Puolueiden eduskuntavaaligallupit 18.4.2011–

  • 132 726
  • 1 296

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Mikäli tällaista poltetta on, niin siinä tapauksessa se on varsin tuoretta, oppositiosta on helpompi huudella.

Kovin olisi riitaisa hallitus,

Haglund ei muuten ole hipsteriä nähnytkään.
Toki oppositiosta on helppo huudella, mutta silti uskon, että Soini haluaa ministeriksi. Niin halusi Pekka Vennamokin ja se oli SMP:n lopun alkua. Pekalle itselleen toki kävi hyvin.

Ei olisi välttämättä riitaisa. Ehkä nuo kolme miestä hyvinkin voisivat sopia asioista yhdessä. Ainakin paremmin kuin Kataisen sateenkaarihallitus.

Ei varmaankaan Haglund ole paljon hipstereitä nähnyt, kun hänellä ei ole ollut aikaa istuskella Punavuoren pellebaareissa lippalakki päässä, läppäri edessään tekosyvällisiä puhuen.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Samaa julkista sektoria koulutkin ovat. Lakkautetaanko pieniä kouluja, kasvatetaanko luokkakokoja, lyhennetäänkö opettajien lomia tai vähennetäänkö opettajien etuja? Kertoisitko konkreettisia säästöehdotuksia siltä julkisen sektorin alueelta, minkä parhaiten tunnet. Miten kouluissa tulisi toimintoja järkeistää niin, että tulisi säästöjä?

Minä muokkaisin peruskoulua joustavammaksi, jotta opetus olisi tehokkaampaa. Yhdistäisin ala- ja yläkouluja yhtenäiskouluksi ja lakkautaisin kaikki keinotekoisesti ylläpidettävät pikkukoulut.
 

Ostoskassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet, Boston Bruins, suomalaiset
Toki oppositiosta on helppo huudella, mutta silti uskon, että Soini haluaa ministeriksi. Niin halusi Pekka Vennamokin ja se oli SMP:n lopun alkua.

Tässä keskustelussa saa nyt vähän sellaisen kuvan, että teki PS niin tai näin, niin aina se on väärinpäin.

Jos, Perussuomalaiset menevät hallitukseen johtuu se siitä, että Soinilla on niin kova halua päästä ministeriksi hinnalla millä hyvänsä. SMP:n lopun alku = PS:n lopun alku.

Jos, Perussuomalaiset eivät mene hallitukseen, pakoilevat he vastuuta jälleen kerran ja menettävät loputkin uskottavuudesta. Uskottavuuus mennyttä = PS mennyttä.

Tämä ei siis suoranaisesti liity lainattuun kirjoittajaan, vaan ennemminkin yhteenveto viimeisten sivujen kirjoituksista. Ilmeisesti Soini on todella pahassa välikädessä.
 
Minä muokkaisin peruskoulua joustavammaksi, jotta opetus olisi tehokkaampaa. Yhdistäisin ala- ja yläkouluja yhtenäiskouluksi ja lakkautaisin kaikki keinotekoisesti ylläpidettävät pikkukoulut.
Entä oletko sitä mieltä, että 9-luokkainen peruskoulu on tarpeellista säilyttää? Eikö 8-luokkainen riittäisi? Tai voisiko kansakoulu-oppikoulu-järjestelmän tapainen toimia myös nykyaikana?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Entä oletko sitä mieltä, että 9-luokkainen peruskoulu on tarpeellista säilyttää? Eikö 8-luokkainen riittäisi? Tai voisiko kansakoulu-oppikoulu-järjestelmän tapainen toimia myös nykyaikana?

Peruskoulu voisi osalta porukasta kestää vaikka kymmenen vuotta, tärkeintä olisi joustavuuden lisääminen. Tosin heikommalle ainekselle pitäisi löytää myös työelämästä heille sopivia hommia, niitä paljon parjattuja matalapalkkatöitä.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Nimimerkki Stonewall.

