisen fiksu. Hänhän ei vaalitenteissäkään luvannut oikein mitään muuta kuin kyynistä arkirealismia ja nihilististä "priorisointia". Oikeastaan hänestä tulee mieleen vanhan liiton kokoomuslainen, eli sellainen sauliniinistömäinen "kirstunvartija", joka sijoittaa arvometalleihin ja varautuu huonoihin aikoihin. Tällaiselle hahmolle löytyy kysyntää aikana, jolloin valtakunnanpolitiikassa yritetään ratkaista koko maailman ongelmia idealistisella retoriikalla.

Olen tästä pitkälti samaa mieltä, mutta näkisin että syy miksi Halla-aho toimi näin on mielenkiintoisempi. Tässä oma tulkintani asiasta. Siinä missä sellaiset puolueet, jotka pyrkivät hallitukseen huolimatta siitä että tiedossa on kompromissejä (eli kaikki muut kuin persut) joutuvat miettimään lupauksensa siltä pohjalta, että minkä pitämisestä tai rikkomisesta tulee eniten mainehaittaa tulevaisuudessa, niin hallis on suunnitellut lupauksensa oppositiossa oloa varten. Hänen olisi ollut ihan turha mitään luvata, koska se vain rajaisi pois niitä jotka ovat lupausta vastaan. Hänen lupauksensa dei ole siis tehty hallituksessaoloa vaan vaaleja ajatellen.

Väittäisin että tämä asia ei silti persuja hallituksessa suojaisi tippaakaan. Vaikka he eivät olisi luvanneet mitään, niin samat tyhmät ihmiset olisivat pettyneet kun lupauksia joita koskaan olisi tehtykään muualla kuin heidän mielikuvissaan olisi rikottu.

 

[Tami Talk]

En tiedä onko tuo pakkasella housuun kuseminen ollut perusteltua silloin kun se on tehty. Ilmeisesti silloin palkat ovat oikeasti olleet pienet ja tuon kustannusvaikutukset ovat voineet olla lyhyellä tähtäimellä järkevät erityisesti jos homma on ollut peukkujen pyörittelyä, jolloin poissaolot eivät ole haitanneet. Nykyään valtion palkkojen pienuus on valheellinen myytti ja propagandaa (keskipalkka pari vuotta sitten 3 806€) ja homma ei toivottavasti ole enää peukkujen pyörittelyä joten housut on perusteltua vaihtaa. Tämän propagandan uskoville Sareille keksisin parempiakin termejä kuin Pitkävihainen. Kiittämätön nyt ainakin, sillä he saivat kovan korotuksen silloin.

Minun yöuniani ei julkisen sektorin työvoimapula ole ihan ensimmäisenä uhkaamassa. Jos nyt ensin se budjettipuoli mietittäisiin.

Keskipalkka on huono mittari niille, jotka ovat palkkahaitarin alapäässä. Kokonaisuus työn määrä - palkka - lomat on se ratkaiseva. Ja uutisten perusteella julkisella puolella tuossa kokonaisuudessa on suurta tyytymättömyyttä. Meille, jotka ei siellä olla töissä, asia on tietysti yhdentekevä. Me voidaan esittää sinne leikkauksia ja heikennyksiä, kun ei ne meitä koske. Ollaan tosi kovia kansantalouden pelastajia.

Sinä tietysti katsot luonnollisesti asiaa omasta näkökulmasta ja se on ihan oikeutettua. Lastensuojelun työntekijä katsoaa asiaa omasta näkökulmastaan ja hänellä budjettipuoli ei ihan ensimmäisenä ole yöunia uhkaamassa. Jos katsottaisiin se työvoimapulan korjaaminen ensin.

Itse olen siis yksityisellä puolella, joten minua tuo asia ei lainkaan koske. Uutisia lukemalla olen vain todennut, että asia on puoluekannatukseen merkittävä ja tulee jatkossa vain hankaloitumaan. Ja näkyy gallupeissa. Haluttiin tai ei.

 

[Tami Talk]

No kuka ei olisi massiivisesta palkankorotuksesta?

Se, jonka työskentelyolosuhteisiin tehdään pikkuhiljaa säästöjä ja heikennyksiä, joiden takia kiire työssä lisääntyy. Se, joka huomaa, että muilla aloilla maksetaan isompia korotuksia - koska joku jossain on päättänyt, että vientialojen korotukset ovat katto. Se, jonka lomarahoja vielä sen jälkeen leikataan.. Se, jolle sanotaan, että on ihan oikein että teidän kohtuuttomia etuja joutaakin leikata..

 

[dana77]

Nimenomaan. Hallituksen osalta kiky oli hyvä ratkaisu, palkansaajien osalta se oli ammattiliittojen virhe. Sitähän tässä on toisteltu.

