Noniin, ei kyllä herätä mitään positiivisia tunteita HPK vastustajana heti puolivälierissä. Tällä kaudella (ja usein edellisilläkin) HPK on ollut hankala, ellei hankalin, vastustaja. Katkerat KyyPalo-muistot palaavat mieleen vuosien takaa, kuten täälläkin on jo pariin otteeseen todettu.
HPK:n voittaminen tuntuu siltä kuin hakkaisin vammaisen. Etukäteen tietää, että oma porukka on vahvempi kaikin puolin, ja kukaan ulkopuolinen ei iloitse sympaattisen RY:n tappiosta. Ja HPK:lle häviäminen tuntuisi sitten vielä pahemmalta - miten voikaan hävitä tuollaiselle nimettömyyksien nipulle jostain maaseutupitäjästä, jonka olennaisin tarkoitus on toimia levähdyspaikkana matkalla Puuhamaahan.
Vähän samanlainen fiilis kuin pari vuotta sitten, kun paskansyöjät, nuo Espoon ajokoirat tulivat vastaan välierissä. Silloin peli on ankeaa ja harmaata. Toivottavasti sama ei toistu nyt heti alusta alkaen.
Onneksi peli ratkaistaan kentällä eikä keskustelupalstoilla. Perrin, Abid, Lahti, Tarkki, Kalteva, Louhivaara, Hubacek - onhan tuossa noita sankareita moneen lähtöön. Ja siihen taakse vielä Akatemia-avut Nenonen, Salmio ja Ruohomaa, unohtamatta Jonnea ja maailman parasta alivoimamaalien tekijää, Olli Sipiläistä.
Toivottavasti iki-ihana Vänttinen saadaan parsittua kokoon pelejä varten, siinä on sankari kerrakseen. Harmi että sai lähteä JYPistä, hurrikaanin muotoinen sydän siellä oranssin Hockey Night -asun alla pamppailee.
Sarja menee poikki 4-1 tai 1-4, se joka ensin saa 2 voittoa vie koko setin.