Äläpä pistä sanoja suuhuni. Minähän olen nimenomaan vaatinut järkeviä kuntaliitoksia. Jokaisen pitäisi vastustaa järjettömiä kuntaliitoksia, siis näitä usein kokoomuksen ajamia, joissa sekä palvelutaso huononee että kustannukset nousevat. Sen sijaan luontevat kuntaliitokset pitäisivät olla jokaisen agendalla. Toki niistä suurin osa taitaa olla jo tehtynä. Itse antaisin maan eriosisssa oleville kunnille vapautta ratkaista palvelujen tuottamisen tehokkaimmalla tavalla sen sijaan , että yrittäisin pakottaa kaikkia yhtenäiseen sapluunaan. Pääkaupunkiseudun kuntia, saaristokuntia tai Lapin jättikuntia ei voida laittaa samaan sapluunaan. Tämän taitaa jo Kokoomuskin käsittää.

Eniten ihmetyttää, että sinäkin uskot tuohon poliitikkojen mantraan, että jättikunnilla saataisiin jättisäästöjä. Kuntasektorilta ei voida saada jättisäästöjä millään keinolla. En ole silti missään kohdassa silti sanonut, etteikö säästöjä pidä hakea, vaan olen korostanut, ettei kuntasektorin isokaan muutos ole sellainen valtiontalouden pelastaja kuin mitä osa typeristä poliitikoista uskoo. Lopettakaa jo tuon harhan jauhaminen. Valtiontalouden pelastamiseksi pitää keksiä jotakin muuta.

Se, että leikkausten tie on kuljettu loppuun on sekin fakta. Jokainen lisäleikkaus ei tuo vaan säästöjä, vaan vähentää myös kulutusta ja siten pienentää taloutta. Rajummalla leikkaamisella mennään kohta sosialisti-Romanian tielle. Lopussa Romania oli kokonaan velaton, mutta talous oli käytännössä kuoliaaksi kuristettu. Nyt pitää kuunnella talouden kansainvälisiä asiantuntijoita ja pohtia mihin investoida tarvittaessa vaikka velkarahalla ja mihin ei. Tutkimusten mukaan julkisen talouden ideaalivelkaantumisaste olisi 150% vuosituotannon kokonaisarvosta. Tätä pienempi ei auta talouskasvua niin paljon kuin ihanteellinen velkamäärä. Vastaavasti jos luku nousee 200%tiin, niin velasta tulee kasvua jarruttava, ja vakava jarru, jos suhde nousee 350:een prosenttiin. Suomessa suhdeluku on 60%. Asioita voi olla vaikeaa ymmärtää yksilön talouden tai edes yritystalouden pohjalta. Kansantaloudella on vähän eri laianalaisuudet. Britannia maksaa edelleen Napoleonin sotia 200v. sodan jälkeen, eikä asiassa ole ongelmaa rahoittajille. Yksityisen sektorin aikajänne on aivan eri kuin valtiontalouden.
Ongelmamme on, että meidän taloutemme ei kasva. Lisäleikkaukset eivät auta kasvua. Talous on saatava kasvamaan. Comprende?

Eli vielä kerran: kuntasektorilta ei voida saada niin merkittäviä säästöjä, että sillä olisi juuri merkitystä valtiontaloudelle. En ole säästöjä vastaan, mutta vastustan harhaa, että kuntasektorilta höylääminen kääntäisi talouden kasvuun. On typerää käyttää näin paljon aikaa ja resursseja yhteen asiaan, joka ei voi tuoda toivottua tulosta, ellei lakia muuteta ja jokaista velvoiteta itse kustantamaan koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelunsa. Tällöinkin tulos olisi kyseenalainen.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Eli vielä kerran: kuntasektorilta ei voida saada niin merkittäviä säästöjä, että sillä olisi juuri merkitystä valtiontaloudelle. En ole säästöjä vastaan, mutta vastustan harhaa, että kuntasektorilta höylääminen kääntäisi talouden kasvuun. On typerää käyttää näin paljon aikaa ja resursseja yhteen asiaan, joka ei voi tuoda toivottua tulosta, ellei lakia muuteta ja jokaista velvoiteta itse kustantamaan koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelunsa. Tällöinkin tulos olisi kyseenalainen.


