Mainos

Projekti: Kissa

  • 346 469
  • 1 629

ace

Jäsen
Home | Sherpa Pet

Lentoyhtiöiden välillä on eroa, mutta ainakin Finnair hyväksyy nämä cabiiniin... on tullu lennettyä kisujen useastikkin. Toki ollaan pentuja siiretty myös rahtina, ja onnistuu sekin aika kivuttommasti.

Ymmärsin hieman (aika paljon) väärin, luulin että Sherpan laukut ovat jotain lentoyhtiöiden hyväksymiä ja markkinoimia laukkuja.

Täytyy miettiä vielä miten asian ratkaisen. En haluaisi rääkätä kissojani lentomatkalla, autossa matkustaminenkin niille on äänestä päätellen ihan tuskaa, Toisella on tapana paskoa koppaan välillä jo kotirapussa, ennen kuin autoon ehditään. Ei olisi mukava lentomatka kenellekkään.
 

Andy

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Minulla kissoja on kaksi, saanko ne molemmat tuoda matkustamoon, rahtina en niitä halua kuljettaa.

Ainakin ennen sääntö oli, että jokaisella kissalla pitää olla oma hoitaja, jonka kanssa lentää matkustamossa. Eli kaksi kissaa vaatii kaksi matkustajaa. En tiedä onko käytäntö kymmenessä vuodessa muuttunut, mutta tuskinpa on. Kysyminen kannattaa ja muutenkin selvitä etukäteen kaikki mahdolliset säädökset mitä pitää olla (rokotukset, karanteenit, heisimatolääkitys, jne.), printtaa ne ja laita kaikki informaatio paperilla matkustuasiakirjojen mukaan talteen. Lentoyhtiöiden tyypeillä ei kentillä ole yhtään mitään käsitystä kuinka asiat kuuluu mennä, joten lataamalla tiskiin mustaa valkoisella selviät läpi kaikista arpomistilanteista.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Lentoyhtiöiden tyypeillä ei kentillä ole yhtään mitään käsitystä kuinka asiat kuuluu mennä, joten lataamalla tiskiin mustaa valkoisella selviät läpi kaikista arpomistilanteista.

Tämä on totta. En ole itse kissa, mutta melkoinen sirkus saatiin aikaiseksi, kun hätämatkustusasiakirjalla jouduin siirtymään. Niillä tyypeillä ei ollut mitään tietoa mistään kuinka tämän asian kanssa nyt toimitaan ja alkoi se soittelu joillekin kenelle ikinä soittivatkaan.

Aikaa kannattaa varata, vaikka olisi mitä mustaa tai valkoista. Kyllä ne silti saattaa alkaa soitella, Se on melko helppoa itse selvittää etukäteen kuinka sen kuuluu mennä, mutta kerropa sitten sama vielä niille ketkä oletettavasti saa palkkaa samasta asiasta.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Ymmärsin hieman (aika paljon) väärin, luulin että Sherpan laukut ovat jotain lentoyhtiöiden hyväksymiä ja markkinoimia laukkuja.

.

Nimenomaan lentoyhtiöiden hyväksymiä.

Tossa lista lentoyhtiösitä, johon esim toi mun Classic laukku kelpaa matkustamoon...

"Carrier is Guaranteed on Board"

Original Deluxe | Sherpa Pet
Noiden lisäksi kelpaa siis myös Finnairille.. jossa kissa oli myös kassin ulkopuolella valjaissa (lentoemäntä pyysi nähdä kissan ja koneen takaosa oli aika tyhjä)
 

Liitteet

  • NikiKoneessa.jpg
    NikiKoneessa.jpg
    65,4 KB · kertaa luettu: 445
Viimeksi muokattu:

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Likka on kotiutunut ihan hyvin. Suloinen kaveri kyllä todella on. Ja leikkisä, vähän väliä jostain iltaisin hyppäämässä jalkoihin kun kulkee ohitse. Emme ole kauheasti sellaisesta jaksaneet torua kun tulee ilman kynsiä kevyesti hyökäten, leikkiähän se vain on. Kattoon kiinnitetty hiiri kuminauhan päässä on ollut hitti, likka kaivaa sen maton alta ja leipoo hetken kunnes hiiri hyppää kuminauhan päässä ja sitten hypitään hetki perässä, mukavaa seurattavaa kyllä. Likka seuraa mielellään tikun päässä olevaa höyhenlelua pitkin taloa, pieni vahdinta ja sitten hyökkäys...

