...
Kuinka mielenkiintoista olisikaan ruveta filosofoimaan filosofian historiasta tai esittämään pohdintoja kehityksen kulusta ihmiskunnan aamuhämärässä. Kumpi oli ennen, muna vai kana? vai oliko kumpainenkaan?
Ensisijassa kielen ja sosiaalisten taitojen kehittyminen, ja myöhemmin kirjoitustaidon kehittyminen ovat olleet luomassa perustaa filosofiselle ajattelulle. Kirjoitustaidon kehittyminen on ehkäpä eräällä tavalla ollut mullistava "keksintö" tässä kehityksessä, sen avulla ajatukset saattoi kirjata lopulta pysyvässä muodossa ylös niin ettei ollut niin suurta pelkoa niiden muuttumisesta aikojen kuluessa. Vai ymmärsikö ihminen heti sen millaisesta keksinnöstä oli kyse kehittäessään kirjoitustaidon ja kirjaimet? Ymmärsikö ihminen tuolloin heti, että hänellä on nyt keinot taltioida ajatuksiaan ylös? Varmaan jossain määrin ymmärsi koska olihan ihminen jo tätä ennen harrastanut "taiteita", hän tiesi pysyvyydestä mutta siirtyminen ajatusten esittämisessä kirjoitetussa muodossa kesti kaikesta huolimatta aikansa, kuitenkin perusta filosofialle oli luotu jo kauan ennen kirjoitustaidon kehittämistä. Kuinka tämä perusta todella muovautui, se on jossain määrin kiehtova kysymys.
Loiko sen perustan alkuun tarve keskustella "hyödyllisistä aiheista" ts. elämiseen olennaisesti liittyvistä aiheista, niin että myöhemmin kuvaan astuivat mukaan kysymykset minuudesta ja olemisesta. Niin kiehtovaa kuin pohdinta olisikin taidan ketjun luonteesta johtuen jättää aiheen käsittelyn toistaiseksi tähän. Tuntuu kuin hapuillen etsisi pimeässä huoneessa valokatkaisijaa.
Jos me "huulipyöreinä" mietimme täällä tällaisia kysymyksiä niin lähes yhtä ymmällään taitaa poliisi olla "pommimiehen" motiivin suhteen, tai sen ettei teolle näytä olevan motiivia ymmärrettävää motiivia. Ilmeisesti todellakin kävi niin, että pommi räjähti ennenaikaisesti eikä Petrin tarkoituksena ollut tehdä itsemurhaa. Hänhän jossain spekuloi pommiräjäyttämisellä väkijoukossa ja sillä millaisia vahinkoja pommilla saisi aikaan, mikäli hänen tarkoituksena oli räjäyttää pommi Myyrmannilla ja seurata räjäytystä toisaalla (kenties kuitenkin paikanpäällä ollen) voidaan "motiivittomuutta" pitää ainoana järjellisenä selvityksenä - tuolloin voidaan hänen sanoa epäonnistuneen tehtävässään, asia ilmaistuna näin, mikäli tarkastellaan sitä Petrin näkökulmasta, eli hän ei pääse tarkastelemaan tekonsa seurauksia millään muotoa.
Ei muuta kuin nyt valmistautumaan illan peliin,
vlad#16.