Sinulla ei ole mitään perusteita tällä väittämälle vaan hoet toistuvasti omaa käsitystäsi asiasta.

Asia on hyvin yksikertainen, julkinen sektori ei voi elää kovin pitkää velaksi ja julkisen sektorin palveluiden pitää keskittyä ydintehtäviin. Nyt meillä on paisunut julkinen sektori, joka vielä vinoutunut väärällä tavalla tulevaisuutta ajatellen.

Esimerkiksi Porissa meillä on liikaa peruskouluja ja opettajia, koska ikäluokat pienenevät. Samaan aikaan vanhustenhuollolla on liian vähän asiakaspaikkoja tulevaisuutta ajatellen. Toisaalta Porin kaupungin verotulot pienevät tulevaisuudessa eläkelöitymisen takia, mutta kaupunki siitä huolimatta päätti säilyttää kaikki työpaikat ja nostaa veroäyriä. Pieniä asioita, jotka ovat olleet tiedossa jo kymmeniä vuosia, mutta mitään ei asialla tehdä.

Mihin tarvitaan kunta? Mikä on kunnan tehtävä? Mihin tarvitaan pieniä kuntia?
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Minähän olen nimenomaan vaatinut järkeviä kuntaliitoksia. Jokaisen pitäisi vastustaa järjettömiä kuntaliitoksia, siis näitä usein kokoomuksen ajamia, joissa sekä palvelutaso huononee että kustannukset nousevat. Sen sijaan luontevat kuntaliitokset pitäisivät olla jokaisen agendalla.
Kyse on vain siitä, että kuka tuon järkevyyden määrittelee. Jos asiasta on päättämästä Kepulainen kunnanjohtaja, jonka omat hommat loppuu samalla sekunnilla kun kunta yhdistyy, niin tässä maassa ei ole ensimmäistäkään järkevää kuntaliitosta.
Niinpä valitettavasti ainoa tapa tämän hoitamiseksi on ohjata toimintaa ylhäältä päin tavalla tai toisella. Yksi tapa on leikata kunnan tukiaisia joita hämäävästi valtionosuuksiksi kutsutaan ja tällä tavoin pakottaa taloudellisesti kannattamattomat kunnat konkurssiin. Oikea tapa olisi, että valtionosuuksista luovuttaisiin kokonaan ja kuntalaiset itse aidosti maksaisivat demokraattisesti haluamansa palvelut. Vastaavasti sitten tiettyjen palveluiden tuottaminen pitäisi ottaa kunnilta pois.

Ei olisi kaksikielisyyslisää, taajamarakennelisää, saaristolisää tai syrjäisyyslisää. Imagine if you can.
 

Byvajet

Jäsen
Kyse on vain siitä, että kuka tuon järkevyyden määrittelee.

Järkevyyden määrittely on siksikin vaikeaa, että kaikkia kustannuksiin vaikuttavia muuttujia on mahdoton huomioida ja ennustaa. Kaupunkien työttömyys on jo nyt suurta ja se on edelleen kasvamaan päin. Kun pienistä yksiköistä ohjataan ihmisiä keskuksiin, syntyy sosiaalista syrjäytymistä, juurettomuutta ja häiriökäytöstä, joka heijastuu kuluihin pitkällä aikavälillä.

Pelkään pahoin, ettei kuntaliitospäätöksissä huomioida sitä, millaiset ovat kaupunkiin pakotetun perheen aiheuttamat kustannukset 20 vuoden päästä, jos perhe ei saa ilmaa siipiensä ja siirtää syrjäytymisen mallin seuraavallekin sukupolvelle.

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset...-tyottomyys-lahestyy-1990-luvun-laman-lukemia
 
Suosikkijoukkue
Paikalliset, nykyinen ja entinen
Esimerkiksi Porissa meillä on liikaa peruskouluja ja opettajia, koska ikäluokat pienenevät. Samaan aikaan vanhustenhuollolla on liian vähän asiakaspaikkoja tulevaisuutta ajatellen. Toisaalta Porin kaupungin verotulot pienevät tulevaisuudessa eläkelöitymisen takia, mutta kaupunki siitä huolimatta päätti säilyttää kaikki työpaikat ja nostaa veroäyriä. Pieniä asioita, jotka ovat olleet tiedossa jo kymmeniä vuosia, mutta mitään ei asialla tehdä.

Sen lisäksihän Pori joutuu nyt miettimään minne se sijoittaa (entisellä palkalla) Lavian nykyisen kunnanjohtajan esikuntineen kun heitä ei saa irtisanoa, kiitos Vanhasen I hallituksen päättämän viiden vuoden siirtymäsuojan. Lavian kriisikuntahan pakkoliitetään vuodenvaihteessa Poriin.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Totuus kuntabyrokratian vaikutuksista löytynee jostain sieltä kokoomuslaisen "byrokratiaa vähentämällä voidaan säästää miljardeja" ja kepulaisen "kuntauudistus on tarpeeton" ajattelumallien väliltä. Kuntauudistus on tarpeellinen ja sillä voidaan saada aikaan säästöjä, mutta mikään autuaaksi tekevä asia se ei ole. Ja selvää on toki se, että nämä Virkkusen Helsingissä kyhäämät uudet kuntakartat ovat ihan sitä itseään. Kuntien määrä itsessään on sekundaarinen asia, oleellista on palvelujen järkevä ja kohtuuhintainen tuottaminen. Voi joissain tapauksissa olla halvempaa eri kuntien tehdä yhteistyötä palvelutuotannossa kuin pakolla liittyä yhteen.

Ihan näin monesti unohtuneena huomiona on tuotava esiin se, että kuntien menoista hallinto, eli se kuuluisa byrokratia, vie vain kolme prosenttia. Eli tuosta mitään erityisen merkittäviä säästöjä ei ole saatavissa realistisesti ajatellen. Jos kuntien menoja halutaan oikeasti suitsia, niin silloin joko lasketaan kuntatyöntekijöiden palkkatasoa tai heikennetään palveluita ja/tai niiden saatavuutta.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Kyllä, sellaisten palveluiden saatavuutta heikennetään joita kunnan asukkaat eivät ole valmiita maksavaan, vaan joiden maksamiseksi he haluavat muualla asuvien rahoja. Tätä ei poliitikot voi sanoa ääneen, mutta tottakai palvelut heikkenevät säästöjen myötä.
 
Minähän olen nimenomaan vaatinut järkeviä kuntaliitoksia. Jokaisen pitäisi vastustaa järjettömiä kuntaliitoksia, siis näitä usein kokoomuksen ajamia, joissa sekä palvelutaso huononee että kustannukset nousevat. Sen sijaan luontevat kuntaliitokset pitäisivät olla jokaisen agendalla. Toki niistä suurin osa taitaa olla jo tehtynä. Itse antaisin maan eriosisssa oleville kunnille vapautta ratkaista palvelujen tuottamisen tehokkaimmalla tavalla sen sijaan , että yrittäisin pakottaa kaikkia yhtenäiseen sapluunaan. Pääkaupunkiseudun kuntia, saaristokuntia tai Lapin jättikuntia ei voida laittaa samaan sapluunaan. Tämän taitaa jo Kokoomuskin käsittää.
Lapissa tehokkain tapa taitaa olla ylläpitää palveluita alueella, jossa asukastiheys on 0,5/km2 ja lykätä lasku helsinkiläisten maksettavaksi. Kyllä ne palvelut pitäisi järjestää kuntayhtymillä, kuntaliitoksilla ja noiden alueiden verovaroilla.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
... Kuntien määrä itsessään on sekundaarinen asia, oleellista on palvelujen järkevä ja kohtuuhintainen tuottaminen. Voi joissain tapauksissa olla halvempaa eri kuntien tehdä yhteistyötä palvelutuotannossa kuin pakolla liittyä yhteen.

Ihan näin monesti unohtuneena huomiona on tuotava esiin se, että kuntien menoista hallinto, eli se kuuluisa byrokratia, vie vain kolme prosenttia. Eli tuosta mitään erityisen merkittäviä säästöjä ei ole saatavissa realistisesti ajatellen. Jos kuntien menoja halutaan oikeasti suitsia, niin silloin joko lasketaan kuntatyöntekijöiden palkkatasoa tai heikennetään palveluita ja/tai niiden saatavuutta.

Kuntien ainoa tarkoitus on palveluiden tuottaminen, mihinkään muuhun niitä ei tarvita. Kalleimmat palvelut (terveydenhuolto, sosiaalitoimi) kannattaisi lähes aina tuottaa kuntia suuremmissa yksiköissä. Hevos- ja jalkapelillä kulkemisen aikaan perustetut kunnat ovat pääsääntöisesti liian pieniä tänä päivänä. Näissä pikkuyksiköissä kyläpoliitikot lypsävät keskushallinnolta rahaa ja käyttävät sitä hyvinkin erikoisesti. Homekoulu voi jäädä korjaamatta, mutta uusi yleisurheilukenttä muutamaa harrastajaa varten kyllä tehdään.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi

Esimerkiksi Porissa meillä on liikaa peruskouluja ja opettajia, koska ikäluokat pienenevät. Samaan aikaan vanhustenhuollolla on liian vähän asiakaspaikkoja tulevaisuutta ajatellen. Toisaalta Porin kaupungin verotulot pienevät tulevaisuudessa eläkelöitymisen takia, mutta kaupunki siitä huolimatta päätti säilyttää kaikki työpaikat ja nostaa veroäyriä. Pieniä asioita, jotka ovat olleet tiedossa jo kymmeniä vuosia, mutta mitään ei asialla tehdä.

Mihin tarvitaan kunta? Mikä on kunnan tehtävä? Mihin tarvitaan pieniä kuntia?

Jos Porissa on noin, niin epäilemättä siellä pitää siirtää kunnan resursseja pois sieltä missä niitä ei tarvita sinne mihin tarvitaan. Kannattaa vaihtaa päättäjiä, jos nykyiset eivät ole tilanteen tasalla.

Kuntatalous on kieltämättä haasteiden edessä, mutta niitäkään ei pelkällä kulukurilla hoideta. Mutta silloin kun valtion tasolla aletaan puhumaan kuntauudistuksesta valtiontalouden pelastajana ollaan väärillä jäljillä. Vaikka jokainen kunta säästäisi iritsanomalla henkilöstöä miljoonan tai parikin, niin yhteenlaskettunakaan tämä ei valtiontaloudessa merkitse muuta kuin mahdollisesti työttömyyskorvausten ja sosiaali- ja terveysmenojen kasvua, mikäli työttömyys pitkittyy. Ja teoriassa parhaimmillaan sadan miljoonan koko luokkaa, mikä ei ole mitään. Tuotakaan summaa ei saada mikäli kuntauudistuksessa ei keskitytä miettimään miten palvelut parhaiten tuotetaan, vaan yritetään vain uittaa pakolla kuntia yhteen. Paikallisesti kustannustehokkain ratkaisu vaikka saaristossa voi olla hyvin erinlainen kuin pääkaupunkiseudulla.

Minulle henkilökohtaisesti on aivan sama minkäkokoinen kunta on, kunhan se tehtävistään suoriutuu. Eikä mitään keinotekoista kuntakokoa pitäisikään keksiä, sen sijaan mittarina pitää olla palveluista selviäminen. Jos Pori ei yksin pärjää ei sitä silti voida sälyttää pienemmän paremmin pärjäävän kunnan kuormaksi. Sen sijaan Pori pitäisi ehkä harkita palvelujen järjestämistä yhteistyössä jonkun toisen kunnan kanssa.

Huomaan tosin, että näkökulmamme on osin eri. Minua kiinnosta lähinnä valtiontalous, jossa kuntien osuus on lähinnä taloudellinen taakka katsottiin asiaa miten vain. Silti kuntien palvelut maksavat aina jotakin. Valtiontaloutemme ongelmiin kuntataloudella on pienempi merkitys, joten siihen on päivänpolitiikassa keskitytty hivenen liikaa.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Lapissa tehokkain tapa taitaa olla ylläpitää palveluita alueella, jossa asukastiheys on 0,5/km2 ja lykätä lasku helsinkiläisten maksettavaksi. Kyllä ne palvelut pitäisi järjestää kuntayhtymillä, kuntaliitoksilla ja noiden alueiden verovaroilla.

Jos sun tietosi on tuolla tasolla, niin mitä järkeä on täällä kirjoitella? Sinällään helsinkiläiset eivät kyllä maksa tarpeeksi, tuossa olet vähän oikeilla jäljillä.

Mutta jos asiaa katsotaan rehellisesti, niin perustuslain mukaan ihmiset saavat asua missä haluavat ja silti palvelut on turvattava. Jos ei halua maksaa kuin oman kuntansa palveluja, niin pitää muuttaa valtionosuuksilla elävään kuntaan. Tai sitten voi koittaa muuttaa perustuslakia, mikä toki on pidempi projekti.
 

dana77

Jäsen
Suosikkijoukkue
vaikea selittää
Sitä ei ole sanottu, etteikö kuntaa voisi edellyttää nostamaan äyriään vaikka 30% jos se ei muuten saa liian kalliita palveluitaan itse tuotettua.
 

erku

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Kuntien ainoa tarkoitus on palveluiden tuottaminen, mihinkään muuhun niitä ei tarvita. Kalleimmat palvelut (terveydenhuolto, sosiaalitoimi) kannattaisi lähes aina tuottaa kuntia suuremmissa yksiköissä. Hevos- ja jalkapelillä kulkemisen aikaan perustetut kunnat ovat pääsääntöisesti liian pieniä tänä päivänä. Näissä pikkuyksiköissä kyläpoliitikot lypsävät keskushallinnolta rahaa ja käyttävät sitä hyvinkin erikoisesti. Homekoulu voi jäädä korjaamatta, mutta uusi yleisurheilukenttä muutamaa harrastajaa varten kyllä tehdään.

Kuten jo aiemmassa viestissäni toin esiin, kuntauudistus on tarpeellinen. Suomessa on lukuisia elinkelvottoman pieniä kuntia. Toisaalta nämä haaveet 50-70 kunnasta ovat myös täyttä paskaa. Tutkimusten mukaan noin 20 000 asukkaan kunnat tuottavat palvelut kaikkein kustannustehokkaimmin. Nyt kokoomuksen johdolla on pyritty kuntakenttään, jossa kunnan asukasluku keskimäärin on lähes 100 000. Tämä perustuu puhtaasti keskittämisen ideologiaan, ei järjen käyttöön.
 
Jos sun tietosi on tuolla tasolla, niin mitä järkeä on täällä kirjoitella? Sinällään helsinkiläiset eivät kyllä maksa tarpeeksi, tuossa olet vähän oikeilla jäljillä.
Lapissa asuu reilut 180 000 asukasta, eli olisi tuon puolesta ihan kelvollinen yhdistettäväksi yhdeksi kunnaksi. Vaikea nähdä järkiperusteita ylläpitää Ylitornion ja Pellon kuntia. Noissa asuu yhteensä 8 500 asukasta ja kaupunkilaiset pumppaavat sinne rahaa kuusi miljoonaa vuodessa. Koko Lappi saa valtionosuuksien "tasausten" kautta 46 miljoonaa vuodessa.