Rinteen (nyt Marinin) hallituksella on tietysti mahdollisuus jatkaa verokompensaatiota ja keventää verotusta tietysti. Mutta faktisesti tuo Sipilän hallituksen ratkaisu rasittaa valtion taloutta jatkossakin. Sitä kai ei voi kiistää - kyseessä on kikypäätöksen osa?

Ensinnäkin pitää korjata ensimmäisestä lauseesta pieni mutta merkittävä virhe. Kiky ei ollut hyvä päätös hallitukselle. Päinvastoin. Hallitus sai siitä käsittämättömän määrän paskaa niskaansa ja mahdollisesti ratkaisi oppositioon joutumisen. Päätös oli sitävastoin hyvä valtiontaloudelle eli veronmaksajille. Ero on merkittävä.

Toisekseen Marinin hallituksella on täysi mahdollisuus tehdä sama kuin edellinenkin eli hakea ne samat säästöt kuin kikyn myötä kustannuspuolelta esim keslustelluilta lomarahojen leikkauksilla. Se on heidän poliitinen päätöksensä jos eivät niin tee ja siitä on turha Sipilää syyttää.

 

[Cobol]

Rinteen (nyt Marinin) hallituksella on tietysti mahdollisuus jatkaa verokompensaatiota ja keventää verotusta tietysti. Mutta faktisesti tuo Sipilän hallituksen ratkaisu rasittaa valtion taloutta jatkossakin. Sitä kai ei voi kiistää - kyseessä on kikypäätöksen osa?

Korjattakoon se, että Sipilän hallituksen ratkaisu ei rasita valtion taloutta jatkossakin. Tämän osan sopimusta laativat ja tekivät työnantajajärjestöt. Omien sanojensa mukaan he eivät ymmärtäneet/nyt tiedä/muu selitys, miksi luvut olivat vääriä ja rasittavat valtion menoja. Yksi keskeinen sopijapuoli oli SAK, joten puhuisin kyllä ay-liikkeen ja työnantajien ratkaisun rasituksista. Näin ei pitänyt käydä.

 

[dana77]

Se, jonka työskentelyolosuhteisiin tehdään pikkuhiljaa säästöjä ja heikennyksiä, joiden takia kiire työssä lisääntyy.

Minusta jokaisen fiksun ihmisen pitäisi ymmärtää, ettei tässä maailmassa ole ilmaisia lounaita, myös sairaanhoitajien.
Jos minä pyydän palkankorotusta ja/tai ylennystä, niin ymmärrän hyvin että sen myötä seuraa lisää tehtäviä ja vastuita. Tunnen myös niin fiksuja työntekijöitä, jotka sanovat moisille ehdotuksille ei kiitos, koska eivät kaipaa enempää tehtäviä tai haasteita.

Ei ne valtion budjetit loputtomia ole, joten päivänselvä asia on että massiiviset palkankorotukset alalle aiheuttavat tietenkin paineita säästöihin ja mitoituksiin. Se oli kollektiivinen valinta. Hoitsut olisivat halutessaan voineet lakkoilla teemalla ”ei enempää palkkaa vaan lisää hoitajia”. Työolot on työsuhdeneuvottelukysymys siinä missä palkkakin. Ei kiinnostanut ja ymmärrän heitä, mutta valitukseen asiasta pitää myös suhtautua se huomioiden.

PS sanoit aiemmin että palkkaa ei voida nostaa kun kuluja pitää tiputtaa. Varmaan itsekin käydyistä keskustelusta huomaat että voidaan. Silloin pitää vain tinkiä työntekijöiden määrästä tai muista kuluista, tehostaa työskentelytapoja tms.

 

[dana77]

Keskipalkka on huono mittari niille, jotka ovat palkkahaitarin alapäässä. Kokonaisuus työn määrä - palkka - lomat on se ratkaiseva. Ja uutisten perusteella julkisella puolella tuossa kokonaisuudessa on suurta tyytymättömyyttä. Meille, jotka ei siellä olla töissä, asia on tietysti yhdentekevä. Me voidaan esittää sinne leikkauksia ja heikennyksiä, kun ei ne meitä koske. Ollaan tosi kovia kansantalouden pelastajia.

Sinä tietysti katsot luonnollisesti asiaa omasta näkökulmasta ja se on ihan oikeutettua. Lastensuojelun työntekijä katsoaa asiaa omasta näkökulmastaan ja hänellä budjettipuoli ei ihan ensimmäisenä ole yöunia uhkaamassa. Jos katsottaisiin se työvoimapulan korjaaminen ensin.

Jos keskiarvo on huono, niin voidaan käyttää myös mediaania. Se oli 3637€ ja päälle tulee pitkät lomat eikä työaika ole yksityistä pidempi.

Minulle tämä valtion menot eivät henkilökohtaisella tasolla ole ongelma. Kuitenkin parin lapsen isänä koen vastuuta siitä, minkälaisen valtiontalouden jätämme jälkeemme että korttitalo pysyy pystyssä tulevaisuudessakin, varmuuden vuoksi pitää huolehtia kuitenkin heidän kielitaidostaan ja osaamisestaan, että tarvittaessa heillä on mahdollisuus rakentaa tulevaisuutensa muuallakin jos tämä maa ei tarjoa heille reilua tulevaisuutta.

Julkisen puolen työvoimapulasta AMK tai opistoasteisila aloilla olen huolissani heti dem jälkeen kun työttömyys on nollassa.

 

[Tami Talk]

Korjattakoon se, että Sipilän hallituksen ratkaisu ei rasita valtion taloutta jatkossakin. Tämän osan sopimusta laativat ja tekivät työnantajajärjestöt. Omien sanojensa mukaan he eivät ymmärtäneet/nyt tiedä/muu selitys, miksi luvut olivat vääriä ja rasittavat valtion menoja. Yksi keskeinen sopijapuoli oli SAK, joten puhuisin kyllä ay-liikkeen ja työnantajien ratkaisun rasituksista. Näin ei pitänyt käydä.

Täsmennettäköön vielä, että hallituksella oli merkittävä rooli siinä, että kiky syntyi. Hallituksen painostuksen ansiosta. Hyvä niin. Likaisen työn tekivät työnantajat ja työntekijät. On semantiikkaa sanoa, että kyseessä olisi työnantajien ja työntekijöiden ratkaisu ja väittää, että hallitus ei olisi tuossa ollut mukana.

Jotkut piirit yrittävät vyöryttää kikystä aiheutuneet ongelmat työntekijöiden (ja vähän työnantajien) viaksi. Ja samalla kehuvat kikyn positiivisia vaikutuksia hallituksen onnistumiseksi.

Minusta olisi oikeammin sanoa, että kiky oli hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen soppa, joola oli paljon hyviä positiivisia vaikutuksia ja joitakin negatiivisia vaikutuksia. Siis sekä hyödyt että haitat olivat yhteisten päätösten tuloksia, ei toisten ansiota ja toisten vikaa.

 

[Tami Talk]

Minusta jokaisen fiksun ihmisen pitäisi ymmärtää, ettei tässä maailmassa ole ilmaisia lounaita, myös sairaanhoitajien.
Jos minä pyydän palkankorotusta ja/tai ylennystä, niin ymmärrän hyvin että sen myötä seuraa lisää tehtäviä ja vastuita. Tunnen myös niin fiksuja työntekijöitä, jotka sanovat moisille ehdotuksille ei kiitos, koska eivät kaipaa enempää tehtäviä tai haasteita.

Ei ne valtion budjetit loputtomia ole, joten päivänselvä asia on että massiiviset palkankorotukset alalle aiheuttavat tietenkin paineita säästöihin ja mitoituksiin. Se oli kollektiivinen valinta. Hoitsut olisivat halutessaan voineet lakkoilla teemalla ”ei enempää palkkaa vaan lisää hoitajia”. Työolot on työsuhdeneuvottelukysymys siinä missä palkkakin. Ei kiinnostanut ja ymmärrän heitä, mutta valitukseen asiasta pitää myös suhtautua se huomioiden.

PS sanoit aiemmin että palkkaa ei voida nostaa kun kuluja pitää tiputtaa. Varmaan itsekin käydyistä keskustelusta huomaat että voidaan. Silloin pitää vain tinkiä työntekijöiden määrästä tai muista kuluista, tehostaa työskentelytapoja tms.

Aika ideologiselta ja reaalimaailmasta karanneelta kuulostaa. Sinällään kyllä ihan samaa mieltä periaatteesta. Hoitoalalle erityisen hyvin sopii tuo työntekijöiden määrästä tinkiminen, muista kuluista tinkiminenja työskentelytapojen tehostaminen. Galluplukuihin (ketjun aihe) kokoomuksen osalta varmasti EsperiCarella tästä ihan suoriakin kokemuksia.

Hoitsut voivat jatkossakin vaatia lisää työntekijöitä ja toivoa sen suhteen kuntatyönantajan ja poliittisten päättäjien ja kansalaisten suurta tukea. Aika vähän sitä on näkynyt. Enempi näkyy sitä, että kaikesta pitää tehostaa. Tuohon hoitajien taannoiseen suureen korotukseen vuonna 2008 vieläpä työnantajien puolelta laitettiin lausuma, jonka mukaan korotuksia karsitaan, mikäli työntekijämäärä nousee, jos muistat.. Hoitajille tuo oli helppo hyväksyä, kun oli selvää, ettei henkilöstömäärää aiotakaan kasvattaa. Hauskaa muuten, että silloin Minna Helle oli Tehyn sopimusta tekemässä ja nyt on työnantajien puolella vaatimassa tiukkaa kustannuskilpailukykyä..

