Olen aikaisemminkin kirjoittanut meidän nuoremmasta kissasta, joka siis on entinen kolli, ja sen kuseksimisesta. Se on ollut pienestä saakka samanlainen ja koska on kotoisin landelta, luulen sen liittyvän eniten siihen. On siis ulkokissojen jälkeläinen ja vietti ensimmäiset viikkonsa hevostallissa.
Olen huomannut, että pahimmat ruikkimiset liittyvät vuodenaikojen vaihteluun tai ainakin silloin se on yleisintä. Toki kaikki pyyhkeet ja esim. vessan matot ovat aina in. Siksipä meillä ei vessoissa mattoja olekaan. Myös muutot ovat aiheuttaneet tilapäisen tiheytyneen tarpeen kuseskella minne sattuu, joten veikkaan reviirin merkkausta yhdeksi syyksi.
Viime aikoina herra on kuseskellut mm. tyttäreni lattialle tippuneisiin kurarukkasiin, lapasiin, kaulaliinaan, pipoon ja nyt tänä aamuna huomasin oman neuleeni kärsineen saman kohtalon. Huippuna tässä oli se, että se neule oli senkin päällä eteisessä ja samaan syssyyn ureat oli lorotettu myös lasten ulkovaatteille. Alkaa pikkuhiljaa kyrsiä ihan oikeasti moinen kuseskelu.
Kaikkemme kyllä tehdään, että "tilaisuuksia" ei kollille tulisi, ts. vaatteet ym. "kiihottava" laitetaan siten, ettei ne vahingossakaan putoaisi lattialle. Hiekkalaatikkoja on kaksi (kuin myös siis kissoja) ja pelletit käytössä. Ne toimii tällä hygieenikolla parhaiten. Jos hiekkalaatikoissa on kakkaa, juniori ei sinne tarpeitaan tee. Onneksi olen lasten kanssa kotona, joten pääsen tsekkaamaan tilanteen aika usein ja pyrin pitämään laatikot siistinä.
Ikävää on toki sekin, että 3v. tyttäreni kotileikit päättyvät liian usein siihen, että nukenvaunuista tms. on tippunut lattialle joku peitto, johon on sitten ruikittu. Ja aina en ole tätä edes huomannut ennenkuin tyttö on jo päässyt peittoihin käsiksi.
Toinen erityisen ärsyttävä piirre tällä samaisella kissalla on tuttien syönti. Kyllä, se metsästää nuoremman lapsemme tutteja ja syö kumiosat joko rikki tai kokonaan pois. Niitä se sitten oksentelee pitkin poikin ja se on ihan hirveän kuulosta. Onpa tuo jopa käynyt nukkuvan lapsen suustakin kerran tutin nappaamassa. Sen lisäksi, että tämä tuttiritarius on rasittavaa, on se myös helvetin kallis harrastus. Vaikka kuinka pyrimme kaikki tutit jemmaamaan, ei se tietenkään aina onnistu. Pahimmillaan tutteja on rikottu 10 viikossa ja kun yhden hinta on n.3,5€/kpl, tuntuu se jo kukkarossakin. Veikkaan, että suolisto on aika skeidassa kunnossa, sen verran monta tuttia on tullut parin viime vuoden aikana järsittyä.
Niin kivoja kuin nuo kollit ovatkin, on niistä ihan hirveästi haittaa.Siis sellaisia normaalista lemmikinpidosta poikkeavia harmeja. Huomiota pyritään antamaan edelleenkin, mutta se on selvä, että ei ne enää mitään mamman vauvoja ole, kun on lapsiakin talossa. Lapset ja kissat tulevat hyvin toimeen. Kun sais jostain voimia jaksaa näiden kusien ja oksennettujen tuttien keskellä... Vielä ei onneksi olla siinä pisteessä, että kissoista oltaisiin luopumassa. Mies tosin on enemmän hermot seis, vaikka ei edes siivoa juurikaan niiden jälkiä. Että tällaista tällä kertaa, taas kerran...
Ja mies tuossa juuri huomasi, että tyttären leikkikeittiöön oli joku käynyt ruikkimassa... Vitun, sanoisinko, siistii!!!