Mutta jos asiaa katsotaan rehellisesti, niin perustuslain mukaan ihmiset saavat asua missä haluavat ja silti palvelut on turvattava. Jos ei halua maksaa kuin oman kuntansa palveluja, niin pitää muuttaa valtionosuuksilla elävään kuntaan. Tai sitten voi koittaa muuttaa perustuslakia, mikä toki on pidempi projekti.
Eli on perusteltua muuttaa perustuslakia, joka ei ole enää nykyoloihin soveltuva. Perustuslaki ei taida myöskään määritellä, mikä on liiallinen etäisyys millekin palvelulle.
Toinen vaihtoehto olisi hankkiutua Lapista, tuosta Suomen Romaniasta, eroon. Onko näköpiirissä mitään sellaista, joka kääntäisi Lapin valtakunnalle tuottavaksi alueeksi?
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
...Mutta jos asiaa katsotaan rehellisesti, niin perustuslain mukaan ihmiset saavat asua missä haluavat ja silti palvelut on turvattava...


Kysymys onkin siitä, mikä on palveluiden turvaamista. Autot ovat tänä päivänä hienoja, tästä syystä on järkevämpää kuljetaa mummo selkosilta terveyskeskukseen taksilta, kuin ylläpitää lääkärinvastaanottoa muutamalle kymmenelle kyläläiselle, sama pätee kouluun. Jos haluaa asumaan kylätaajamaan kaupungin ulkopuolelle, pitää varautua siihen, että lääkäriin, kouluun ja kaupungintalolle on matkaa.

Viestisi paljastaa karusti sen, mikä Suomessa on vialla, saavutetuista eduista pidetään kiinni viimeiseen asti. Suomi pystyisi säästöillä kuromaan valtiotalouden vajeen umpeen helposti, ilman että se vaikuttaisi suuremmin tavallisen ihmisen elämään. Valitettavasti kupilla on tänä päivänä liikaa omien etujen puolustajia, mistä syystä nyt juostaan lujaa päin seinää.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Totuus kuntabyrokratian vaikutuksista löytynee jostain sieltä kokoomuslaisen "byrokratiaa vähentämällä voidaan säästää miljardeja" ja kepulaisen "kuntauudistus on tarpeeton" ajattelumallien väliltä. Kuntauudistus on tarpeellinen ja sillä voidaan saada aikaan säästöjä, mutta mikään autuaaksi tekevä asia se ei ole. Ja selvää on toki se, että nämä Virkkusen Helsingissä kyhäämät uudet kuntakartat ovat ihan sitä itseään. Kuntien määrä itsessään on sekundaarinen asia, oleellista on palvelujen järkevä ja kohtuuhintainen tuottaminen. .

En nyt rupea kepulaisten puolustajaksi, kun en ole minkään puolueen kannattaja, mutta ei heidän mukaansakaan kuntauudistus ole tarpeeton. Tuo näkemys on propagandaa. Kepun kuntauudistus vaan on ...itseasiassa aika lähelle sellainen mitä nimim. erku tuossa hahmotteli. Jokatapauksessa tärkeintä ei ole kuntien lukumäärä vaan palvelujen tuottaminen, eli olen kanssasi samaa mieltä.

Fakta kuitenkin on, että perustuslaki takaa palvelujen saamisen kaikissa maan osissa. Se ei onnistu ikinä ilman jonkinlaista valtion väliintuloa. Joko on annettava valtionosuuksia jossain määrin jatkossakin tai sitten on "pakotettava" riittävä määrä väestöä asumaan jokapaikassa. Jälkimmäinen on monesta syystä mahdotonta. Enkä nyt siis sano, että tämä on mielestäni paras järjestelmä, totean vain, että näin se on niin kauan kuin ihmiset saavat asua missä haluavat ja palvelut taataan kaikille.