Likka viettää yönsä omassa tilassaan alakerrassa... Kyllä hän yleensä yön aikana tekee jotain omaa sisustamista... Ei siis mitään pahaa, kunhan siirtelee tekstiilejä, pudottelee hyllyiltä asioita (jotka on siis jätetty hänelle viihdykeeksi) ja sohva alkaa näyttää ihan eriliselta kun aluksi (sitä on kynsitty). Samassa tilassa hän viettää myös päivät mutta silloin sisustamista tapahtuu mielestäni vähemmän. Kesällä likka pääsee tilastaan myös ulkotarhaan tuuletusikkunan kautta mutta nyt on liian kylmä pitää ikkunaa auki... Käydään ulkotarhassa päivittäin kiipeilemässä... Se sujuu likalta hyvin.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Likka on kotiutunut ihan hyvin. Suloinen kaveri kyllä todella on. Ja leikkisä, vähän väliä jostain iltaisin hyppäämässä jalkoihin kun kulkee ohitse. Emme ole kauheasti sellaisesta jaksaneet torua kun tulee ilman kynsiä kevyesti hyökäten, leikkiähän se vain on. Kattoon kiinnitetty hiiri kuminauhan päässä on ollut hitti, likka kaivaa sen maton alta ja leipoo hetken kunnes hiiri hyppää kuminauhan päässä ja sitten hypitään hetki perässä, mukavaa seurattavaa kyllä. Likka seuraa mielellään tikun päässä olevaa höyhenlelua pitkin taloa, pieni vahdinta ja sitten hyökkäys...

Likka viettää yönsä omassa tilassaan alakerrassa... Kyllä hän yleensä yön aikana tekee jotain omaa sisustamista... Ei siis mitään pahaa, kunhan siirtelee tekstiilejä, pudottelee hyllyiltä asioita (jotka on siis jätetty hänelle viihdykeeksi) ja sohva alkaa näyttää ihan eriliselta kun aluksi (sitä on kynsitty). Samassa tilassa hän viettää myös päivät mutta silloin sisustamista tapahtuu mielestäni vähemmän. Kesällä likka pääsee tilastaan myös ulkotarhaan tuuletusikkunan kautta mutta nyt on liian kylmä pitää ikkunaa auki... Käydään ulkotarhassa päivittäin kiipeilemässä... Se sujuu likalta hyvin.
Kannattaa kyllä koittaa pitää kissa pois pöydiltä. Esim. tyhjiä tölkkejä/pulloja pöydälle ja torumista jos niitä pudottelee. Sinällään kiva kuulla kissan kotiutumisesta teille. Hyvin on kotiutunut ilmeisesti.

(Kissathan hyppivät kuitenkin pöydille kun et ole paikalla mutta meluiset asiat saavat kissaa karttamaan tavaroiden pudottamista)
 

ace

Jäsen
Iisopin jutun jälkeen jäin kaiholla muistelemaan samaa tilannetta, kun omat kissat taloon tulivat. Tuo on hienoa aikaa, kun isäntä/emäntä on ihan yhtä ymmällään uuden perheenjäsenen kanssa kuin varmaan kissakin.

Nopeesti sitä puolin ja toisin oppii toisensa tuntemaan ja siitähän se ikuinen ystävyys vain syvenee.

Niinkuin olen aikaisemminkin täällä kertonut, toista vuotta asun nyt kaukana omista kissoista. Tiedän että niillä on kaikki hyvin hoitajansa kanssa, mutta kyllähän näin pitkä ero raastaa sydäntä.
 

A Siente

Jäsen
Miten hyvä muisti näillä otuksilla on. Otan 2-3 kertaa vuodessa kaverin kissan viikoksi luokseni. Se tulee aina syliin ja viereen nukkumaan. Alkuun tietenkin nuuhkii nurkat läpit, mutta ei se koskaan pelkää. Muuten se on aika arka vieraiden suhteen.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Miten hyvä muisti näillä otuksilla on. Otan 2-3 kertaa vuodessa kaverin kissan viikoksi luokseni. Se tulee aina syliin ja viereen nukkumaan. Alkuun tietenkin nuuhkii nurkat läpit, mutta ei se koskaan pelkää. Muuten se on aika arka vieraiden suhteen.
Tottuvat ne tiettyihin naamoihin hyvin nopeasti. Kunhan ovat omalla reviirillä niin kissa tunnistaa palvelijat nopeasti. Jos päästävät ulos ja sisälle ja ruoka tulee kuppiin niin tykästyvät nopeasti. Olin tädin luona kissavahtina ja kissa oppi melko nopeasti luottamaan minuun. Sama oli veljen kissan kanssa jota vahdin jonkun aikaa. Äkkiä se tottui minuun kun ymmärsi paikan toiminnan.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Nuo yölliset temput ovat kyllä mielenkiintoisia. Aamulla löytyy jos jonkinmoista tavaraa lattialta, mattoja rullalla ja kirkasvalolamppuja valaisemassa.

