Pakko vielä palailla torstaille...
Viestin lähetti Nikke
Edit: eipä tullut paitaa ostettua. Tuo "They'll do what the president tells them to" tjsp oli kyllä mietinnän alla. Mun Stranger than Fiction European Tour - paita saa vielä kelvata.
Perskules, ollaan sitten oltu ihan samiksia. Varsinkin jos sullakin on tuo "aivopaita" päällä ollut. Itse asiassa seuralaiseni olikin jossain vaiheessa luullut jotain toista minuksi. Harvemmin muuten noita paitoja missään näkee, olisinkohan kertaalleen Provinssissa bongannut joltain samanlaisen pukineen. Pakko muuten vähän kehaista, että sain tuosta ostamastani paidasta vieläpä halvennusta: 13 eurolla. Kaverilta oli vaihtorahat lopussa, joten oli vielä varsin tyytyväinen saadessaan "tasarahan" pienempänä.
Keikkahan oli erinomainen. Yhdyn kyllä edellisiin puhujiin siitä, että lopetusbiisin valinnassa arvostelukyky oli ukoilla pettänyt pahasti. Mutta muuten ei kai suuremmin voi setin sisällöstä urputtaa. Onhan selvää, että kun kyseessä on noin laaja tuotanto ei kaikkien suosikkeja voi millään soittaa. Mutta riittävästi tuli helmiä minun makuuni ja kammotus Raise Your Voicea ei edes harkittu soitettavan. Oli kyllä lyhin BR-keikkani, tunti ja 20 minsaa. Tavan keikoilla laulu on aina raikanut vähintään sen puolitoista tuntia. Vaan kuten Cairnsin listauksista huomaa, niin ehtihän siinä viisun jos toisenkin veivata. Ja välisppikitkin oli tavallista harvemmassa ja lyhyempiä, varsinkin keikan alussa. Eikä kai kunto katsomossakaan olisi paljon enempää kestänyt.
Nosturi oli pienempi paikka kuin kuvittelin. Varsin mukava, mutta muutama kummastuksen aihe. Ensinnäkin se kuumuus. Ihme, että mestan annettiin olla niin kauan ennen kunnon tuuletusta. Ja sitten kun röörit avattiin, seisoin hiestä märkänä juuri puhaltimen alla. Ihme kyllä, kestonuhailijanakin säästyin kipeäksi tulemisen riemulta. Lisää nurinaa on annettava uloskäynnistä. Salistako todellakin pääsee vain niitä yksiä portaita pitkin? Ja samassa narikkajono. Kylähän siinä sai varmaan kymmenisen minuuttia odotella.
Bändihän oli taattu oma itsensä. Harvan noin suositun bändin kitaristi, varsinkin jos on yhtä pienikokoinen kuin herra Hetson, viitsii kävellä siellä muun joukon seassa kaikessa rauhassa ennen keikkaa. Ja moikata takaisin kaikille. Toisaalta harmittaa, etten uskaltautunut miehen puheille. Ehkä parempi kuitenkin näin, tuli sönkättyä sille paitamyyjälle jo ihan riittävästi. Pienoinen pettymys, vaikkakin odotettua olikin, oli se ettei Mr.Brett mukana ollut. Harmi. Jay oli kyllä huippuvireessä. Tuo Brooks-mieskin täytti paikkansa ihan ookoo, vaikka Anesthesiassa joutuikin kai vetelemään vähän mutkia suoraksi.
Hieno bändi. Hieno keikka. Ja valitettavasti taitaa olla niin, ettei BR:n sanoitukset menetä koskaan ajankohtaisuuttaan. Innolla odottelen uutta levyä, sillä juuri tuo Sinister Rouge kuulosti helevetin hyvältä. Joku toinen uusista oli kyllä vastaavasti melko lössö.