Puolueiden eduskuntavaaligallupit 2019–2023

[dana77]

hesarin viimeisimmän gallupin tekstiosaa kommentoisin sen verran, että hallituksen suosion vertailu Sipilän hallitukseen vastaavaan kaipaisi tarkennusta.

Ihan samalla tavalla kun USAn presidenttien approval ratea seuratessa muistetaan hyvinkin innokkaasti taloudellisen suhdanteen merkitys, niin kyllä sama pitää muistaa hallituksienkin kohdalla. Sipilän alkukausi oli vertailujaksolla taloudellisesti hyvinkin vaikeaa, mutta hallitus sai ajan myötä aikaan kilpailukyvyn kohenemisen, paransi työllisyyttä ripeästi ja käänsi valtiontalouden nousuun. Toki kaikki eivät lääkkeen mausta tykänneet, mutta monien arvostus nousi saavutusten myötä.

Rinteen hallitus puolestaan pääsi taloudellisesti hyvään aikaan valtaan, se on jakanut rahaa sidosryhmilleen vaikka taantuma on edessä. Silti kannatus on sukeltanut. Miten sitten kun housussa oleva paska alkaa haisemaan ja viimeisimmätkin ymmärtävät ettei työllisyystavoitteet täyty. Tokihan sitä syytellään suhdanteita, levitellään käsiä ja selitellään ettei sille kukaan voinut mitään eikä asiaa votu tietää, vaikka sen näkee sokea Reetta jo nyt. Hallituspuolueiden kannatus on tosin jo nyt niin alhaalla ettei se niin radikaaalisti romahda kuin ansaitsisi ellei puoluekentällä tapahdu jotain uutta. Nykyiset oppositiopuolueet eivät kaikkia pettyviä houkuta.

 

[Jymäkkä]

hesarin viimeisimmän gallupin tekstiosaa kommentoisin sen verran, että hallituksen suosion vertailu Sipilän hallitukseen vastaavaan kaipaisi tarkennusta.

Ihan samalla tavalla kun USAn presidenttien approval ratea seuratessa muistetaan hyvinkin innokkaasti taloudellisen suhdanteen merkitys, niin kyllä sama pitää muistaa hallituksienkin kohdalla. Sipilän alkukausi oli vertailujaksolla taloudellisesti hyvinkin vaikeaa, mutta hallitus sai ajan myötä aikaan kilpailukyvyn kohenemisen, paransi työllisyyttä ripeästi ja käänsi valtiontalouden nousuun. Toki kaikki eivät lääkkeen mausta tykänneet, mutta monien arvostus nousi saavutusten myötä.

Rinteen hallitus puolestaan pääsi taloudellisesti hyvään aikaan valtaan, se on jakanut rahaa sidosryhmilleen vaikka taantuma on edessä. Silti kannatus on sukeltanut. Miten sitten kun housussa oleva paska alkaa haisemaan ja viimeisimmätkin ymmärtävät ettei työllisyystavoitteet täyty. Tokihan sitä syytellään suhdanteita, levitellään käsiä ja selitellään ettei sille kukaan voinut mitään eikä asiaa votu tietää, vaikka sen näkee sokea Reetta jo nyt. Hallituspuolueiden kannatus on tosin jo nyt niin alhaalla ettei se niin radikaaalisti romahda kuin ansaitsisi ellei puoluekentällä tapahdu jotain uutta. Nykyiset oppositiopuolueet eivät kaikkia pettyviä houkuta.

Nykyisen hallituksen toimista samaa mieltä, mutta ei Sipilän hallitus tuota taloutta kasvuun kääntänyt, vaan ihan suhdanteista se tuli. Vaikeaan aikaan joo, Suomen talous polki muuhun Eurooppaan nähden hieman jälkijunassa, mutta nousun kynnyksellä oltiin hallituksen aloittaessa, ja odotetusti Suomikin pääsi lopulta kasvuun mukaan. Kiky auttoi varmasti jonkin verran, mutta siinä se.

 

[dana77]

Nykyisen hallituksen toimista samaa mieltä, mutta ei Sipilän hallitus tuota taloutta kasvuun kääntänyt, vaan ihan suhdanteista se tuli. Vaikeaan aikaan joo, Suomen talous polki muuhun Eurooppaan nähden hieman jälkijunassa, mutta nousun kynnyksellä oltiin hallituksen aloittaessa, ja odotetusti Suomikin pääsi lopulta kasvuun mukaan. Kiky auttoi varmasti jonkin verran, mutta siinä se.

Toki suhdanne oli olemassa mutta viime vuosikymmenet ovat osoittaneet, että sen harjalle pääseminen ei ole automaatio että voisi vain istua perseellään ja odottaa nostetta. Kukaan ei osta kallista ilman syytä vaikka rahaa olisikin. Toki nämä kaikki kolme ovat käytännössä yksi ja sama asia eli toiset kaksi olivat seurausta kilpailukyvyn kohentumisesta.

