En ole siksi hereillä, että kissa valvottaisi, vaikka olemmekin jälleen kerran hänen lyhyen visiittinsä vuoksi joutuneet tekemään erityisjärjestelyitä saadaksemme edes etäisesti pitkät ja kunnolliset yöunet. Uniongelmat ovat todellakin ihan oikeat ja raa'at, joihin eräät tarvitsevat lääkkeitäkin epäsäännöllisen säännöllisesti. Päätimme, että vain kynsin hampain otamme jatkossa "vieraan" kylään. Tämä herättely ja yömeuhkaaminen ei toisaalta ole jokaisen lokaation ilmiselvä ongelma, vaikka sellainen jatkuva läpiöinen herättely on yleistä lähes kaikkialla missä tämä neiti viettää aikaansa. Käytös vaihtelee tietyin reunaehdoin. Jotain henkistäkin ongelmaa lienee taustalla.
Joo, nerokkaat kissanomistajat, kuten tekin varmaan, neuvovat aina tietämyksensä mukaan asioista, vaikka kokemuksensa olisikin vain se oma katti. Tiedän, tiedän ja tiedän. Vaikken tietäisi, niin tiedän sen mitä te vastaatte. Edes tämän hetkinen päähuolehtijansa ei oikein jaksaisi enää, mutta toisaalta on langennut katin pauloihin, kun on sen kanssa peuhannut pikkutytöstä asti. Ja minä vieläpä pidän kissoista jopa ehkä enemmän kuin koirista, koska kissaa olen tottunut lähtökohtaisesti pitämään älykkäämpänä otuksena. Se osaa ratkaista pulmia, joita koira ei edes kehitä. Ikiaikaista vastakkainasettelua sen kummemmin en kuitenkaan halua tehdä, joten koiranomistajien ei kannata tästä lausunnosta hermostua. Koira on monesti eri tavalla miellyttävä seuralainen, sillä sitä jopa kiinnostaa omistajansa ja tämän tekemiset.
Olen siis aika varma, että tämä nyt esiin tuomani kisu kaikesta hurmaavuudestaan huolimatta on pesunkestävä ja laskelmoiva psykopaatti. Ihan oikeasti (!). Kaikki kriteerit täyttyvät kirkkaasti myös niin sanotulla kissa-asteikolla. Jengi tietysti miettii, että mitä saatanaa, tai sitten jotain kissahaarniskaan pukeutuneita Hannibal Lectereitä, jolleivat sitten luonnollisesti mieti tällä hetkellä, että tollasia ne nyt vaan on. Mutta ainakin ihmispsykopaatit tosiasiassa "jäävät kiinni" suuresti hyvin harvoin, koska he ovat nimenomaan niin näppärästi sulautuvia kaikkeen meininkiin. Tämä katti on osannut sen piiloutumisen jalon taidon, mutta toisaalta on muuttunut aika läpinäkyväksi viime vuosina vanhetessaan. Se kiillotettu haarniska alkaa ruostua ja keinovalikoima kapeutua jopa röyhkeäksi.
Olen jonkin verran erilaisia (en paljoa, mutta jokusia) kissoja nähnyt, kuullut, leikityttänyt ja syöttänyt, ja tämä vanha neiti on kunnon egoistipaskiainen ja mestarimanipuloija, joka laittaa kaikessa vastaan heti, kun ei mene mielensä mukaan, mutta tekee sen niin, että kukaan ei voi olla pahoillaan. Esimerkiksi ruokaa pitäisi lähestulkoon laittaa heti kun pyydetään, eli pahimmillaan kahden tunnin välein. On kenties syvääkin traumaa toki nuoruudesta, kun ei saanut villissä luonnossa välttämättä safkaa kaiken aikaa, mutta ei se niin mene kenelläkään omistajalla, että maailma pyörii kissan ympärillä. Vai miten se meni, kissalle maailma pyörii hänen ympärillään. Eikun maailma kiertää kissaa. Tai no, mistä minä tiedän missä se maailma pyörii. Ehkä jotkut pyörii muutenkin jonkun perseenreiän ympärillä.
Voitte toki kissaihmiset paheksua ja kirjoittaa mitä tahansa vihaviestejä vaikkapa siitä surkeasta kohtelusta, että paskat olivat illalla puoliksi kopan ulkopuolella ja kaikki hiekat "omituisesti" kaavittu kopan toiselle puolen kuin viivottimella suoraan vetäen keskelle koppaa rajan. Se varmaan on sitä kissastressiä ja tietysti myös ihan ymmärrettävää muutosherkkyyttäkin, jota katti joutuu väkisinkin sietämään kulkiessaan paikasta toiseen, mutta tämä tyyppi saa siitäkin sinut tuntemaan jotain syyllisyyttä. Häntä nyt vain on pakko liikuttaa paikasta toiseen, kun on niin vittumaiseksi ryhtynyt. Mitäs läksit, niin.
(Ei kannata eläinihmisten mieltään pahoittaa, sillä teksti sisältää huumoriakin, enkä todennäköisesti vain itselleni aio koskaan lemmikkiä hankkia)
