Postista tuli todella pitkä joten boldasin niiden kappaleiden ensimmäiset kirjaimet, jotka lukemalla pärjännee.
Toronton osalta tilanne näyttää hyvältä. Voisi oikeastaan sanoa, että todella todella hyvältä. Iso syy siihen on tietysti Auston Matthews ja jo aiemmin varatut Marner ja Nylander. Itsekin rankkaisin Toronton NHL:n top3:n tällä hetkellä. Kavereinaan Arizona ja Winnipeg, joiden prospect pool on mielestäni vastaavasti laadukkaampi kokonaisuus varsinkin Arizonalla on todella hieno tilanne. Sen painottamisesta riippuen sitten voi nostaa haluamansa organisaation kärkeen. Ensi kauden jälkeen onkin sitten hiljaisempaa tuolla osastolla, koska todennäköisesti koko kolmikko siirtynee ensi kaudella NHL:n puolelle. Todennäköisesti Toronto kuitenkin varaa myös ensi vuonna varaustilaisuuden top10:ssä ja sitä kautta saadaan yksi kohtuullinen lupaus lisää. Toronton pool on todella syvä, mutta siellä on paljon projekteja kuten kirjoituksesta käy selväksi.
Toronton suurin ongelma on se, että maalivahteja ei ole viime vuosina varattu tarpeeksi, eikä varsinkaan onnistuneesti. Joseph Woll vaikuttaa hyvältä, mutta hänellä on vielä pitkä matka edessään ja Kasimir Kaskisuon taso nähdään oikeastaan paremmin vasta ensi kaudella. Garret Sparks ei vaikuta todelliselta tulevaisuuden ykkösmaalivahdilta ja hänen kanssaan tasapäin taistelee Antoine Bibeau. Molemmat todennäköisemmin kakkosmaalivahteja tulevaisuudessa. Kohtuullisen huono tilanne, jos Woll ei breikkaa kunnolla. Woll taistelee WJC paikasta ensi kaudella ja jos sinne asti pääsee, niin nostaa osakkeitaan selkeästi, mutta on vuosien päässä NHL:stä. Todella hyvän rookie campin pelasi joka tapauksessa ja hyviä odotuksia nuorukaisen suhteen on olemassa.
Puolustuksessa on enemmänkin projekteja kuin varmoja top4 puolustajia. Pois lukien vasta hankittu Nikita Zaitsev, joka on todella iso apu tuonne peräpäähän. Fanien silmissä arvostustaan nosti viime kaudella myös Washingtonista hankittu Connor Carrick, joka oli todella vakuuttava AHL:n playoffeissa ja sai palkinnoksi kahden vuoden yksisuuntaisen sopimuksen. Junioreissa Travis Dermott pelasi hyvän kauden OHL:n puolella ja pääsi myös Kanadan WJC joukkueeseen. Draftissa ja viime kaudella keskusteltiin paljon olisiko pitänyt ottaa Travis Konecny, mutta tuo vuoro kaupattiin Philadelphiaan ja tilalle saatiin Dermott, sekä hyökkääjät Jeremy Bracco ja Martin Dzierkals. WHL:n puolella late bloomer Andrew Nielsen nosti tasoaan. Sekä Nielsen & Dermott aloittanevat kautensa Marliesin takalinjoilla. AHL:n puolella vakuuttivat Rinat Valiev ja Viktor Loov, joista kummastakin voi kehittyä vielä kolmosparin puolustaja ja Valiev voi olla tulevaisuudessa myös top4 puolustaja. Aikaa on molemmilla. Lisäksi systeemistä löytyy JD Greenway, Jesper Lindgren ja kai Frankie Corradon voi vielä juuri ja juuri tähän laskea. Kaksi ensimmäistä ovat vielä uransa alussa ja taistelevat paikoista WJC joukkueeseen. Jälkimmäinen sai myös jatkosopimuksen.
Carrick, Corrado ja Zaitsev tippuvat näiltä listoilta pois ensi kauden jälkeen, sitten ollaankin projektien armoilla. Toronto ei ole juuri ykköskierroksella puolustajia varannut, eikä yksikään projekti ole vielä isommin breikannut, mutta aihioita on Dermottin, Nielsenin, Valievin ja kolmen edellä mainitun muodossa. Pitää myös muistaa Toronton hyvä tilanne NHL:n puolella, jossa pelaa nuoria tai suhteellisen nuoria puolustajia Riellyn, Gardinerin ja Marincin muodossa. Rajoilla kuitenkin ollaan sen suhteen pitääkö Toronton lähteä vuoden tai kahden päästä top4 puolustajan perään joko UFA markkinoilla tai kaupan muodossa.
Hyökkääjiä vastaavasti on pilvin pimein, mutta pääosin laitureita. Keihäänkärkenä tietysti Matthews, Nylander ja Marner näitä kavereita ei tarvinne hirveästi esitellä. Mainitaan toki Marnerin täydellinen OHL kausi, jolloin mies putsasi koko CHL:n palkintopöydän. OHL:n MVP, OHL:n playoffien MVP, OHL mestaruus, Memorial Cupin MVP, Memorial Cupin mestaruus ja CHL:n MVP. Temppu johon on aiemmin pystynyt vain Brad Richards vuoden vanhempana. Crosby ja Corey Perry pääsivät aikanaan lähelle. Crosby varausvuotenaan ja Perry myös vuoden vanhempana. Nylander hyytyi AHL:n playoffeissa, mutta pelasi muuten hyvän kauden, jota harmittavasti häiritsi WJC:ssä loukkaantuminen ja umpisuolen tulehtuminen.
Tämän jälkeen voidaan lähinnä listata seuraavat lupakset, eli Connor Brown, Nikita Soshnikov, Kasperi Kapanen, Brendan Leipsic, Andreas Johnson, Dmytro Timashov, Kerby Rychel, Yegor Korshkov, Jeremy Bracco, Martin Dzierkals, Zach Hyman, Carl Grundström, Josh Leivo, Tobias Lindberg, Fredrik Gauthier, Adam Brooks, Jack Walker ja Trevor Moore. Hienointa ko. listauksessa on se, että lähes jokainen on pelannut hyvän viime kauden ja on odotetusti kehittymässä. Tämä ei tarkoita että em. listalta nousisi isoa määrää top6 pelaajia tai edes bottom6 NHL pelaajia, mutta potentiaalisia kavereita on iso liuta. Moni näistä olisi muissa organisaatioissa top10 lupauksia, mutta osa valuu väkisin Toronton poolissa top20 ulkopuolelle. Hyman, Soshnikov ja Brown ovat lähimpänä NHL paikkaa. Jokainen pelasi NHL pelejä jo viime kaudella ja pääosin hyvällä menestyksellä. Andreas Johnson oli pitkään top10 lupauksia systeemissä, koska on pystynyt nostamaan jatkuvasti tasoa entisenä 6. kierroksen varauksena, mutta viimeisen kahden kesänä aikana systeemiin on tullut monta lähes samanlaista lupausta sisään. Timashov pelasi hyvän QMJHL kauden, Leipsic hyvin AHL:n puolella, Josh Leivo vakuutti AHL:n playoffeissa ja runkosarjassa, Dzierkals ensimmäisellä QMJHL kaudella voitti mestaruuden ja oli tärkeä roolipelaaja. Listaa voisi jatkaa, mutta postista tulee jo nyt liian pitkä. Kapanen, Lindberg ja Rychel keräsivät entisissä organisaatioissaan paljon enemmän arvostusta.
Yhteenvetona voisi sanoa, että em. listalta ei löydy juurikaan varmoja ratkaisupelaajia NHL:n puolelle Matthewsin, Marnerin ja Nylanderin lisäksi, mutta massaa on todella paljon. Sieltä löytyy sitä tarvittavaa syvyyttä jatkoa ajatellen, joku onnistuu ja joku toinen ei, mutta NHL paikkoja on jaossa vain 12 + 6, eli riittää kun tuosta massasta nousee pari pelaajaa vuosittain. Lisäksi koko tuo massa on sellainen, että jos noita kavereita olisi pari vuotta sitten ollut systeemissä enemmänkin, niin fanit olisivat olleet todella tyytyväisiä. Projektipelaajia suurin osa, kuten yleensä kaikki 3. - 7. kierroksilla varatut pelaajat ovat, mutta viime vuosina Toronton 1. ja 2. kierroksen varauksetkin ovat jämähtäneet siihen luokkaan Biggsin, Percyn ja Gauthierin johdolla. Nyt hyviä projekteja tulee joka kierrokselta, FA:n kautta ja treideillä. Massaa on tällä hetkellä jopa melkein liikaakin ja laitureiden kohdalla onkin. Tuolla poolilla ei nousta kärkeen Matthewsin, Marnerin, Zaitsevin ja Nylanderin "valmistumisen" jälkeen, mutta eiköhän tuosta massasta saada sitä tarvittavaa syvyyttä, koska joukkue ei varsinaisesti tarvitse enempää ratkaisupelaajia kuin puolustukseen, jos em. nelikko onnistuu vastaamaan odotuksiin.