 

[Cobol]

Nykyisen hallituksen toimista samaa mieltä, mutta ei Sipilän hallitus tuota taloutta kasvuun kääntänyt, vaan ihan suhdanteista se tuli. Vaikeaan aikaan joo, Suomen talous polki muuhun Eurooppaan nähden hieman jälkijunassa, mutta nousun kynnyksellä oltiin hallituksen aloittaessa, ja odotetusti Suomikin pääsi lopulta kasvuun mukaan. Kiky auttoi varmasti jonkin verran, mutta siinä se.

Jos mutut ja kuvitelmat jätetään hetkeksi sivuun, ja siirrytään faktoihin, olet väärässä. Esimerkiksi alla olevassa linkissä on käyty läpi Sipilän hallituksen omat toimet:

Katso jättilista: Sipilän hallitus toteutti kovat leikkaukset - silti moni tärkeistä tavoitteista jäi saavuttamatta

Iltalehti selvitti, miten Juha Sipilän hallituksen tavoitteet toteutuivat.

www.iltalehti.fi

Merkittävimpiä toimia ovat olleet veronkevennykset, työttömyysturvan leikkaukset ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. Työnteon kannustimien paraneminen on lisännyt työllisyyttä arviolta 33 000–42 000 henkilötyövuodella, selvityksessä todetaan.

Mitä ketjun aiheeseen tulee, Kokoomukselta säälittävä tulos tilanteessa, jossa maassa on umpivassarihallitus ja edellinen sellainen kaatui pääministeriinsä hetki sitten ja nykyisessä Paatero on ollut tietoinen Postin asioista kesäkuusta lähtien ja on menestynyt niin, että valittiin uudelleen ministeriksi. Kuten Antti Rinne sanoi, politiikassa voi näjöjään menestyä valehtelemalla (ehkä piikki kohdistui Paateroon).

Kokoomukselta kuitenkin aivan ansaittu tulos. Puolue ei ansaitsisi edes 17.1 prosenttia tuolla politiikalla.

 

[Jymäkkä]

Jos mutut ja kuvitelmat jätetään hetkeksi sivuun, ja siirrytään faktoihin, olet väärässä. Esimerkiksi alla olevassa linkissä on käyty läpi Sipilän hallituksen omat toimet:

Katso jättilista: Sipilän hallitus toteutti kovat leikkaukset - silti moni tärkeistä tavoitteista jäi saavuttamatta

Iltalehti selvitti, miten Juha Sipilän hallituksen tavoitteet toteutuivat.

www.iltalehti.fi

Merkittävimpiä toimia ovat olleet veronkevennykset, työttömyysturvan leikkaukset ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen. Työnteon kannustimien paraneminen on lisännyt työllisyyttä arviolta 33 000–42 000 henkilötyövuodella, selvityksessä todetaan.

Toki noihinkin tuloksiin suhdanne vaikutti, laskusuhdanteessa luvut olisivat yllättäen olleet hieman erilaisia. Veronkevennykset laskin Kikyyn, vaikkei ne siihen suoraan kuuluneetkaan. Olivat kuitenkin osa tuota tuolloin sovittua kokonaisuutta, jossa Kikyn jälkeen valtio tuli noilla vastaan, vaikka olivat toki muutenkin hallituspuolueille mieluisia toimia.

 

[Cobol]

Toki noihinkin tuloksiin suhdanne vaikutti, laskusuhdanteessa luvut olisivat yllättäen olleet hieman erilaisia. Veronkevennykset laskin Kikyyn, vaikkei ne siihen suoraan kuuluneetkaan. Olivat kuitenkin osa tuota tuolloin sovittua kokonaisuutta, jossa Kikyn jälkeen valtio tuli noilla vastaan, vaikka olivat toki muutenkin hallituspuolueille mieluisia toimia.

Ei. Keskeinen asia on kustannuskilpailukyky, josta mm. Suomen Pankin Kajanoja esitti tarkat laskelmat muutama vuosi sitten. Ne löytyvät alla olevasta linkistä Kuvio 4. Siinä käydään läpi Suomen ongelmaa suhteessa kauppakumppanimaihin:

Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen Suomessa – Euro ja talous

Miten kustannuskilpailukykyä kannattaa arvioida Suomessa? Esittelemme Suomen Pankissa käytettävät kustannuskilpailukyvyn mittarit.

www.eurojatalous.fi

Suomen tehdasteollisuuden poikkeavan hintakehityksen taustalla on ollut teollisuuden toimialarakenne.

Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut viime vuosina, kun se sitä ennen heikkeni pitkään. Suurin parannus kustannuskilpailukyvyssä koettiin vuonna 2017, jolloin kilpailukykysopimus astui voimaan. Eri mittarien mukaan vuonna 2018 kustannuskilpailukyky pysyi jotakuinkin ennallaan tai parani hieman.

Tarkemmin:

Kustannuskilpailukyky säilynyt aiempaa paremmalla tasolla – Euro ja talous

Suomen kustannuskilpailukyky on viime vuosina parantunut. Työllisyyden kannalta kustannuskilpailukyvyn olisi hyvä edelleen parantua.

www.eurojatalous.fi

Vasemmalla maalaillaan tarkoituksellisesti väittämiä, joiden mukaan Sipilän hallituksen toimet eivät Suomea auttaneet. Kyse on politiikasta tai jos haluaa sanoa suoremmin, aika puhtaasta valehtelusta. Kun kaivataan faktoja, niitä voi lukea mm. Suomen Pankin tilastoista ja johdon neuvonantajien kirjoituksista.

Ei tästä osaltani väärässä ketjussa enempää, faktat puhuvat kyllä puolestaan.

 

[Jymäkkä]

Ei. Keskeinen asia on kustannuskilpailukyky, josta mm. Suomen Pankin Kajanoja esitti tarkat laskelmat muutama vuosi sitten. Ne löytyvät alla olevasta linkistä Kuvio 4. Siinä käydään läpi Suomen ongelmaa suhteessa kauppakumppanimaihin:

Kustannuskilpailukyvyn mittaaminen Suomessa – Euro ja talous

Miten kustannuskilpailukykyä kannattaa arvioida Suomessa? Esittelemme Suomen Pankissa käytettävät kustannuskilpailukyvyn mittarit.

www.eurojatalous.fi

Suomen tehdasteollisuuden poikkeavan hintakehityksen taustalla on ollut teollisuuden toimialarakenne.

Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut viime vuosina, kun se sitä ennen heikkeni pitkään. Suurin parannus kustannuskilpailukyvyssä koettiin vuonna 2017, jolloin kilpailukykysopimus astui voimaan. Eri mittarien mukaan vuonna 2018 kustannuskilpailukyky pysyi jotakuinkin ennallaan tai parani hieman.

Tarkemmin:

Kustannuskilpailukyky säilynyt aiempaa paremmalla tasolla – Euro ja talous

Suomen kustannuskilpailukyky on viime vuosina parantunut. Työllisyyden kannalta kustannuskilpailukyvyn olisi hyvä edelleen parantua.

www.eurojatalous.fi

Vasemmalla maalaillaan tarkoituksellisesti väittämiä, joiden mukaan Sipilän hallituksen toimet eivät Suomea auttaneet. Kyse on politiikasta tai jos haluaa sanoa suoremmin, aika puhtaasta valehtelusta. Kun kaivataan faktoja, niitä voi lukea mm. Suomen Pankin tilastoista ja johdon neuvonantajien kirjoituksista.

Ei tästä osaltani väärässä ketjussa enempää, faktat puhuvat kyllä puolestaan.

No en edelleenkään näe suurta virhettä sanomisissani, juurikin kikyn kerroin auttaneen osaltaan, loput hoiti suhdanteet. Enemmän näen poliittisena, jos näkee tuon lyhyen nousukauden jotenkin Sipilän hallituksen aikaansaannoksena, johon ei maailmantalous vaikuttanut mitenkään.

 

[blue line]

Kustannuskilpailukyvystä ei ole mitään hyötyä, jos se ei realisoidu uusina investointeina Suomeen. Näin ei ole ymmärtääkseni tapahtunut.

Huomio pitäisi kiinnittää uusien yritysten kasvumahdollisuuksiin Suomessa.

Tämä voidaan toteuttaa mm. näin:
-koulutetun työvoiman saatavuus ja edullinen hinta
-uusia / pieniä yrityksiä suosivat verotukselliset ratkaisut
-yhteiskunnan panostus koulutukseen ja akateemiseen tutkimukseen tekniikan alalla
-ulkomaisen koulutetun työvoiman saatavuuden parantaminen, byrokratian karsiminen yms.
-yhteiskunnan tuki verkossa tapahtuvan liiketoiminnan ja myynnin kehittämiseen

Minusta leikkauksilla saatu yhteiskunnallinen hyöty on nyt kuljettu loppuun. Eihän Suomen työttömyysprosentti ole edes 7. Työttöminä ovat enää se yrittäjän näkäkulmasta oleva "pohjasakka", eivätkä nämä työllisty, vaikka työttömyystuki / asumistuki olisi 100 euroa kuussa. Joillekin uudetkaan leikkaukset eivät mitään tuskaa aiheuttaisi, mutta minulla sentään on vielä jonkinlainen yhteiskunnallinen omatunto, kun muitakin vaihtoehtoja on vielä olemassa.

Uusissa startup yrityksissä on Suomen toivo vauraammasta tulevaisuudesta.

 

[mjr]

Sipilän alkukausi oli vertailujaksolla taloudellisesti hyvinkin vaikeaa, mutta hallitus sai ajan myötä aikaan kilpailukyvyn kohenemisen, paransi työllisyyttä ripeästi ja käänsi valtiontalouden nousuun. Toki kaikki eivät lääkkeen mausta tykänneet, mutta monien arvostus nousi saavutusten myötä.

Kyllä. Toimet olivat peräti niin käänteentekeviä ja tehokkaita, että ne käänsivät Eurooppaa yleiseenkin nousuun, eikä vähiten meille tärkeitä vientimaita. Vaikutukset USA:n ja Kiinaan eivät olleet niin dramaattisia, mutta kumminkin kummankin kasvu jatkui ja osin vahvistuikin. Rinteen hallitus ehti jo saamaan mm. Saksan tehdastilaukset horjumaan, mutta Marinin hallituksen valtaantulo näyttää hieman lykänneen jo tulevan vuoden alkupuolelle ennustettua merkittävää kansainvälisen ja eurooppalaisen talouden notkahdusta. Jos nyt tulisi valtaan porvarihallitus niin koko EU saisi nauttia taas vahvasta talouskasvusta, mutta kituutellaan nyt näin.

 

[Cobol]

Enemmän näen poliittisena, jos näkee tuon lyhyen nousukauden jotenkin Sipilän hallituksen aikaansaannoksena, johon ei maailmantalous vaikuttanut mitenkään.

Sen verran täytyy kommentoida vielä, että olet aivan oikeassa. Olen enemmän kuin samaa mieltä siitä, että jos nousukauden näkee Sipilän hallituksen aikaansaannoksena, kyse on poliittisesta näkemyksestä ja mielestäni puhtaasta valehtelusta. Nyt pitäisi vielä jostain löytää se kohta, jossa joku näin sanoo.

Se mistä itse kirjoitin ja linkitin - ja minkä oletan sinun aivan hyvin ymmärtäneen - oli mm. työn ja vientituotteiden hinnan kehitys Suomessa, mikä tuki kustannuskilpailukykyä, ja mihin vaikutti ansiokehitys sekä kilpailukykysopimuksessa sovittu työnantajamaksujen pieneneminen. Suomalaisen teollisuuden suhteellinen kannattavuus on parantunut viime vuosina. Tähän on vaikuttanut sekä työntekijää kohti lasketun tuotannon arvon että työn hinnan kehitys.

Vasemmiston piirissä on tyypillistä ohittaa edellisen kappaleen faktat ja kääntää keskustelu jotenkin niin, että naureskellaan Sipilän hallituksen tuloksille esittämällä olkiukkona väite, jonka mukaan lyhyt nousukausi ei ole Sipilän aikaansaannosta. No, ei todellakaan ole, mutta eihän kukaan ole sellaista esittänytkään.

 

[Jymäkkä]

Sen verran täytyy kommentoida vielä, että olet aivan oikeassa. Olen enemmän kuin samaa mieltä siitä, että jos nousukauden näkee Sipilän hallituksen aikaansaannoksena, kyse on poliittisesta näkemyksestä ja mielestäni puhtaasta valehtelusta. Nyt pitäisi vielä jostain löytää se kohta, jossa joku näin sanoo.

Se mistä itse kirjoitin ja linkitin - ja minkä oletan sinun aivan hyvin ymmärtäneen - oli mm. työn ja vientituotteiden hinnan kehitys Suomessa, mikä tuki kustannuskilpailukykyä, ja mihin vaikutti ansiokehitys sekä kilpailukykysopimuksessa sovittu työnantajamaksujen pieneneminen. Suomalaisen teollisuuden suhteellinen kannattavuus on parantunut viime vuosina. Tähän on vaikuttanut sekä työntekijää kohti lasketun tuotannon arvon että työn hinnan kehitys.

Vasemmiston piirissä on tyypillistä ohittaa edellisen kappaleen faktat ja kääntää keskustelu jotenkin niin, että naureskellaan Sipilän hallituksen tuloksille esittämällä olkiukkona väite, jonka mukaan lyhyt nousukausi ei ole Sipilän aikaansaannosta. No, ei todellakaan ole, mutta eihän kukaan ole sellaista esittänytkään.

No voin mä tämän allekirjoittaa. Nykyinen hallitushan ei ole tehnyt vielä mitään työllisyystoimia, mikä tuossa poppoossa eniten risoo. Tekisivät edes jotain vasemmistolaisia temppuja, mutta kun ei mitään. Sipilän hallitus sentään ryhtyi aktiivisesti toimeen, vaikka kaikki ei sitten ihan putkeen mennyt.

 

[blue line]

Vaikka tämä ei nyt ihan oikea ketju olekkaan, niin sanon silti, että itse uskon, ettei edessä ole mitään eurooppalaista taantumaa lähivuosina. Verkossa tapahtuvan liiketoiminnan kehittyminen johtaa siihen, että taloudellisen kasvun ajasta tullaan nauttimaan Euroopassa vielä monta vuotta. Eri asia sitten on, miten Suomessa asiat menevät ja miten kehitykseen reagoidaan.

 

[dana77]

Kustannuskilpailukyvystä ei ole mitään hyötyä, jos se ei realisoidu uusina investointeina Suomeen. Näin ei ole ymmärtääkseni tapahtunut.

Minkä takia viennin vetämisestä ei ole mitään hyötyä? Vientituotteiden hintaanhan kustannuskilpailykyky suoraan vaikuttaa.

 

[dana77]

Kyllä. Toimet olivat peräti niin käänteentekeviä ja tehokkaita, että ne käänsivät Eurooppaa yleiseenkin nousuun, eikä vähiten meille tärkeitä vientimaita. Vaikutukset USA:n ja Kiinaan eivät olleet niin dramaattisia, mutta kumminkin kummankin kasvu jatkui ja osin vahvistuikin. Rinteen hallitus ehti jo saamaan mm. Saksan tehdastilaukset horjumaan, mutta Marinin hallituksen valtaantulo näyttää hieman lykänneen jo tulevan vuoden alkupuolelle ennustettua merkittävää kansainvälisen ja eurooppalaisen talouden notkahdusta. Jos nyt tulisi valtaan porvarihallitus niin koko EU saisi nauttia taas vahvasta talouskasvusta, mutta kituutellaan nyt näin.

Tämä nyt ei ansaitse muuta vastausta kuin että Venetzuelassa menee varmasti kivasti kun maailmantalous kasvaa ympärillä kohisten ja vetää kaikkien maiden talouden nousuun.

 

[dana77]

No voin mä tämän allekirjoittaa. Nykyinen hallitushan ei ole tehnyt vielä mitään työllisyystoimia, mikä tuossa poppoossa eniten risoo. Tekisivät edes jotain vasemmistolaisia temppuja, mutta kun ei mitään.

Ovathan he niitä tehneet. Vaikutus on ollut -16 000 työpaikkaa:

Ekonomistin karu laskelma Rinteen hallituksen toimista: Jopa 16 000 työllistä vähemmän, 60 000 työpaikkaa ei riitä millään

Ekonomistin laskelman mukaan Rinteen hallituksen toimien työllisyysvaikutus on toistaiseksi pakkasen puolella.

www.uusisuomi.fi

 

[Cobol]

Kustannuskilpailukyvystä ei ole mitään hyötyä, jos se ei realisoidu uusina investointeina Suomeen. Näin ei ole ymmärtääkseni tapahtunut.

Ovat kyllä eri asioita, mutta mitä investointeihin tulee, ne kotimaiset investoinnit lähtivät nousuun Sipilän hallituksen aikana. Kotimaiset investoinnit ylittivät jo viime vuonna huippuvuoden 2008. Samaan aikaan Pohjoismaissa ulkomaisten investointien osalta Suomi nousi ykköseksi. EY:n selvityksen mukaan Suomi on houkutellut vuosina 2008-2015 kaikista Pohjoismaista eniten suoria ulkomaisia uusperustantaisia sijoituksia. Vielä muutama vuosi sitten tilanne oli kotimaisten investointien osalta eri ja vuonna 2014 surkea. Teollisuuden investointien poistot ovat kuitenkin myös merkittävät ja siten kokonaisuus (nettoinvestoinnit) ei ole riittävä, vaikka palveluvientiä on lisätty.

 

[Tami Talk]

Sipilän hallituksen tekemän kilpailukykysopimuksen positiivinen vaikutus oli 30-40000 työpaikkaa.

Kilpailukykysopimuksen epäoikeudenmukaiseksi koetut heikennykset - erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisten alojen työntekijöihin (hoitajiin, lastentarhanopettajiin jne) kohdistuneet lomarahojen leikkaukset ja työaikojen pidennykset, eivät olleet Sipilän hallituksen syytä, koska Kiky-sopimus oli työmarkkinajärjestöjen tekemä sopimus...

Mainio on tuollainen kiky, jonka hyvät puolet ovat hallituksen ansiota ja huonot puolet työmarkkinajärjestöjen syytä..

Ketjun aiheeseen tämä liittyy siten, että aikoinaan kokoomuksen mainoskampanjoista innostuneet sairaanhoitajat eivät näytä unohtaneen ristiriitaa kokoomuksen tekojen ja puheiden välillä.. aiemmin vaalit voitettiin keskeltä. Nyt tiukassa on kokoomuksen nousu, jos jatkossa aikovat profiloitua kiky-sopimuksen välttämättömyyden ja leikkauspolitiikan puolestapuhujina. Eivät hae kannatusta keskeltä, mutta riittääkö Suomessa tarpeeksi kannatusta oikelta? Tässä kateellisten demarien maassa..?

Ketjun aiheeseen liittyen näkisin, että osansa persujen gallupmenestyksessä on sillä, että siellä on varaa puheissa luvata kaikkien asioiden kuntoonlaittamista, ilman että tarvii tarkemmin tehdä selkoa, miten kaikki rahoitetaan ja maksetaan. Hoitoalan ongelmat korjataan ”tekemällä hoitoalasta houkuttava työpaikka lisäämällä henkilöstöä, laittamalla työolot kuntoon ja parantamalla palkkausta (by Riikka Purra)”, tiet laitetaan kuntoon, koulutukseen panostetaan, bensan hintakin laskee ja autoverotus kevenee... ja miten tämä kaikki maksetaan? No ”aloittamalla maahanmuuton kustannuksista”. On muuten melkoinen sampo. Kaikki asiat tulee kuntoon, eikä tarvi edes isolla kädellä koskea maahanmuuton kustannuksiin, riittää, että siitä aloitetaan...

Nähtäväksi jää, lyökö Halla-aho omalla hallituskaudellaan Soinin ennätyksen suosion laskemisen jyrkkyydessä. Kansa on innolla hyppäämässä lupausten perään, mutta pettyy nopeasti, jos teot eivtkään vastaa lupauksia...

 

[Analyzer]

Nähtäväksi jää, lyökö Halla-aho omalla hallituskaudellaan Soinin ennätyksen suosion laskemisen jyrkkyydessä. Kansa on innolla hyppäämässä lupausten perään, mutta pettyy nopeasti, jos teot eivtkään vastaa lupauksia...

Tähän täytyy kyllä sen verran sanoa, että Halla-aho itse on todella varovainen lupaamaan mitään. Hallis päinvastoin on ainoana puheenjohtajana vaalitenteissä linjannut, että valtiotaloutta tulee sopeuttaa ja leikkaus tarvettakin on. Selvästi on yritetty oppia Soinin virheistä ja luoda menestyksestä kestävää. Populisimiakin on toki mukana rutkasti nimenomaan maahanmuutto-osiossa. Maahanmuutosta ei todellakaan ole otettavissa sellaisia summia kuin Halla-aho esittää ja varsinkaan niin, että kaikki kuluerät voitaisiin lopettaa niin seinään, että rahat vapautuisivat vaalikauden budjettien käyttöön täysimääräisinä.

Toki sitten puolueen riveistä löytyy ihan kansanedustajatasoa myöten näitä avokätisempiäkin avauksia, joissa " kaikki laitetaan kuntoon". Voi toki myös olla, että Hallis ei ole enää edes puikoissa silloin, kun persut ovat pääministeripuolueena.

 

[dana77]

Kilpailukykysopimuksen epäoikeudenmukaiseksi koetut heikennykset - erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisten alojen työntekijöihin (hoitajiin, lastentarhanopettajiin jne) kohdistuneet lomarahojen leikkaukset ja työaikojen pidennykset, eivät olleet Sipilän hallituksen syytä, koska Kiky-sopimus oli työmarkkinajärjestöjen tekemä sopimus...

Julkkiksen puolen ylisuurten lomaetujen leikkaukset olivat ehkä kaikkein oikeudenmukaisemmat ja perustelluimmat leikkaukset koko viime hallituskaudella riippumatta siitä kenelle niistä kiitoksen haluaa antaa. Toki selkein tapa olisi ollut leikata loman kestoa eikä lomarahoja, mutta kun se ei ilmeisesti ollut mahdollista, niin kunnia niille jotka tämän saivat aikaan.

 

[Tami Talk]

Julkkiksen puolen ylisuurten lomaetujen leikkaukset olivat ehkä kaikkein oikeudenmukaisemmat ja perustelluimmat leikkaukset koko viime hallituskaudella riippumatta siitä kenelle niistä kiitoksen haluaa antaa. Toki selkein tapa olisi ollut leikata loman kestoa eikä lomarahoja, mutta kun se ei ilmeisesti ollut mahdollista, niin kunnia niille jotka tämän saivat aikaan.

Oli erinomainen keino lisätä myös alan houkuttavuutta. Lastensuojelun työntekijöille, lastentarhanopettajille ja hoitoalan työntekijöille aivan oikein. Kohtuuttoman korkealla palkalla ja pienellä vastuulla työskentelevien yhteiskunnan syöttöporsaille olisi aivan oikein, että heidän ainoaa etuaan eli pidempää lomaa leikattaisiin. Saataisiin entisestään tehostettua ihmisten siirtymistä pois noista yhteiskunnalle kustannuksia tuottavista tehtävistä, oikeisiin töihin.

 

[dana77]

Oli erinomainen keino lisätä myös alan houkuttavuutta. Lastensuojelun työntekijöille, lastentarhanopettajille ja hoitoalan työntekijöille aivan oikein. Kohtuuttoman korkealla palkalla ja pienellä vastuulla työskentelevien yhteiskunnan syöttöporsaille olisi aivan oikein, että heidän ainoaa etuaan eli pidempää lomaa leikattaisiin. Saataisiin entisestään tehostettua ihmisten siirtymistä pois noista yhteiskunnalle kustannuksia tuottavista tehtävistä, oikeisiin töihin.

Nostetaan mieluummin sitä palkkaa jos tarvetta on, mutta kyllähän se kahdeksan viikon loma on kohtuuton ihan muinausjäänne niitä kohtaan jotka lystin kustantavat.

 

[Walrus21]

Sipilän hallituksen tekemän kilpailukykysopimuksen positiivinen vaikutus oli 30-40000 työpaikkaa.

Kilpailukykysopimuksen epäoikeudenmukaiseksi koetut heikennykset - erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisten alojen työntekijöihin (hoitajiin, lastentarhanopettajiin jne) kohdistuneet lomarahojen leikkaukset ja työaikojen pidennykset, eivät olleet Sipilän hallituksen syytä, koska Kiky-sopimus oli työmarkkinajärjestöjen tekemä sopimus...

Mainio on tuollainen kiky, jonka hyvät puolet ovat hallituksen ansiota ja huonot puolet työmarkkinajärjestöjen syytä..

Kikyn osalta pitää muistaa, että Sipilä tarjosi työmarkkinajärjestöille mahdollisuutta olla koskematta lomarahoihin. AY-liike ei kuitenkaan halunnut puuttua työttömyysturvaan, jonka porrastamisella olisi voitu hakea positiivisia työllisyysvaikutuksia. Eikä muuten näytä vieläkään olevan halukas.

Sipilän ukaasi oli, että jotain on tehtävä. Ay-liike sitten päätyi nähtyihin ratkaisuihin paineen alla.

Mitä taas tulee yritysten verolahjoihin, niin on totta, että ne periytyvät Sipilän ajalta. Rinteen hallituksella oli kuitenkin mahdollisuus jatkaa samoja verokompensaatioita, joita Sipilän johdolla tehtiin palkansaajan ostovoiman ylläpitämiseksi. Rinne lakkautti em. edut, minkä vuoksi työn verotus faktisesti kiristyy ensi vuodesta alkaen. Poliittinen valinta, jota ei pääse minkään kiky-päätöksen taakse piiloon.

 

[Tami Talk]

Nostetaan mieluummin sitä palkkaa jos tarvetta on, mutta kyllähän se kahdeksan viikon loma on kohtuuton ihan muinausjäänne niitä kohtaan jotka lystin kustantavat.

Eihän sitä voida nostaa, koska valtion pitää pienentää menoja ja julkisen alan palkankorotukset eivät ikinä saa ylittää vientisektorin korotuksia. Nuo pidemmät lomat ovat nimenomaan sitä perua, että vuosikymmenten aikana valtiolla ei ole ollut rahaa palkankorotuksiin ja palkankorotusten puutetta on kompensoitupitkillä lomilla. Nyt alkaa sekin tie olla loppuunkuljettu, kun alat eivät enää houkuta ihmisiä sinne töihin.

Ketjun aiheeseen tämä liittyy siten, että kokoomuksen kannatuksessa varmasti näkyy tämä kikyily ja hoitoalan ihmisten tyytymättömyys. Sari Sairaanhoitaja on pitkävihainen.

 

[dana77]

Eihän sitä voida nostaa, koska valtion pitää pienentää menoja ja julkisen alan palkankorotukset eivät ikinä saa ylittää vientisektorin korotuksia. Nuo pidemmät lomat ovat nimenomaan sitä perua, että vuosikymmenten aikana valtiolla ei ole ollut rahaa palkankorotuksiin ja palkankorotusten puutetta on kompensoitupitkillä lomilla. Nyt alkaa sekin tie olla loppuunkuljettu, kun alat eivät enää houkuta ihmisiä sinne töihin.

Ketjun aiheeseen tämä liittyy siten, että kokoomuksen kannatuksessa varmasti näkyy tämä kikyily ja hoitoalan ihmisten tyytymättömyys. Sari Sairaanhoitaja on pitkävihainen.