Mediaani 3637€. Avaapa vielä sitä, että missä työtehtävissä on tuollainen mediaani julkisella sektorilla...

Minulla ei ole lapsia ja olen työnantajan hyvän sairaskassan jäsen, joten on verrattain sama, millaista on päivähoidon taso, kouluissa annettavan opetuksen taso, julkisen terveydenhoidon taso. Mieluusti ottaisin isoja veronalennuksia, että saisin itse valita mihin omat rahani käytän.

 

[Cobol]

Täsmennettäköön vielä, että hallituksella oli merkittävä rooli siinä, että kiky syntyi. Hallituksen painostuksen ansiosta. Hyvä niin. Likaisen työn tekivät työnantajat ja työntekijät. On semantiikkaa sanoa, että kyseessä olisi työnantajien ja työntekijöiden ratkaisu ja väittää, että hallitus ei olisi tuossa ollut mukana.

Korostan aivan tarkoituksella myös SAK:n ja muiden työmarkkinajärjestöjen vastuuta vastapainona Sipilän hallituksen vastuulle. SDP oli keskeisesti tekemässä ay-liikkeen kautta kikya kaikkineen. Sen takia on pidän virheenä nostaa Sipilän hallitus yksin vastuuseen laskuvirheestä, jota se ei tehnyt.

Jotkut piirit yrittävät vyöryttää kikystä aiheutuneet ongelmat työntekijöiden (ja vähän työnantajien) viaksi. Ja samalla kehuvat kikyn positiivisia vaikutuksia hallituksen onnistumiseksi.

Minusta olisi oikeammin sanoa, että kiky oli hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen soppa, joola oli paljon hyviä positiivisia vaikutuksia ja joitakin negatiivisia vaikutuksia. Siis sekä hyödyt että haitat olivat yhteisten päätösten tuloksia, ei toisten ansiota ja toisten vikaa.

Kyllä se yhteinen soppa oli kaikkineen. Suomen Pankin johtokunnan asiantuntija Lauri Kajanoja on tuonut esille lukuina kikyn hyötyjä ei vain työntekijöiden ja työnantajien, vaan myös Suomen kannalta.

 

[dana77]

Hoitoalalle erityisen hyvin sopii tuo työntekijöiden määrästä tinkiminen, muista kuluista tinkiminenja työskentelytapojen tehostaminen.

Hoitsut voivat jatkossakin vaatia lisää työntekijöitä ja toivoa sen suhteen kuntatyönantajan ja poliittisten päättäjien ja kansalaisten suurta tukea.

Mediaani 3637€. Avaapa vielä sitä, että missä työtehtävissä on tuollainen mediaani julkisella sektorilla...

On ihan mielenköyhyyttä kuvitella, että hoitoalalla säästöjä ei voisi saada kuin pitämällä mummoja paskaisissa vaipoissa, mikä on se mielikuva joka halutaan antaa. Tälle asialle yksittäiset hoitajat tai yksiköt eivät voi mitään, mutta säästöjä olisi saatavissa mm seuraavilla keinoilla
* toimivammilla hoitoketjuilla ja järjestelmän organisoinnilla niin että toimintaa ohjaa kustannukset kautta koko ketjun (esim erikoissairaanhoitoon ohjaaminen vs perussairasnhoito)
* järkevimmillä priorisoinneilla (mm Myllykankaan tutkimukset vaikuttavuudesta suhteessa kustannuksiin). Tämä on ihan puuhastelua. Tähän liittyy myös turhien hoitojen karsiminen.
* omavastuun korostaminen ohjaamaan osapuolia

Yksityinen puoli ei ole tässä mitenkään oleellisessa roolissa eikä sinne tule päätöksentekoa tai vastuuuta ulkoistaa, mutta palveluiden tuottamisessa sitäkään ei kannata unohtaa.

Mielelläni lisäisin listaan myös lääkäreiden palkkojen pitäminen kurissa tarjonnan lisäämisellä eli sisäänotto kasvattamalla, mutta rehellisesti en ole varma että pitääkö siinä perälauta vai vuotaisiko valmistuneet ulkomaille.

Hoitsut voivat esittää vaatimuksensa työehdoistaan neuvottelujen aikana eikä jälkilypsää niitä julkisuuden paineella.

Mediaani oli kaikkien valtion työntekijöiden palkkaa koskeva.

Edit: korkattu nimi oikein

 

[Tami Talk]

On ihan mielenköyhyyttä kuvitella, että hoitoalalla säästöjä ei voisi saada kuin pitämällä mummoja paskaisissa vaipoissa, mikä on se mielikuva joka halutaan antaa. Tälle asialle yksittäiset hoitajat tai yksiköt eivät voi mitään, mutta säästöjä olisi saatavissa mm seuraavilla keinoilla
* toimivammilla hoitoketjuilla ja järjestelmän organisoinnilla niin että toimintaa ohjaa kustannukset kautta koko ketjun (esim erikoissairaanhoitoon ohjaaminen vs perussairasnhoito)
* järkevimmillä priorisoinneilla (mm Myllykosken tutkimukset vaikuttavuudesta suhteessa kustannuksiin). Tämä on ihan puuhastelua. Tähän liittyy myös turhien hoitojen karsiminen.
* omavastuun korostaminen ohjaamaan osapuolia

Yksityinen puoli ei ole tässä mitenkään oleellisessa roolissa eikä sinne tule päätöksentekoa tai vastuuuta ulkoistaa, mutta palveluiden tuottamisessa sitäkään ei kannata unohtaa.

Mielelläni lisäisin listaan myös lääkäreiden palkkojen pitäminen kurissa tarjonnan lisäämisellä eli sisäänotto kasvattamalla, mutta rehellisesti en ole varma että pitääkö siinä perälauta vai vuotaisiko valmistuneet ulkomaille.

Hoitsut voivat esittää vaatimuksensa työehdoistaan neuvottelujen aikana eikä jälkilypsää niitä julkisuuden paineella.

Mediaani oli kaikkien valtion työntekijöiden palkkaa koskeva.

Keskustelupalstan viisautta eivät ole vielä onnistuneet käytäntöön laittamaan, vaikka vuosia ovat yrittäneet. Monenlaisista viisaista yrityksistä huolimatta. Jotta pysytään ketjun aiheessa (gallupit ja puoluekannatus), niin olennaista on kuitenkin se, miltä asia käytännössä hoitajien kannalta näyttää. Ja kaikesta julkisuudesta päätellen se näyttää heikolta. Vaikka Sinä olet sitä mieltä, että hoitajilla on kohtuuttomat lomat ja asiat olisi hoidettavissa kuntoon organisoinnilla ja hoitoketjuilla, niin käytännön työtä tekevät kuitenkin kohtaavat asiat aika lailla. Karkeimmillaan se näkyi mm. Esperissä ja haamuhoitajissa. Kepu ja kokoomus menettivät kannatuksensa hoitoalan ja julkisen alan pienipalkkaisten silmissä. Vaalien jälkeen kepu reivasi linjaansa vasemmalle ja kokoomus ylläpitää vanhaa linjaansa. Ei näytä positiivisesti korreloivan kannatukseen.

Ajattelitko, että vaikkapa lastensuojelun kenttätyötä tai vanhainkodissa perushoitajan työtä tekevät ihmiset ovat sitä mieltä, että heidän palkkansa on hyvä ja riittävä, kun heille näytetään kaikkien valtion työntekijöiden palkkauksen mediaani? Kyllähän tuollaista palkkaa ihmisiltä voidaan ihan hyvin leikata lomarahoja..

Edit. Lisään tähän vielä koulutukseen tehdyt leikkaukset ja ns koulutuslupauksen pettämisen, joka varmasti rasittaa kokoomuksen ja kepun kannatusta opetusalan ihmisten silmissä

 

[Tami Talk]

Korostan aivan tarkoituksella myös SAK:n ja muiden työmarkkinajärjestöjen vastuuta vastapainona Sipilän hallituksen vastuulle. SDP oli keskeisesti tekemässä ay-liikkeen kautta kikya kaikkineen. Sen takia on pidän virheenä nostaa Sipilän hallitus yksin vastuuseen laskuvirheestä, jota se ei tehnyt.

Kyllä se yhteinen soppa oli kaikkineen. Suomen Pankin johtokunnan asiantuntija Lauri Kajanoja on tuonut esille lukuina kikyn hyötyjä ei vain työntekijöiden ja työnantajien, vaan myös Suomen kannalta.

Taidat olla ensimmäinen, joka antaa SDP:lle tunnustusta Kiky-sopimuksen positiivisista vaikutuksista.

Sipilän hallitus ei ole yksin vastuussa tuossa laskuvirheestä, sellaista en ole väittänytkään. Väitteeni oli se, että Sipilän hallituksen työnantajia suosiva politiikka (käytin termiä ideologia täss yhteydessä) heijastuu edelleen nykyhallituksen toimintaan ja tuon maksuosuuden muutoksen kautta edelleen rasittaa valtiota.

 

[dana77]

Keskustelupalstan viisautta eivät ole vielä onnistuneet käytäntöön laittamaan, vaikka vuosia ovat yrittäneet. Monenlaisista viisaista yrityksistä huolimatta.

Vaikka Sinä olet sitä mieltä, että hoitajilla on kohtuuttomat lomat ja asiat olisi hoidettavissa kuntoon organisoinnilla ja hoitoketjuilla, niin käytännön työtä tekevät kuitenkin kohtaavat asiat aika lailla.

Viittasin Myllykankaan akateemiseen tutkimukseen, mutta ei hoitoala mitenkään ainutlaatuinen esimerkki tosiaan siitä ole ettei poliittisesti valitut päättäjät saa asioita kuntoon laitettua tai tieteellisiä tutkimustuloksia päätöksenteossa hyödynnä. Sote-yritykset sentään kertovat, että siellä ymmärrys on ettei systeemi ole vielä täydellisyyttä saavuttanut vaikkei sitä aina keskustelupalstoilla olisikaan.

Siinähän kohtaavat, mutta hyvä olisi ymmärtää että kassa ei ole pohjaton ja mitä tehottomammin homma toimii ja mitä enemmän henkilökuntaa tarvitaan, niin tiukempi on paine palkkauksen suhteen. Ovathan he suorittavan portaan lisäksi myös äänestäjiä.

 

[Cobol]

Taidat olla ensimmäinen, joka antaa SDP:lle tunnustusta Kiky-sopimuksen positiivisista vaikutuksista.

Sipilän hallitus ei ole yksin vastuussa tuossa laskuvirheestä, sellaista en ole väittänytkään. Väitteeni oli se, että Sipilän hallituksen työnantajia suosiva politiikka (käytin termiä ideologia täss yhteydessä) heijastuu edelleen nykyhallituksen toimintaan ja tuon maksuosuuden muutoksen kautta edelleen rasittaa valtiota.

Vähän nyt menee jo väistelyksi. Kirjoitit alla olevan ja oma kommenttini koski alla olevaa lainausta:

Rinteen (nyt Marinin) hallituksella on tietysti mahdollisuus jatkaa verokompensaatiota ja keventää verotusta tietysti. Mutta faktisesti tuo Sipilän hallituksen ratkaisu rasittaa valtion taloutta jatkossakin. Sitä kai ei voi kiistää - kyseessä on kikypäätöksen osa?

Toin esille faktan, jonka mukaan työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet vuoden 2017 yksityisten alojen työeläkevakuutusmaksun yksityiskohdista. Sen mukaan työntekijän maksu vuonna 2017 on 6,15 prosenttia alle 53-vuotiailla ja yli 62-vuotiailla sekä 7,65 prosenttia 53–62-vuotiailla. Eläkeuudistuksessa sovitun mukaisesti 53–62-vuotiaiden maksu on 1,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin muilla työntekijöillä. Työnantajan maksu oli sopimuksessa keskimäärin 17,95 prosenttia palkoista.

Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että työmarkkinajärjestöjen ihmettelemä laskuvirhe on heidän tekosiaan. Ei Sipilän hallituksen. Eikä rasitus tuleviin valtion budjetteihin johdu siitä, että työnantajia suosittiin Sipilän hallituksen toimesta, koska ko. kohta on päätetty työmarkkinajärjestöjen keskenään neuvottelemassa sopimuksessa. Ei Sipilän hallituksen. Tosin Sipilä antoi kyllä erilaisia täkyjä (porkkanaa ja keppiä) neuvotteluihin.

Nämä saattavat olla vaikeita asioita ymmärtää, mutta kun perehtyy työmarkkinakenttään, kolmikantaan ja talouspolitiikkaan, asia avautuu. Ei se niinkään mene, että edellisen hallituksen aikana päätökset, joihin hallitus ei voinut tarkalleen vaikuttaa, ovat negatiivisten asioiden osalta Sipilän hallituksen päätöksiä ja positiivisten asioiden osalta joko maailmantalouden tai onnistuneen oppositiopolitiikan tuotoksia.

 

[Cobol]

Väitteeni oli se, että Sipilän hallituksen työnantajia suosiva politiikka (käytin termiä ideologia täss yhteydessä) heijastuu edelleen nykyhallituksen toimintaan ja tuon maksuosuuden muutoksen kautta edelleen rasittaa valtiota.

Lopuksi kommentti väitteeseen Rinteen/Marinin hallituksen tasolla. Ratkaisu olisi ollut helppo: Rinteen hallituksen olisi tullut

a) veronmaksajien osalta kompensoida mahdollinen lisäkorotus ja
b) vähentää esimerkiksi yrityksille suunnattuja verohelpotuksia vastaavalla summalla kuin valtio joutuu maksamaan lisää.

Todellisuudessa mitään sellaista Sipilän hallituksen eli todellisuudessa työmarkkinajärjestöjen aiheuttamaa lisäkustannusta, jota ei olisi voinut tavalla tai toisella neutralisoida valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 2020, ei yksinkertaisesti ole. Kyse on politiikasta ja valitusta talous- ja elinkeinopoliittisesta linjasta. Rinteen/Marinin hallitus on vapaa tekemään kohtuullisen itsenäisiä päätöksiä, mutta toki Suomessa ay-liikkeen asettamissa rajoissa. Marinin hallitusta rajat tuskin haittaavat, koska tarkoitus ei ole tehdä rakennemuutosta.

 

[Tami Talk]

Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että työmarkkinajärjestöjen ihmettelemä laskuvirhe on heidän tekosiaan. Ei Sipilän hallituksen. Eikä rasitus tuleviin valtion budjetteihin johdu siitä, että työnantajia suosittiin Sipilän hallituksen toimesta, koska ko. kohta on päätetty työmarkkinajärjestöjen keskenään neuvottelemassa sopimuksessa. Ei Sipilän hallituksen. Tosin Sipilä antoi kyllä erilaisia täkyjä (porkkanaa ja keppiä) neuvotteluihin.

Nämä saattavat olla vaikeita asioita ymmärtää, mutta kun perehtyy työmarkkinakenttään, kolmikantaan ja talouspolitiikkaan, asia avautuu. Ei se niinkään mene, että edellisen hallituksen aikana päätökset, joihin hallitus ei voinut tarkalleen vaikuttaa, ovat negatiivisten asioiden osalta Sipilän hallituksen päätöksiä ja positiivisten asioiden osalta joko maailmantalouden tai onnistuneen oppositiopolitiikan tuotoksia.

Täytyy siis jatkaa perehtymistä, kun välillä kiky on ollut Sipilän hallituksen aikaansaannos (Porkkanoilla ja kepillä) ja välillä se on ollut työmarkkinajärjestöjen kokoama sopimus. Oli nyt sitten kummin vain, niin tuo tämän hallituksen tekemä korotus pohjautuu tuohon kiky-sopimuksessa olevaan kohtaan ja sen seurauksiin.. Muutoin hallitus ei ole korottamassa ansiotuloverotusta(?)

 

[Tami Talk]

Lopuksi kommentti väitteeseen Rinteen/Marinin hallituksen tasolla. Ratkaisu olisi ollut helppo: Rinteen hallituksen olisi tullut

a) veronmaksajien osalta kompensoida mahdollinen lisäkorotus ja
b) vähentää esimerkiksi yrityksille suunnattuja verohelpotuksia vastaavalla summalla kuin valtio joutuu maksamaan lisää.

Todellisuudessa mitään sellaista Sipilän hallituksen eli todellisuudessa työmarkkinajärjestöjen aiheuttamaa lisäkustannusta, jota ei olisi voinut tavalla tai toisella neutralisoida valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 2020, ei yksinkertaisesti ole. Kyse on politiikasta ja valitusta talous- ja elinkeinopoliittisesta linjasta. Rinteen/Marinin hallitus on vapaa tekemään kohtuullisen itsenäisiä päätöksiä, mutta toki Suomessa ay-liikkeen asettamissa rajoissa. Marinin hallitusta rajat tuskin haittaavat, koska tarkoitus ei ole tehdä rakennemuutosta.

Kuten aiemmin toisessa vastauksessa totesin, niin totta kai kyseessä oli nimenomaan poliittinen päätös siitä, että kompensaatiota ei tehty. Olisivat voineet myös kiristää yritysten verotusta tai progressiota entisestään, mutta eivät tehneet sitäkään. Menevät melkein siis sitä kehuttua Sipilän politiikkaa, kun eivät tee mitään suuria muutoksia. Tämä maksuosuuden lisäys on nyt työntekijöille lisää veroa, polttoainevero ja tupakkavero. Näinkö vähäisillä muutoksilla talous menee pahasti pieleen?

 

[Cobol]

Täytyy siis jatkaa perehtymistä, kun välillä kiky on ollut Sipilän hallituksen aikaansaannos (Porkkanoilla ja kepillä) ja välillä se on ollut työmarkkinajärjestöjen kokoama sopimus. Oli nyt sitten kummin vain, niin tuo tämän hallituksen tekemä korotus pohjautuu tuohon kiky-sopimuksessa olevaan kohtaan ja sen seurauksiin.. Muutoin hallitus ei ole korottamassa ansiotuloverotusta(?)

En usko, että olemme edes erimielisiä asiasta. Vain yksityiskohdasta, joka putosi työmarkkinajärjestöjen toimesta hallituksen käteen. Uskon edelleen, että vahingossa eli työmarkkinajärjestöillä oli väärät laskelmat.

Rinne ja Marinkin voisi aivan hyvin kompensoida sen. Vaikka edes EK:n esittämistä haitallisista yritystuista siivu, jota vasemmistohallitus ei suostu tekemään, vaikka porvarit tietä näyttävät.

e: lisäänpä listaa EK ja Teknologiateollisuus yritystukien karsimisesta:

- 100 miljoonan euron kauppa-alustuki (vuoden 2017 budjetti), josta pääosa valuu Itämeren risteily- ja matkustajalaivojen tukemiseen
– Maaseudun yritystuki, 70 miljoonaa euroa vuonna 2017
– Yritysten palkkatuki, 59 miljoonaa euroa vuonna 2017
– Yrityksen kehittämisavustus ja toimintaympäristön kehittämisavustus, 45 miljoonaa euroa vuonna 2017.
- Lisäksi listalla on uusiutuvan energian tuotantotuki, joka vuonna 2017 tarkoittaa 273 miljoonan euron tukipottia.

Lisäksi mm. omaa maataloustukea (muutama miljardi) voisi karsia (ei EK:n ehdotus). Kaikista tuista yllä ei välttämättä ole konsensusta Kepun ulkopuolellakaan. Esimerkiksi uusiutuvan energian tuki.

Kepu on vesittänyt nämä aiemmin. Ja varmaan nyt myös. Sipilän hallituksessa Kepulla oli valta, mutta onko sen pakko antaa pitää valtansa myös nyt, ja jättää fiksut ratkaisut tekemättä.

 

[Cobol]

Tämä maksuosuuden lisäys on nyt työntekijöille lisää veroa, polttoainevero ja tupakkavero. Näinkö vähäisillä muutoksilla talous menee pahasti pieleen?

Minusta ei mene. Jonkin verran keskustelisin mm. palkkaverotuksen haitallisesta kiristämisestä, mutta sellaiset 99 prosenttia kuitenkin aivan muusta. Lähinnä siitä, että vastuuta pitäisi ottaa suurista asioista sosiaaliturvasta, eläkeuudistuksesta jne alkaen.

 

[Analyzer]

Halliksen linja on ollut poikkeuksellisen fiksu. Hänhän ei vaalitenteissäkään luvannut oikein mitään muuta kuin kyynistä arkirealismia ja nihilististä "priorisointia". Oikeastaan hänestä tulee mieleen vanhan liiton kokoomuslainen, eli sellainen sauliniinistömäinen "kirstunvartija", joka sijoittaa arvometalleihin ja varautuu huonoihin aikoihin. Tällaiselle hahmolle löytyy kysyntää aikana, jolloin valtakunnanpolitiikassa yritetään ratkaista koko maailman ongelmia idealistisella retoriikalla.

Hyvä tiivistys.

Ei ihan tyypillisin strategia oppositiossa olevalta populistipuolueen puheenjohtajalta. Näyttää kuitenkin toimivan.
Tarkkojen numeraalisesti määriteltävien tavoitteiden asettaminen ei ylipäänsä ole viisasta. Esimerkkinä Rinteen vappusatanen. Vaikka hallitus on selvästi parantanut eläkeläisten asemaa, niin silti tilanne näyttäytyy siltä, että demarit ei ole toteuttanut lupaustaan.

En pidä itse automaationa persujen kannatuksen romahtamista hallitusvastuussa. Identiteettipolitiikan aikana tilanne saattaa olla muuttunut. Ihmiset eivät välttämättä myönnä itselleen niin herkästi äänestäneensä väärin, koska se on osa identiteettiä, jonka puolesta on shellin kahvilapöydässä paasannut.

Mielestäni tämä näkyy esim vihreillä hyvin. Kannatus ei putoa, vaikka ilmastonmuutoksen torjuntatoimet loistaa poissaolollaan. Vihreys on jo osa identiteettiä, jossa ei edes vilkuilla muita vaihtoehtoja.
Persuilla on myös mahdollisuus tähän.

Aina on toki se tyytymättömien sakki, joka loikkaa kyydistä joka tapauksessa pois, mutta Soinimainen romahdus on kuitenkin mielestäni täysin mahdollista välttää.

 

[Tami Talk]

Minusta ei mene. Jonkin verran keskustelisin mm. palkkaverotuksen haitallisesta kiristämisestä, mutta sellaiset 99 prosenttia kuitenkin aivan muusta. Lähinnä siitä, että vastuuta pitäisi ottaa suurista asioista sosiaaliturvasta, eläkeuudistuksesta jne alkaen.

Täysin samaa mieltä, mutta ei ole suuria odotuksia tämän asian suhteen tälläkään hallituskaudella. Sotu-uudistuksen välttämättömyydestä kaikki on olleet jo kauan samanmielisiä, mutta toteuttamisessa ei päästä edes alkuun, kun kaikki vetää eri suuntiin. Jokainen hallitus tekee pieniä viilauksia eri kulmiin, kuten on tehty tähänkin asti. Mainitsemiesi lisäksi myös mm. asuntotukijärjestelmän kytkeytyminen sosiaaliturvaan ja sen vaikutus asumisen hintojen nousuun, kaikkine kommervenkkeineen. Kaipaisi koko järjestelmä perusteellista remontointia.