Kunnallishallinto tietenkin koskettaa meitä kaikkia, mutta ei pidä uskoa poliitikkojen näkemyksiä totuudeksi...sen enenpää kokoomuksen kuin muidenkaan. Säästökohteena kunnallishallinto ei ihmeitä voi saada aikaan, ja kuten olen perustellut, niin leikkaaminen ei valtiontaloutta auta. Yksittäisillä kunnilla kulukurille ei ole vaihtoehtoja, mutta palvelut voidaan järjestää monella tavalla.
 

Oto Hascak

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Veikon kannattaisi hieman päivittää ideologiaansa. Eiköhän Kepua äänestä enemmän keskisuurissa kaupungeissa kuin Lapin tuntureilla äänimäärät huomioiden.

Porissa ongelmana on ollut juuri ikuinen demari valta, jossa ei uskalleta tehdä ratkaisuja hegemonian menettämisen pelossa. Kieltämättä porilainen Kokoomus on toiminut ansiokkaasti demarien tukena. Mutta niinkuin tällä hetkellä on, demarit on tällä hetkellä myrkkyä Porille tapellessaan puolueen sisällä vallasta.
 

TosiFani

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Kuten jo aiemmassa viestissäni toin esiin, kuntauudistus on tarpeellinen. Suomessa on lukuisia elinkelvottoman pieniä kuntia. Toisaalta nämä haaveet 50-70 kunnasta ovat myös täyttä paskaa. Tutkimusten mukaan noin 20 000 asukkaan kunnat tuottavat palvelut kaikkein kustannustehokkaimmin. Nyt kokoomuksen johdolla on pyritty kuntakenttään, jossa kunnan asukasluku keskimäärin on lähes 100 000. Tämä perustuu puhtaasti keskittämisen ideologiaan, ei järjen käyttöön.

Tutkimuksia voidaan tehdä monella tavalla.

Vähentäisin radikaalisti kuntien tehtäviä mm. terveydenhoito, sosiaaliturva ja peruskoulu pitäisi ottaa valtion hoidettavaksi. Kuntapäättäjille voisi jättää oikeuden valita leikkikenttien kalusteet ja kaupungintalon väri.
 

Stonewall

Jäsen
Suosikkijoukkue
RoKi
Suomi pystyisi säästöillä kuromaan valtiotalouden vajeen umpeen helposti, ilman että se vaikuttaisi suuremmin tavallisen ihmisen elämään. Valitettavasti kupilla on tänä päivänä liikaa omien etujen puolustajia, mistä syystä nyt juostaan lujaa päin seinää.

Et selkeästi ymmärrä valtiontaloutta. En vittuile, mutta näin se vain on. Ensinnäkään niin merkittäviä säästöjä kuin mitä vajeen kiinni kuromiseksi pitäisi tehdä ei voida tehdä. Julkinen sektori on iso, mutta ei niin iso, että sen 3:sta prosentista kuluista kymmenen prosentin säästöt valtiontaloutta pelastaisivat. Ei millään matematiikalla eikä mitenkään. JA edelleen en vastusta säästöjä, usko jo. Totean vaan, ettei niistä ole riittäväksi lääkkeeksi, ja niillä voi olla myös taloutta lamaava vaikutus. Toiseksi velkaantumisastetta ei pidä pienentää liikaa. Tätä sun on varmaan mahdotonta käsittää, kun et valtiontaloutta/kansantaloutta ymmärrä, mutta luota asiantuntijoihin. Sopivalla velkaantumisasteella (150% vuosituotannon kokonaisarvosta) talous kasvaa nopeammin kuin liian pienellä tai suurella. Ylivarojen ei tietenkään voida elää valtiotaloudessakaan, mutta emme ole poliitikkojen paniikinlietsonnasta huolimatta lähelläkään sellaista tilannetta. Velkaantumisasteemme on itseasiassa hivenen alakanttiin tutkimusten mukaan parhaiten taloutta kasvattavasta tasosta. Kuitenkaa ei pidä olla tilanteessa missä otetaan syömävelkaa, vaan velkaa on otettava investointeihin, ja tätä me emme tee.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös