Liikasen nimitys Suomen pankkiin paljasti Halosen nimityspolitiikan sillä saralla täysiksi lehmänkaupoiksi, mutta missä vaiheessa tästä Koskelosta on tullut ongelma?
Oikeusministeriö selvitti korkeimman oikeuden oikeusneuvosten kannan, Koskelo sai eniten tukea, näin ollen oikeusministeriö esitti Koskelon nimittämistä hallitukselle ja se puolestaan presidentille, joka kumileimasimena vahvisti nimityksen.
Näin asia uutisoitiin (no "kumileimasin" on oma lisäys) ja vielä huomautettiin, että on normaali käytäntö antaa oikeusneuvosten valita seuraajansa joukostaan, kunnioittaa heidän tahtoaan. Itse en tiedä KKO:n nimityskäytännöistä tämän enempää, suolsiko media paskaa vai missä tässä on Haloznajan koplaus?