Joitakin päiviä sitten heräsin puoli kuudelta kovaan puheensorinaan. Olkkariin saapuessa avautui koominen näky: kissat istuivat tyytyväisinä sohvilla ja telkkarissa pauhasi Leijonakuningas.
 

ketjuruletti

Jäsen
Suosikkijoukkue
yks jengi Stadista
Mitenkäs noissa lentomatkoissa, jos on kissa matkustamossa ja lennolla joku jolla on paha kissa-allergia? Mitä sitten tapahtuu? Riittääkö että kissa on esim. mahdollisimman takana ja allergikot mahdollisimman edessä?
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Likka oli meillä matkassa kun käytiin äitini kotipaikalla pääsiäisen vietossa. Tämä kissa osaa matkustaa toisin kuin edellinen kissa joka väänti kuljetuslaatikkoon haisevan vastalauseen kun lähdettiin pidemmälle reissulle ja siivouksen jälkeen yleensä nukkui jonkun sylissä koko matkan (kukaan ei halunnut laittaa sitä uudelleen boksiin). Likka nukkui koko matkan ja oli hyvin äimistynyt kun oli maisema ihan vaihtunut unien aikana. Kyllähän likka hurmasi paikalla olijat välittömyydellään ja pennun sulosuudella.

Muuten homma oli kyllä pikkaisen rasittava. Likka olisi kyllä muuten voinut olla vaikka koko ajan huonetiloissa mutta kun porukkaa oli niin paljon että ovissa rampattiin vähän väliä ja pelkona oli että likka vilahtaa ovesta karkuun ja häviää kuin pieru saharaan. No hän sai olla jonkin verran sitten saunatiloissa turvassa jossa taas vaivasi ajoittain yksinäisyys. Yöllä taas tylsistytti olla saunassa ja pesuhuoneessa ja likka päätti harrastaa ovikiipeilyä puku- ja pesuhuoneen ovessa ja nyt siinä on kynnen jälkiä ja osa suvusta kiristelee hampaitaan. Ehkä likalla oli ikävä minun ja mieheni luokse jotka nukuimme pukuhuoneen lattialla. No joo, hengissä selvittiin... Olisi reissusta kissajuttuja lisää mutta en jaksa nyt kirjoittaa.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Likka oli meillä matkassa kun käytiin äitini kotipaikalla pääsiäisen vietossa. Tämä kissa osaa matkustaa toisin kuin edellinen kissa joka väänti kuljetuslaatikkoon haisevan vastalauseen kun lähdettiin pidemmälle reissulle ja siivouksen jälkeen yleensä nukkui jonkun sylissä koko matkan (kukaan ei halunnut laittaa sitä uudelleen boksiin). Likka nukkui koko matkan ja oli hyvin äimistynyt kun oli maisema ihan vaihtunut unien aikana. Kyllähän likka hurmasi paikalla olijat välittömyydellään ja pennun sulosuudella.

Muuten homma oli kyllä pikkaisen rasittava. Likka olisi kyllä muuten voinut olla vaikka koko ajan huonetiloissa mutta kun porukkaa oli niin paljon että ovissa rampattiin vähän väliä ja pelkona oli että likka vilahtaa ovesta karkuun ja häviää kuin pieru saharaan. No hän sai olla jonkin verran sitten saunatiloissa turvassa jossa taas vaivasi ajoittain yksinäisyys. Yöllä taas tylsistytti olla saunassa ja pesuhuoneessa ja likka päätti harrastaa ovikiipeilyä puku- ja pesuhuoneen ovessa ja nyt siinä on kynnen jälkiä ja osa suvusta kiristelee hampaitaan. Ehkä likalla oli ikävä minun ja mieheni luokse jotka nukuimme pukuhuoneen lattialla. No joo, hengissä selvittiin... Olisi reissusta kissajuttuja lisää mutta en jaksa nyt kirjoittaa.
Joo pennut on hyvä opettaa matkustamiseen. Kunhan tottuvat siihen, niin eivät vanhempanakaan pahastu. Sisäkissathan jopa arastelevat ulos menemistä ja eivät muutenkaan kaipaa ulos. Yleensä kun kissoilla on aktiviteettia niin ovat tyytyväisiä.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
Sisäkissathan jopa arastelevat ulos menemistä ja eivät muutenkaan kaipaa ulos.

Tämä tuli kokeiltua. Sitä ajatteli, että vie katin ulos kauniina kesäpäivänä, niin on varmasti mukavaa. Eipä ollutkaan ja aivan täysi paniikki ja äkkiä takaisin sisälle.

Kissoilla on hyvä olla siellä missä ne ovat.
 

Iisoppi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pelicans, FC Lahti, Lahden Ahkera, LHS
Sisäkissathan jopa arastelevat ulos menemistä ja eivät muutenkaan kaipaa ulos.
Kaverini kymmenen vanha sisäkissa karkasi ovesta ja parin päivän päästä selvisi että oli jäänyt läheisellä tiellä auton alle. No kissat on erilaisia ja karkauksen tapahtumakulku on vähän epäselvä koska kissan päästi karkuun perheen ekaluokkalainen...eli siis säikkykö kissa jotain ja pakeni vaiko karkasi ovesta kun näki että se on raollaan... Ja meidän likka ei ole puhdas sisäkissa (kuten kaverilla) vaan hänellä on ulkotarha ja käy myös valjaissa ulkona. Että kyllä vähän pelotti että joku päästää likan ulos tai ovet jää auki ja likka karkaa. Kun paikalla oli myös ihmisiä jotka ajatteli että maalla kissat kuuluu ulos että mitä haittaa on jos katti käy vähän ulkona.
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Joo pennut on hyvä opettaa matkustamiseen. Kunhan tottuvat siihen, niin eivät vanhempanakaan pahastu. Sisäkissathan jopa arastelevat ulos menemistä ja eivät muutenkaan kaipaa ulos. Yleensä kun kissoilla on aktiviteettia niin ovat tyytyväisiä.
Meillä on yritetty yksivuotiaita totutella ulkoiluun, mutta joka kerta kun kaivaa valjaat esiin, molemmat katit juoksevat sängyn alle luimistelemaan.

Parvekkeeseen ovat kuitenkin jo tottuneet. Ihan hauska asetelma, kun auringonpaisteessa pääsevät tarkkailemaan naapuruston elämänmenoa kuin Hitchcockin Takaikkunassa konsanaan. Vastakkaiselta parvekkeelta on jo löytynyt kissakaveri, joka vilkuilee päivät pitkät meillepäin.
 

raju

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aaron Hakala , Hannu Jortikka
Täälläkin 1v ja alle 2v poika kissat joilla ulkoilu tapahtuu valjailla tai häkissä ulkona. On kyllä tottuneet äkkiä valjaisiin vaikka aluksi olikin meno koomisen näköistä ryömimistä. Huomaa että kesä kun tulee niin olisivat kokoajan pihalla kunhan vaan sisällä käy syömässä.
 

ace

Jäsen
Toinen kissoistani koki tapaturmaisen kuoleman viikko sitten ja saatana miten iso mies (minä) voi olla paskana menetyksestä. Onneksi tämä toinen katti nukkuu tyytyväisenä tässä kyljessä, vaikka kyllä senkin käyttäytymisestä on huomannut että ihmettelee tilannetta.

Jotkut sanoo että miehet ei itke, mutta viimeisen viikon aikana on sitä tullut tehtyä aika paljon.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
@ace Kyllä rakkaan lemmikin lähtö satuttaa aina ja oli sitten iso mies tai pikkutyttö, niin sitä saa ja pitää itkeä, jos siltä tuntuu. Tuollaisessa äkkilähdössä tilanteeseen ei ole ehtinyt millään tavalla varautua, toisin kuin lemmikin hiipuessa vanhuuteen tai sairauteen, jolloin ajatukseen sen tulevasta lähdöstä pystyy jotenkin etukäteen totuttautumaan.

Lämmin osanottoni ja paljon voimia sinulle.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: ace

puuntakaa

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ipa Ipandeerus
El gato. Mites löytyykö Burman tai Burmillan omistajia? Taitavat olla todella mukavia, koiramaisen luonteen omaavia rotuja?
 

Zago

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit
El gato. Mites löytyykö Burman tai Burmillan omistajia? Taitavat olla todella mukavia, koiramaisen luonteen omaavia rotuja?
Meiltä löytyy kotoa 3-vuotias burmilla. Täytyy sanoa, että on harvinaisen mukava ja seurallinen rotu. On käytännössä aina vieressä ja ihan sama mihin liikkuu kotona, tämä seuraa aina perässä. Tulee ovelle vastaan kotiin tullessa ja hyppää aamulla sänkyyn, kun heräämme. En tiedä onko rodulle ominaista, mutta meidän yksilö oli aluksi kovin varauksellinen ja ujo. Uusia ihmisiä tavatessa ei juurikaan ota kontaktia esim. meidän toiseen abessinialaiseen verrattuna, joka puolestaan on todella luottavainen. Kasvatuksella on oma vaikutuksensa kissojen luonteeseen.

Burmilloja ei taida juurikaan Suomessa olla, joten kasvattajien osalta ei jää valinnanvaraa kauheasti.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
joo, Burmilla (joka on siis burman ja chinchilla persialaisen risteytys) on Suomessa aika harvinainen, joku 300 kissaa, vaikka rotu onkin hyväksytty FiFessä jo 1995


yhdistyksen sivut on aika "kohmeessa"
Suomen Burmillat ry

mutta tamperelainen Kissamummon on kaiketi ihan aktiivinen kasvattaja
 

Hereworth

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho, Joni Puurula, Ikaalisten Nouseva-Voima
Huoli on meidän 11v. maatiaiskollista nyt.

Eli alkuviikosta alkoi kyhjöttää piilossa ja söi aristellen. Eläinlääkäri löysi tulehduksen suusta, leukojen kiinnistyskohdan huitamilta. Huoli ei kuitenkaan tuolla poistunut, kun nyt monta päivää antibioottikuuria annettuna kolli syö ruokiaan edelleen huonosti ja hieroo tassuilla kipeää kohtaa leuassa. Lisäksi on parina viime päivänä oksentanut kovan huudon säestämänä, eli on selvästi kipeä nyt myös mahasta, lieneekö sitten lääkkeet tuon aiheuttaneet.

Antibiootit eivät näytä tepsivän, mutta toisaalta niitä on hieman huono antaa tyhjään mahaan kun kissa ei syö. Ja ilmankaan ei varmaan parane. Kipulääkkeet ovat auttaneet, mutta vain vähäksi aikaa eikä tulehdus itsessään näytä talttuvan. Mitähän ihmettä tässä keksisi, mistä tätä lähtisi purkamaan. Pitkä viikonloppukin tulossa, kun lääkärille ei päästä taas ennen maanantaita kuitenkaan.
 

A Siente

Jäsen
Huoli on meidän 11v. maatiaiskollista nyt.

Eli alkuviikosta alkoi kyhjöttää piilossa ja söi aristellen. Eläinlääkäri löysi tulehduksen suusta, leukojen kiinnistyskohdan huitamilta. Huoli ei kuitenkaan tuolla poistunut, kun nyt monta päivää antibioottikuuria annettuna kolli syö ruokiaan edelleen huonosti ja hieroo tassuilla kipeää kohtaa leuassa. Lisäksi on parina viime päivänä oksentanut kovan huudon säestämänä, eli on selvästi kipeä nyt myös mahasta, lieneekö sitten lääkkeet tuon aiheuttaneet.

Antibiootit eivät näytä tepsivän, mutta toisaalta niitä on hieman huono antaa tyhjään mahaan kun kissa ei syö. Ja ilmankaan ei varmaan parane. Kipulääkkeet ovat auttaneet, mutta vain vähäksi aikaa eikä tulehdus itsessään näytä talttuvan. Mitähän ihmettä tässä keksisi, mistä tätä lähtisi purkamaan. Pitkä viikonloppukin tulossa, kun lääkärille ei päästä taas ennen maanantaita kuitenkaan.

Heti maanantaina uudestaan eläinlääkäriin. Mitään muutakaan ei oikein voi tehdä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös