Projekti: Kissa

  • 346 210
  • 1 629

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Tuli huomiseksi tilattua 10 v narttukissalle aika lääkäriin.

Kissan peräpää on alkanut vuotamaan. Jättää tahran siihen paikkaan, missä oleskelee ja perskarvoistakin näkee, että jotain vuotaa. Uloste on välillä löysähköä, mutta ei mitään ihan kuraripulia kuitenkaan.

Pistää huolestuttamaan. Onko kellään(kissalla) kokemusta vastaavasta?
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Voisiko sillä olla kohtutulehdus (jos on sterkkamaton narttu)?
Onko kissoilla anaalirauhaset? Koirilla voi anaalirauhastulehdus aiheuttaa haisevaa vuotoa.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Voisiko sillä olla kohtutulehdus (jos on sterkkamaton narttu)?
Onko kissoilla anaalirauhaset? Koirilla voi anaalirauhastulehdus aiheuttaa haisevaa vuotoa.
Kohtu on poistettu eli sitä se ei ole. Tuo kohtutulehdus on kyllä melko yleinen vaiva.

Tota anaalirauhasjuttua itse eniten epäilen.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Kohtu on poistettu eli sitä se ei ole. Tuo kohtutulehdus on kyllä melko yleinen vaiva.

Tota anaalirauhasjuttua itse eniten epäilen.

Kannattaa siis viedä kisu pikaisesti lekuriin. Mun koirallani tuli tällainen vaiva ja se kehittyi aika pahaksi (fistuloitui) ihan päivässä parissa.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Kannattaa siis viedä kisu pikaisesti lekuriin. Mun koirallani tuli tällainen vaiva ja se kehittyi aika pahaksi (fistuloitui) ihan päivässä parissa.
Jeps. Tänään tosiaan on ilta-aika läheiselle lääkäriasemalle.

Sehän näissä ainakin kissojen vaivoissa vähän pelottaa, kun kissat pyrkivät peittelemään vaivojaan viimeiseen asti, niin usein nämä huomataan varsin myöhäisessä vaiheessa. Tosin tätä vuotamista nyt on ollut vaikea peitellä.

Kissä kyllä onneksi muuten on oma reipas itsensä ja syö, juo, leikkii ja nukkuu täysin entiseen tapaansa.
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Toivottavasti kisulle löytyy diagnoosi ja hoito eläinlääkärissä. On aina tosi kurjaa, kun eläinkaveri on sairaana.
 

Vuokralainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kerho! Arsenal
Monenlaista tutkittiin ja testailtiin, mutta mitään varsinaista suoraa syytä mihinkään ei löytynyt.
Silti jumalauta toi tunnin käynti kaikkine tutkimuksineen ja rokotuksineen ja ohjeineen maksoi vain 140€. Moni eläinlääkärissä käymätön sanoo tässä vaiheessa, että ihan vitun kallista, mutta voin sanoa, jotta oli lähes halpaa.

Eläinlääkäri kehotti lopettamaan näiden eläintarvikekauppojen pakasteraakaruokien syöttämisen tai siis ainakin kokeilla mihin se niiden lopetttaminen johtaa. Olisi siis ollut se ruoka mihin olisin itse viimeiseksi poistanut. Saattavat sisältää kuulemma viimeisten tutkimusten mukaan paljon haitallisia suolistobakteereita. Suositteli että raakaruokinnassa käyttäisin näitä ihmisillekin tarkoitettuja maustamattomia tuotteita.

Paljon sain ohjeita ja nyt katsellaan mihin johtaa. Viime yö oli ihan perseestä ulosteineen johtuen rauhotuksesta heräämisestä. Tämä päivä on taas ollut yhtä nukkumista, mutta minkäänmoista vuotoa en ole mistään löytänyt.

Ja oli muuten maailman ihanin eläinlääkäri. Melkein jopa rakastuin, tai no ehkä jopa rakastuinkin, silleen pikkasen.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Mielestäni loistava taklaus Kerhon väriseltä kissalta höntyilevään vastustajaan, mutta kyllähän tuosta varmaan tässä kukkahattuliigassa kurinpito antaa kakkua, koska käytti jalkojaan ikäänkuin pumppuina. Peräänkuuluttaisin kuitenkin myös taklattavan vastuuta.

Awwwww on Twitter

Edit. Hattu päästä kyllä vastustajallekin. Ei paljoa jäänyt makoilemaan.
 
Viimeksi muokattu:

Manazeri

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves
Mielestäni loistava taklaus Kerhon väriseltä kissalta höntyilevään vastustajaan, mutta kyllähän tuosta varmaan tässä kukkahattuliigassa kurinpito antaa kakkua, koska käytti jalkojaan ikäänkuin pumppuina. Peräänkuuluttaisin kuitenkin myös taklattavan vastuuta.

Awwwww on Twitter

Edit. Hattu päästä kyllä vastustajallekin. Ei paljoa jäänyt makoilemaan.
Jalat toki nousevat hieman maasta taklatessa, mutta hienosti mielestäni tuossa vasemmalta tuleva hidastaa vauhtiaan taklaustilanteeseen kun huomaa toisen olevan matalassa asennossa. Kaikin puolin kyllä komea vartalo vartaloon taklaus. Pitäisi kyllä nähdä tuo tilanne myös toisesta kulmasta, kun ei ihan saa täyttä selvyyttä osuuko käsi taklatessa vastustajaa pään seudulle.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Jalat toki nousevat hieman maasta taklatessa, mutta hienosti mielestäni tuossa vasemmalta tuleva hidastaa vauhtiaan taklaustilanteeseen kun huomaa toisen olevan matalassa asennossa. Kaikin puolin kyllä komea vartalo vartaloon taklaus. Pitäisi kyllä nähdä tuo tilanne myös toisesta kulmasta, kun ei ihan saa täyttä selvyyttä osuuko käsi taklatessa vastustajaa pään seudulle.

Katsoin ensin, että kyynärpää oli korkealla ja osui taklattavan leukaan, mutta mielestäni taklaaja käänsi juuri ennen osumaa käden pois edestä ja osuma tuli puhtaasti olkapäällä. Saisiko joku napattua tuosta rakeisen, pikselimössöisen still-kuvan, jotta päästäisiin anlysoimaan, että osuuko olkapää leukaan?
 

Walrus21

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kulmaversio on hyvä ja tilava. Siihen kannattaa erikseen ostaa vielä hiekka-alusta, ettei ne jyvät pyöri pitkin kämppää. Tai pyöriihän ne, mutta ainakin osa jää "siivilään".
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Vanhempien mökillä on pyörinyt kulkukissa jonka vanhemmat nyt otti kiinni ja toimitti paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen. Ennen kiinniottoa äiti oli ruokkinut sitä kissaa, ja nyt sillä on haikea olo. Itsellä on sellainen 50-50 olo siitä aikooko äiti adoptoida kissan. Hän ei ole koskaan omistanut kissaa, pelkästään koiria. Eli kysytään nyt palstatovereilta että miten hyvin tollaset kulkukissat sitten sopeutuu kotikissoiksi? Karkaavatko heti kun mahku tulee? Ihan vaan sen takia kyselen että jos äiti kysyy mun mielipidettä asiasta niin tiedän kannustaako häntä ottamaan se kissa vai ei. Asia koskee itseäkin sen verran että jos äiti sen kissan ottaa niin sitten mäki joudun sitä jossain vaiheessa hoitamaan ja en tiedä mitään kissoista. Muuta kun sen että ne karkailee....
 

raakku

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Julian Draxler
Jos nyt oletetaan, että äitisi sen kissan ottaa, hän varmaan saa tuolta elsulta neuvoja ja ohjeita. Yksi mikä vaikuttaa merkitsevästi karkailuun, on sterilointi/kastrointi. Ja samaten tuo vaikuttaa urosten merkkailuun (sekä nartulta jää tietty kiima pois). Itsellä on ollut vain kodinvaihtajakissoja, mutta mitä olen noita "kulkukissafoorumeita" ja -fb-ryhmiä lueskellut, noilla kulkureilla ei kodin saatuaan ole paljoa karkailua ollut. Paremminkin päinvastoin... (sohvakissoja yms)
 

HPL76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Jees meillä on pari tällaista adoptoitua kaveria. Olivat tosin molemmat todella pieniä kun meille tulivat, joten ei sitä ulkomaailmaa ollut koettuna kovin paljon. Ehkäpä siitä syystä näitä ei juuri karkailu kiinnosta. Isompi läskiperse on ollut ulkona narun päässä ja valjaissa, mutta ei se nyt kovin kiinnostunut ollut. Istuskeli ensin takapihan portailla puoli tuntia, sitten kävi kiipeämässä yhteen kitukasvuiseen puuhun, ja sitten pitikin jo päästä sisälle syömään ja paskantamaan.

Toinen kaveri ei karkaa vaikka ovi olis levällään. Kerran se on käynyt rappukäytävässä, mutta lujaa pinkoi takaisin sisälle kun kuului yksikin ääni.

Uroskissat (leikkaamattomat) tunnetusti ilmojen lämmitessä käyvät vähän retkillä - voivat olla viikkojakin poissa, mutta saattavat sitten palata ihan muina miehinä. Leikatut kisut pysyvät kyllä paremmin lähipiirissä, ja eihän niitä nyt ulos tarvitse edes välttämättä päästää. Joku takapiha ja iso häkki on ehkä ihanteellisin vaihtoehto jos karkailu on mahdollista. Sellaisen saa väsättyä ihan kanaverkosta ja parista lankun pätkästä. Kannattaa tosin kaivaa sitä verkkoa maahan tai muuten katit kaivautuvat sen alta vapauteen.

Loppujen lopuksi tämäkin kaikki riippuu tietysti kissan ja ihmisen luonteesta. Jos kissa tuntee olonsa turvalliseksi ja pöperöä riittää, ei se kovin kauaksi lähde.
 

HPL76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kirjoittelenpa vähän noista meidän karvapeikoista lisää. Jos vaikka joku miettii kissan ottoa, niin josko näitä tarinoita lukemalla se valinta helpottuisi.

Ensimmäinen kaveri tuli meille noin 4 vuotta sitten. Vaimo oli sen löytänyt työpaikkansa lähellä olevasta pusikosta. Sinne sen oli emo hylännyt, ja ei siitä olisi kalua tullut ellei me oltais sitä adoptoitu. Joku snadi silmätulehdus sillä taisi olla, kun ekan viikon se katteli vain toisella silmällä kuin merirosvo. Olipa vielä sen verran pieni tuossa vaiheessa että mahtui kokonaan mun kämmenelle. Nykyään herra on sellainen 6 kilon mötikkä, mutta silti välillä vielä ihan pentu.

Toinen vesseli olikin sitten niin sanottu känni-idea. Oli palkkapäivä, oli perjantai ja lähdettiin vaimon kanssa kaljalle. Siihen aikaan oli lähistöllä sellainen kissabaari, jossa oluen lisäksi sai jakaa tuolinsa yleensä ainakin yhden kissan kanssa. Niitä kisuja oli siellä n. 20. Vähän aikaa siinä hörpittiin olutta ja katseltiin kissojen menoa, kun huomasimme yhden yksilön levyttävän tuolilla aivan muissa maailmoissa. Kaveria ei kiinnostanut pätkääkään ympärillä pyörivät ihmiset ja eläimet - oli tullut unien aika ja hänhän nukkuu kun siltä tuntuu. Päätettiin sitten tarjota tällekin kaverille koti, ja niin se vain tuli mukana.

Nämä jätkät ei tosin oikein tule toimeen keskenään, joten nykyään isompi kolli asuu yläkerrassa anopin kanssa. Siellä se saa just tasan kaiken mitä se keksii vaatia. Käydään sitä moikkaamassa monta kertaa viikossa, mutta enää ei uskalla omille kämpille tuoda kun tämä pienempi sälli leikkii vähän rankasti. Ei ne kumpikaan mitään verenhimoisia ole, mutta vähän rajuja leikkejä tuppaavat harrastamaan.

Noh, pienempi kisu jäi sitten meidän kanssa asustelemaan, ja tuossahan tuo nyt on pari vuotta jo pyörinyt jaloissa. Kova kaveri juttelemaan, jahtaamaan pikkuesineitä ja syömään. On pysynyt kuitenkin aika solakassa kunnossa, vaikka ruokaa menisi just tasan niin paljon kuin sitä eteen laittaa. Tämä sälli heräisi varmaan syvästä koomasta jos joku sen korvan vieressä rapsauttaisi ruokapussin auki.

Joo riittäishän näistä juttua monen sivun verran. Jätettäköön tällä kertaa tähän, mutta kyllä mulla aina tulee olemaan kissa tai useampi, ihan sama mitä muuta tässä elämässä eteen tulee.
 

A Siente

Jäsen
Vanhempien mökillä on pyörinyt kulkukissa jonka vanhemmat nyt otti kiinni ja toimitti paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen. Ennen kiinniottoa äiti oli ruokkinut sitä kissaa, ja nyt sillä on haikea olo. Itsellä on sellainen 50-50 olo siitä aikooko äiti adoptoida kissan. Hän ei ole koskaan omistanut kissaa, pelkästään koiria. Eli kysytään nyt palstatovereilta että miten hyvin tollaset kulkukissat sitten sopeutuu kotikissoiksi? Karkaavatko heti kun mahku tulee? Ihan vaan sen takia kyselen että jos äiti kysyy mun mielipidettä asiasta niin tiedän kannustaako häntä ottamaan se kissa vai ei. Asia koskee itseäkin sen verran että jos äiti sen kissan ottaa niin sitten mäki joudun sitä jossain vaiheessa hoitamaan ja en tiedä mitään kissoista. Muuta kun sen että ne karkailee....

Kyllä niillä yleensä on melko vahva vietti ulkomaailmaan, jos ovat tottuneet liikkumaan vapaana. Mutta jos ne saa kodin ja ruokaa, niin takaisin ne tulee aina. Ei ne kuitenkaan mistään neljännestä kerroksesta hyppää vapauteen. Saattavat kuitenkin ahdistua liian pienestä asunnosta. Riippuu kissan iästä aika paljon ja miten on tottunut olemaan ulkona vapaana.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Etelä-Koreassa on kissantappaja saanut kuuden kuukauden vankeustuomion eläinrääkkäyksestä. Syyttäjä oli hakenut 18 kuukauden tuomiota, mutta tuomari oli heltynyt antamaan vain puoli vuotta.
Eikä mitään ehdonalaista vaan "mene suoraan vankilaan kulkematta lähtöruudun kautta!"
Linkki Korea Timesin uutiseen:

 

HPL76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Muistelinkin että täällä tällainen ketju olisi. Ja koska olen kissaihminen, ajattelin kirjoitella vähän näistä meidän karvapalloista.

Ensimmäinen kaveri on kohta viisivuotias Sisu. Nimensä sai ollessaan aika sisukas elämänsä ensimmäisten viikkojen aikana. Vaimo sen kuuli vinkuvan yksi aamu töihin mennessään jossain pusikossa, ja sama toistui töistä lähdettäessä. Kävi sitten vähän tutkimassa pusikkoja, ja tämä kaveri sieltä löytyi. Oli emo ilmeisesti hylännyt, tai kuollut, ja tämä sälli oli sitten jäänyt oman onnensa nojaan. Ei tuo nähnyt oikein eteensä kun olivat silmät täynnä jotain kuonaa ja taisivat olla vähän tulehtuneetkin.

Siinä sitten pari päivää ruokittiin heppua pienin annoksin etiäpäin, ja tulihan siitä ihan kissa. Nykyään asuu yläkerrassa anopin hoteissa ja on aika hirveä läski. Anoppi tekee just mitä kissa tahtoo, ja yleensä siihen liittyy ruoka ja muut herkut. Kyllä tuo vielä ryntäilee paikasta toiseen aika nopeasti, mutta on se vähän hassun näköistä.

Toinen kaveri olikin sitten niinsanottu känninen päähänpisto. Täällä oli sellainen pieni pubi, joka oli täys kissoja. Istuskelimme eräs perjantai muutamalla oluella tuolla, ja eräs kisuli ei välittänyt ihmisistä ympärillään pätkääkään, vaan oli rennosti venyttänyt itsensä baarituolille ja veti sikeitä. Me sitten päätimme tarjota tälle kaverille kodin, ja niin se sitten illan päätteeksi kulkeutui vaimon tissien välissä meille (ei viittiny muovikassiinkaan laittaa).

Tämä heppu sai nimekseen "Putie", joka suomeksi tarkoittaa kikkeliä. Ja onhan tuo vähän tuollainen Kummelihahmo. Jätkällä ei ole yhtään mitään huolta mistään, paitsi kun on ruoka-aika. Silloin lähtee ääntä niin helvetisti ja ei pysy paikallaan millään. Tapana on myös lojua meidän sängyllä ja ottaa sellainen Heil-asento, jonka vuoksi kaveria kutsutaan myös Putleriksi.

Kännykällä en yleensä kuvaa yhtään mitään, mutta täytyy sanoa että näistä epeleistä on tullut otettua aika monta. Kova paikka tulee olemaan kun näistä aika jättää, mutta siihen toivottavasti menee vielä reilu 10 vuotta. Ja aika varmasti ainakin ensimmäinen ei olisi selviytynyt elämässään kovin pitkälle jos olisi yksin jäänyt.

En minä näitä pois vaihtaisi tai mistään hinnasta myisi. Joskus urpoilevat niin että hermot menee, mutta huomattavasti useammin hermot menevät ihmisiin. Nämä sentään ovat aina rehellisiä ja kertovat suoraan mikä on mieli.
 

HPL76

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Haha mähän olen tänne kirjoittanutkin jo. Eipä tullut tarkistettua, ja näin aamukoomassa en olisi varmaan edes huomannut. Noh, olkoon nyt sitten. Taidan keitellä lisää kahvia ja käydä heittämässä kissalle vähän tonnikalaa kippoon.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Vanhempien mökillä on pyörinyt kulkukissa jonka vanhemmat nyt otti kiinni ja toimitti paikalliseen eläinsuojeluyhdistykseen. Ennen kiinniottoa äiti oli ruokkinut sitä kissaa, ja nyt sillä on haikea olo. Itsellä on sellainen 50-50 olo siitä aikooko äiti adoptoida kissan.
Tarinalla oli onnelinen loppu eli kissa ehti olla noin 6 viikkoa eläinsuojeluyhdistyksen hoivattavan kunnes löysi jo uuden kodin. :)
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Rico, uusi hopea bengali meillä.
 

Liitteet

  • FB_IMG_1587752320815.jpg
    FB_IMG_1587752320815.jpg
    65,4 KB · kertaa luettu: 475

npc

Jäsen
Rico, uusi hopea bengali meillä.
Nyt on tsöpöö.

Tyykkääkse kun sitä rapsuttaa leuan alta ja sellasella kovapiikkisellä harjalla myös kesäkarvoja vähän ronskimminkin harjais ja tykkääkse millasista leluista? Onks sillä sisaruksia tai kiipeilypuu?

Joo, oon vähän yksin ja lohduton. Onneks sukulaisilla on elukoita niin pääsee niitten viekkuun joskus edes nukkuu.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös