Tiedän tunteen. Se on uskomatonta miten tuollainen pieni eläin voikin olla niin tärkeä. Sitä ei aina niiden eläessä täysin tajua. Toinen kissani kuoli pari vuotta sitten ja kyllä sitä aikuinenkin mies monet itkut sen perään sai itkeä.Jouduin lähettämään 13v. kissaherrani eilen sateenkaarisillalle pahenneen nivelsairauden vuoksi. Suru on suunnaton, kyynelten läpi vaikeaa kirjoittaa.
Tsemppiä suruun. Kyllä se pahin olo siitä vielä helpottaa ja tilalle tulee kiitollisuus siitä, että on saanut elämäänsä mainion kaverin hetkeksi aikaa.
Itsellä tällä hetkellä vähän sama tilanne, koska meidän rakas koiramme kuoli tiistai aamuna, 12 vuotiaana. Ilman mitään löydettyä syytä, aika vaan tuli päätökseen. Yrittivät eläinsairaalassa vielä elvyttää ja saivatkin hereille, mutta vain siksi aikaa, että ehdittiin hyvästelemään. Sen jälkeen sai luvan lähteä.
Tuossa olisi 14 vuotias kissa vielä jäljellä. Täytyy nauttia sen seurasta vielä kun pystyy.