En tiedä onko tuo pakkasella housuun kuseminen ollut perusteltua silloin kun se on tehty. Ilmeisesti silloin palkat ovat oikeasti olleet pienet ja tuon kustannusvaikutukset ovat voineet olla lyhyellä tähtäimellä järkevät erityisesti jos homma on ollut peukkujen pyörittelyä, jolloin poissaolot eivät ole haitanneet. Nykyään valtion palkkojen pienuus on valheellinen myytti ja propagandaa (keskipalkka pari vuotta sitten 3 806€) ja homma ei toivottavasti ole enää peukkujen pyörittelyä joten housut on perusteltua vaihtaa. Tämän propagandan uskoville Sareille keksisin parempiakin termejä kuin Pitkävihainen. Kiittämätön nyt ainakin, sillä he saivat kovan korotuksen silloin.

Minun yöuniani ei julkisen sektorin työvoimapula ole ihan ensimmäisenä uhkaamassa. Jos nyt ensin se budjettipuoli mietittäisiin.

 

[Walrus21]

Tähän täytyy kyllä sen verran sanoa, että Halla-aho itse on todella varovainen lupaamaan mitään. Hallis päinvastoin on ainoana puheenjohtajana vaalitenteissä linjannut, että valtiotaloutta tulee sopeuttaa ja leikkaus tarvettakin on. Selvästi on yritetty oppia Soinin virheistä ja luoda menestyksestä kestävää. Populisimiakin on toki mukana rutkasti nimenomaan maahanmuutto-osiossa. Maahanmuutosta ei todellakaan ole otettavissa sellaisia summia kuin Halla-aho esittää ja varsinkaan niin, että kaikki kuluerät voitaisiin lopettaa niin seinään, että rahat vapautuisivat vaalikauden budjettien käyttöön täysimääräisinä.

Toki sitten puolueen riveistä löytyy ihan kansanedustajatasoa myöten näitä avokätisempiäkin avauksia, joissa " kaikki laitetaan kuntoon". Voi toki myös olla, että Hallis ei ole enää edes puikoissa silloin, kun persut ovat pääministeripuolueena.

Halliksen linja on ollut poikkeuksellisen fiksu. Hänhän ei vaalitenteissäkään luvannut oikein mitään muuta kuin kyynistä arkirealismia ja nihilististä "priorisointia". Oikeastaan hänestä tulee mieleen vanhan liiton kokoomuslainen, eli sellainen sauliniinistömäinen "kirstunvartija", joka sijoittaa arvometalleihin ja varautuu huonoihin aikoihin. Tällaiselle hahmolle löytyy kysyntää aikana, jolloin valtakunnanpolitiikassa yritetään ratkaista koko maailman ongelmia idealistisella retoriikalla.

Selvää on tietysti se, että persujen suosio ei kestä hallitusvastuuta. Silloin Hallis joutuisi päättämään, onko hän se protektionismia kannattava sininen demari vai musta porvari, joka leikkaa vanhustenhuollosta ja kuntien valtionosuuksista. Sitä ennen persut voivat vielä kasvaa nykyisistäkin luvuista, koska Halla-aho voi delegoida puolueen edustajille erilaisia rooleja. Hän voi lähettää Juvosen kritisoimaan Kiurun sote-päätöksiä, Mäkelän trollaamaan sananvapausjutuista, Sheikin/Junnilan polemisoimaan ilmastohössötystä ja Tavion vaatimaan ulkoministerin eroa. Talouspolitiikassa hän voi rakennella mitä tahansa pilvilinnoja maahanmuuton varaan, sillä ei satunnainen kansalainen erota miljoonia miljardeista tai talousteorioita oman ajatuspajan skenaariomalleista.

Kokoomuksen osalta ikävä tosiasia on, että Suomessa ei ole hirveän paljon kovia oikeistolaisia, jotka kannattaisivat tuota Orpon johtamaa verokapinaa. Suurin osa ihmisistä on tulonsaajina riippuvaisia kaikenlaisista kivoista eduista, joita on vuosikymmenet sorvattu tukemaan kansalaisten ostovoimaa. Persut painelivat kokoomuksen ohi, koska heidän tarinansa oli parempi. Se oli helppo ostaa ajatuksella "ennemmin vanhustenhoito kuin mamuilu". Kokoomus tarjosi lähinnä leikkauslistoja ja velkasuhteen taittumista. Ylempi keskiluokka äänestää kyllä kokoomusta, koska heille veroalennus on isompi juttu kuin etuuksien leikkaus. Sen sijaan on vaikea nähdä, että ilman jotain sari sairaanhoitaja -kampanjoita kokoomus kaahailisi persuista ohi. Kyllä linja-autonkuljettajalle tai k-kaupan myyjälle uppoaa paremmin puhe pienen ihmisen asiasta kuin työttömyysturvan heikentäminen jonkin abstraktin kestävyysvajeen paikkaamiseksi.