Potkut Laukkaselle – KalPan valmennus kaudella 2012

[Börje #6]

Dave Lindholm lauloi aikoinaan: "Se on kyl yksinäisyyden huipulla ku kaikki mitä puhuu on valehteluu." Eräänlainen yksinäisyyden huippu voi olla myös se, että keskustelupalstalla pitää vastata omiin viesteihinsä. Väitteleppä sitten keskenäsi, nih. Meikäläinen lähtee nyt sapatin viettoon tai riippuvuushoitoon. Pitää päästä näistä sunnuntaiyön nettikirjoitteluista eroon. Eikä eilen ollu ees KalPan peliä... Voipi mennä ensi vuoden puolelle.

 

[tulikaste]

Ainakaan minulla ei ole tällä hetkellä muuta KalPaan liittyvää sanottavaa kuin että tässä reilun viikon aikana sitä on ehtinyt entistä paremmin sulatella, kuinka hullunkurinen onkaan ajatus Tommi Miettisestä vastaamassa puolustajien valmennuksesta - ja erityisesti se fakta, että tämä muutos tapahtui keskellä kautta juuri kun pieni positiivinen vire oli/on saatu käyntiin. Se ei kuitenkaan ole mikään painajainen, vaan totisinta totta. Toma, joka toimii valmentajana ensimmäistä kauttaan, on koko pelaajauransa pelannut keskushyökkääjänä ja on toiminut muissa valmennushommissa alkukauden, vastaa tästä lähtien puolustajien peluutuksesta. No, tekemällähän sitä oppii ja tässä voi olla KalPalla kovakin koutsi vaikkapa viiden vuoden päästä... veikkaan että Kapasilla riittää kärsivällisyyttä seurata Tommin oppimista : )

 

[Kalikankosto]

Nyt VIT.. Ne potkut! Uskomatonta vellihousuilua Kapasilta, että Laukkanen saa vielä valmentaa. Onko Kapasilla munia ollenkaan?

 

[Pulle Nah]

Olihan tuo haasteellinen tilanne puolustajien osalta lähteä peliin mutta kuinka voi noin mahtavan alun jälkeen jäätyä noin totaalisesti? Pelistä katosi punainen lanka kokonaan eikä Papu löytänyt lääkkeitä Ilveksen erittäin hyvään kiekkokontrollipeliin. Mitä nyt vähän KalPan vaihtoaitiota näytettiin, niin kyllä siellä yhtä jäässä oli myös T. Miettinen. Ja mitä vittua S. Kapanen siellä kekkuloi??? Kyllä tuli Pennasta ikävä. Papu on niin nähty, mee kotiis.

 

[Van Cleef]

Laukkanen on kehittänyt ns. hitaanhyökkäyksiinlähdön, josta ei enää hitaammaksi voi mennä. Hyökkääjät ovat maaliviivalla seisovin jaloin paikallaan esim. laituri laidan vieressä. Miten noin voi saada aikaiseksi tehokasta hyökkäyspelaamista organisoitua puolustusviisikkoa vastaan? Ja kun vielä se toistuu samanlaisena.
Ja sitten tulee se jättösyöttö alimmalle pelaajalle, jolle yleensä sitten kiekon kanssa hätä käteen ja kiekon menetys tai joku lörppy johonkin.
Pekka Virran aikaisessa pelaamisessa oli kuitenkin sellainen flow siinä pelaamisessa, vaikka kiekkokontrollia ja niitä viivelähtöjä harrastettiin. Pelaajat liikkui ja kiekko liikkui. Nyt se välillä jotenkin pysähtyy ihan täysin josta seuraa se, että vastustaja kontrolloi KalPan hyökköyspelaamista.
Mielestäni KalPalle sopisi sellainen puolinopea pelaaminen. Jätetään toi pysähtyneisyys muttei kuitenkaan pusketa väkisin eteenpäin. Nopeampi pelaaminen ei tarkoita järjetöntä puskemista vaan se voi myöshyvin organisoituna olla loistavaa kiekkokontrolli pelaamista.
Laukkasella tuo pelaaminen ei tuosta muutu. Näin se vaan taitaa olla.

 

[Börje #6]

Laukkanen on kehittänyt ns. hitaanhyökkäyksiinlähdön, josta ei enää hitaammaksi voi mennä. Hyökkääjät ovat maaliviivalla seisovin jaloin paikallaan esim. laituri laidan vieressä. Miten noin voi saada aikaiseksi tehokasta hyökkäyspelaamista organisoitua puolustusviisikkoa vastaan? Ja kun vielä se toistuu samanlaisena.
Ja sitten tulee se jättösyöttö alimmalle pelaajalle, jolle yleensä sitten kiekon kanssa hätä käteen ja kiekon menetys tai joku lörppy johonkin.
Pekka Virran aikaisessa pelaamisessa oli kuitenkin sellainen flow siinä pelaamisessa, vaikka kiekkokontrollia ja niitä viivelähtöjä harrastettiin. Pelaajat liikkui ja kiekko liikkui. Nyt se välillä jotenkin pysähtyy ihan täysin josta seuraa se, että vastustaja kontrolloi KalPan hyökköyspelaamista.
Mielestäni KalPalle sopisi sellainen puolinopea pelaaminen. Jätetään toi pysähtyneisyys muttei kuitenkaan pusketa väkisin eteenpäin. Nopeampi pelaaminen ei tarkoita järjetöntä puskemista vaan se voi myöshyvin organisoituna olla loistavaa kiekkokontrolli pelaamista.
Laukkasella tuo pelaaminen ei tuosta muutu. Näin se vaan taitaa olla.

Eli on sitten kerralla otettu pelin kanssa reippaita askelia taaksepäin?

Huutelen täältä korvesta peliä(kään) näkemättä. Ei, en ole lataamossa. Jätin sen väliin, kun mitään ei kuitenkaan olisi ollut enää tehtävissä.

 

[Van Cleef]

Laukkanen on kehittänyt ns. hitaanhyökkäyksiinlähdön, josta ei enää hitaammaksi voi mennä. Hyökkääjät ovat maaliviivalla seisovin jaloin paikallaan esim. laituri laidan vieressä. Miten noin voi saada aikaiseksi tehokasta hyökkäyspelaamista organisoitua puolustusviisikkoa vastaan? Ja kun vielä se toistuu samanlaisena.
Ja sitten tulee se jättösyöttö alimmalle pelaajalle, jolle yleensä sitten kiekon kanssa hätä käteen ja kiekon menetys tai joku lörppy johonkin.

Lainaan itseäni. Toivottavasti en pahastu.
Pisti vaan silmään tuo lähtö eilen kun esim. tämä uusi lainamies Artem Iossafov meni hyökkäykseenlähdössä kuuliaisesti laidan viereen maaliviivalle seisovin jaloin odottamaan, että maalin takaa lähdetään. Ilveksen viisikko odotti ja oli liikeessä. Ajattelin, että tuosta ei läpi noin mennä. Eikä menty.
Ja sitten tämä jättösyöttölähtö, joka toistuu samanlaisena ja samalta puolelta eli oikealta laidalta. Jos tällainen tavan kansalainen sen osaa lukea niin varmasti myös ammattivalmentaja. Ja se ongelma ei ole se jättösyöttö vaan milloin se tapahtuu, miten ja mitä sen jälkeen. Mutta Laukkanen kiskoo sitä menemään pelistä toiseen samanlaisena ja monesti peli pysähtyy jo omalle siniviivalle. Pelihän oli samannäköistä jo viime kaudella. Muistellaan, vaikka kevään kotiotteluiden tappioputkea. Ässät play-off sarjaan lähdettäessä tiesi jo etukäteen ettei siitä mitään tule. Eikä tullut. Olen "hieman" huolestunut, että se on myös tällaista ensi kaudella mikäli J.Laukkanen on ruorissa.

 

[Börje #6]

Ja mitä vittua S. Kapanen siellä kekkuloi???

Siis mitä? Oliko Sami vaihtoaitiossa?

 

[Leppis]

Siis mitä? Oliko Sami vaihtoaitiossa?

Ei kai nyt vaihtoaitiossa kuitenkaan. Omalla paikallaan pleksin takana näytti olevan (siinä A-tasanteen edessä), missä useasti peliä katsoo kun on ollut loukkaantuneena.

 

[ilman sukkia]

Laukkanen on kehittänyt ns. hitaanhyökkäyksiinlähdön, josta ei enää hitaammaksi voi mennä. Hyökkääjät ovat maaliviivalla seisovin jaloin paikallaan esim. laituri laidan vieressä. Miten noin voi saada aikaiseksi tehokasta hyökkäyspelaamista organisoitua puolustusviisikkoa vastaan? Ja kun vielä se toistuu samanlaisena.
Ja sitten tulee se jättösyöttö alimmalle pelaajalle, jolle yleensä sitten kiekon kanssa hätä käteen ja kiekon menetys tai joku lörppy johonkin.

Vanhoina hyvinä viivelähdön kulta-(ainakin melkein)aikoina saatettiin käydä hyökkäyssinisellä pyörähtämässä ja sieltä peruuteltiin takaisin, useastikkin.

Nyt saadaan yksi syöttö maalin takaa kulmaan josta hätäisiä rääpäisyjä ränniin , 3metriä eteenpäin tai vaihtoehtoisesti takaisin maalin taakse. Tämä systeemi sitoo PAIKALLEEN 3kpl pelaajia, joista ylin on jossain b-pisteen ja puolustussinisen välimaastossa.
Koomisintahan tässä on se että tehdään hirmuinen työmäärä sille päämäärälle että kiekko lahjoitetaan ristikulmaan ja ukot vaihtoon. Tässä on nyky-KalPan kiekollisuus, tavoitteena päästä vaihtamaan yhtä aikaa koko kentällinen.

Myönnettävä on että pahemmalta tämän saa näyttämään kun sieltä puolustuksesta on poissa Kauppinen, Timonen, Halonen. Pelaajat joilla on osaaminen soveltaa "hätäratkaisuja" jos menee puskemiseksi. Lörppönosto mediakuutiota kohti ja paine pois omista.

 

[Pulle Nah]

Ei kai nyt vaihtoaitiossa kuitenkaan. Omalla paikallaan pleksin takana näytti olevan (siinä A-tasanteen edessä), missä useasti peliä katsoo kun on ollut loukkaantuneena.

Ruutu-palvelun kautta katsoin ja eräässä välähdyksessä missä näytettiin KalPan vaihtoaitiota, näytti kyllä seisovan kovat kaulassa ihan Samin näköinen heppu... Näinkö jotenkin väärin?

 

[syöttökone#19]

Niin se vaan Laukkanen naureskeli tv-haastattelussa että eikö se ole meille ihan hyvin ku saadaan kaksi maalia tehtyä kotona Ilvestä vastaan. Huikean korkea vaatimustaso tuntuu olevan :D

 

[Börje #6]

Laukkanen on kehittänyt ns. hitaanhyökkäyksiinlähdön, josta ei enää hitaammaksi voi mennä. Hyökkääjät ovat maaliviivalla seisovin jaloin paikallaan esim. laituri laidan vieressä. Miten noin voi saada aikaiseksi tehokasta hyökkäyspelaamista organisoitua puolustusviisikkoa vastaan? Ja kun vielä se toistuu samanlaisena.
Ja sitten tulee se jättösyöttö alimmalle pelaajalle, jolle yleensä sitten kiekon kanssa hätä käteen ja kiekon menetys tai joku lörppy johonkin.
Pekka Virran aikaisessa pelaamisessa oli kuitenkin sellainen flow siinä pelaamisessa, vaikka kiekkokontrollia ja niitä viivelähtöjä harrastettiin. Pelaajat liikkui ja kiekko liikkui. Nyt se välillä jotenkin pysähtyy ihan täysin josta seuraa se, että vastustaja kontrolloi KalPan hyökköyspelaamista.
Mielestäni KalPalle sopisi sellainen puolinopea pelaaminen. Jätetään toi pysähtyneisyys muttei kuitenkaan pusketa väkisin eteenpäin. Nopeampi pelaaminen ei tarkoita järjetöntä puskemista vaan se voi myöshyvin organisoituna olla loistavaa kiekkokontrolli pelaamista.
Laukkasella tuo pelaaminen ei tuosta muutu. Näin se vaan taitaa olla.

Lainaan itseäni. Toivottavasti en pahastu.
Pisti vaan silmään tuo lähtö eilen kun esim. tämä uusi lainamies Artem Iossafov meni hyökkäykseenlähdössä kuuliaisesti laidan viereen maaliviivalle seisovin jaloin odottamaan, että maalin takaa lähdetään. Ilveksen viisikko odotti ja oli liikeessä. Ajattelin, että tuosta ei läpi noin mennä. Eikä menty.
Ja sitten tämä jättösyöttölähtö, joka toistuu samanlaisena ja samalta puolelta eli oikealta laidalta. Jos tällainen tavan kansalainen sen osaa lukea niin varmasti myös ammattivalmentaja. Ja se ongelma ei ole se jättösyöttö vaan milloin se tapahtuu, miten ja mitä sen jälkeen. Mutta Laukkanen kiskoo sitä menemään pelistä toiseen samanlaisena ja monesti peli pysähtyy jo omalle siniviivalle. Pelihän oli samannäköistä jo viime kaudella. Muistellaan, vaikka kevään kotiotteluiden tappioputkea. Ässät play-off sarjaan lähdettäessä tiesi jo etukäteen ettei siitä mitään tule. Eikä tullut. Olen "hieman" huolestunut, että se on myös tällaista ensi kaudella mikäli J.Laukkanen on ruorissa.

Vanhoina hyvinä viivelähdön kulta-(ainakin melkein)aikoina saatettiin käydä hyökkäyssinisellä pyörähtämässä ja sieltä peruuteltiin takaisin, useastikkin.

Nyt saadaan yksi syöttö maalin takaa kulmaan josta hätäisiä rääpäisyjä ränniin , 3metriä eteenpäin tai vaihtoehtoisesti takaisin maalin taakse. Tämä systeemi sitoo PAIKALLEEN 3kpl pelaajia, joista ylin on jossain b-pisteen ja puolustussinisen välimaastossa.
Koomisintahan tässä on se että tehdään hirmuinen työmäärä sille päämäärälle että kiekko lahjoitetaan ristikulmaan ja ukot vaihtoon. Tässä on nyky-KalPan kiekollisuus, tavoitteena päästä vaihtamaan yhtä aikaa koko kentällinen.

Myönnettävä on että pahemmalta tämän saa näyttämään kun sieltä puolustuksesta on poissa Kauppinen, Timonen, Halonen. Pelaajat joilla on osaaminen soveltaa "hätäratkaisuja" jos menee puskemiseksi. Lörppönosto mediakuutiota kohti ja paine pois omista.

Jatkoajan KalPa-osion viisikkopuolustuksessa on havaittavissa senlaatuista passiivisuutta, että meikäläinen pääsee viivelähdöllä paaluttamaan vuoden ensimmäisen viestin. Kädet ylös ja nimi Jatkoajan loputtomaan viestihistoriaan! Toivottavasti tilanne loppuvuonna edes hieman paranee...

Halusittepa siis tahi ette, sananen vielä tuosta KalPan viivelähdöstä, jota BobHeinonen ja ilman sukkia ovat edellä hyvin ruotineet. TPS-pelissä asiaa tarkkailtuani hökäsin, että siinähän on periaatteessa aika ylevä idea. Porrastus, jossa puolustaja jää alimmaksi, mahdollistaa kaksivaiheisen pelaamisen. Ensimmäinen vaihtoehto on edetä suoraan rintamahyökkäykseen. Jos tie on tukossa, pudotetaan reilusti alimpana tulevalle puolustajalle. Tällä on tarkoitus saada vastustajan viisikkoa liikkeeseen ja löytää tilaa syötölle.

Tämä metodi on KalPassa suorastaan ”klassikon” asemassa, koska hiukan eri variaatioilla tämä avauskuvio on ollut mukana aina Virran ajan alkupuolelta lähtien. Tämä juttu tuntuu siirtyvän kirjaimellisesti (myös valmentaja)isältä pojalle. Sen vahvuus on siinä, että siihen jo rakenteellisesti sisältyy selkeä variaatiomahdollisuus.

Nykyisen version ongelmina ovat juuri palstaveljien edellä kuvaamat asiat. Minusta ongelmia ovat myös sentterin roolin epämääräisyys sekä viivelähtöjen yleinen epätäsmällisyys. Tämäkin homma pitäisi siis pystyä tekemään nykyistä laadukkaammin. Tuo BobHeinosen kuvaama hyökkäyksen pysähtyminen liittyy juuri siihen, että pelaajat eivät ole oikenlaisessa liikkeessä vastustajan viisikon hyvään liikkeeseen nähden. Ei viivelähdöissä tietenkään voikaan päättömästi painella, vaan kyse on enemmän ajoituksista ja tamimaisesta ”keskialueen kiihtymisestä”.

Tällainen viivelähtö on kuitenkin myös otettavissa vastustajan toimesta pois, joten nopeamminkin pitäisi pystyä tarvittaessa lähtemään. Tämä olisi juuri sitä avauspelaamisen varioimista, mistä BobHeinonen on kirjoittanut. Tällä hetkellä pelaajien puuttuminen ja vaihtuvuus häiritsee tietenkin näiden asioiden harjoittelua ja toteuttamista peleissä, mihin ilman sukkia ”lörppänostolla mediakuutiota kohti” taisi kaikesta huolimatta viitata.

KalPa pelasi TPS:aa vastaan hyvin vähän viivelähtöjä niiden määrän yhä vähetessä ottelun edetessä erälukemin 4 - 2 - 0. Laukkanen totesi haastatteluissa KalPan tavoitteeksi ottelussa hallita ja hillitä päästä päähän kohkaamista ja toisaalta pelata pitkiä hyökkäyksiä. Tällöin minusta pitäisi juuri käyttää selvästi enemmän viivelähtöjä. Niiden avulla hallitaan pelin virtausta ja päästään myös pitkiin hyökkäyksiin.

Jos kiekollisuus on sitä, että parhaimmillaan saadaan päätyynheiton jälkeen koko kentällinen vaihdettua, kuten ilman sukkia sarkasmilla totesi, on koko homma ymmärretty väärin tai mikään ei toimi. Vaihtaminen pitäisi aina pyrkiä tekemään niin, että kiekko on silloin omilla viivelähdön myötä.

Vaikka viivelähdöt eivät priimasti organisoituja olisikaan, ne ovat yleensä turvallinen vaihtoehto, koska viisikko pysyy yhdessä ja puolustusvalmius kiekonmenetyksen sattuessa säilyy hyvänä. TPS-pelissä Lyytisen YV-maaliin johtanut hyökkäys rakennettiin viivelähdöllä. Kaikilla muissa viidessä vl:ssä päästiin reilusti vastustajan alueelle: kolme johti jonkinlaiseen maalipaikkaan, kerran saatiin aloitus vastustajan päätyyn ja kerran YV:llä Lammassaari sössi kiekon TPS:n B-pisteellä ja vastustaja pääsi purkamaan.

En ole mikään tilastonikkari, mutta eivät ongelmat KalPan pelaamisessa ainakaan viivelähtöjen syytä olleet. TPS:n trapissä miehet sinkoilivat milloin mihinkin ja tämä olisi ollut paremmin hyväksikäytettävissä vl:jen avulla.

Toisaalta, kuten BobHeinonen on todennut, KalPan viivelähtöjen laatu ja yksipuolinen niihin ripustautuminen eivät ole riittäneet huippuluokan (esim. Tappara, HIFK) viisikkopuolustusta vastaan. Ilveksen kanssa taisi käydä vähän samoin? Tällöin viivelähtöjen laatuongelmat tulevat tietenkin aivan eri tavalla näkyviin. Ainut ratkaisu asiaan pelin sisällä on nopeampi lähtö omista, jota BobHeinonen on näissä tilanteissa kaipaillut.

KalPan suurin ongelma TPS:aa vastaan oli suoran hyökkäämisen todella heikko laatu: ei päästy hyökkäysalueella kunnolla pelin ytimeen eikä riittävästi maalipaikoille ja pitkiin hyökkäyksiin. TPS:n hyökkäyspelinopeus kiekon hyvän liikkumisen myötä oli selvästi parempi kuin KalPalla, ja Tepsillä olikin kahdessa ensimmäisessä erässä tuplaten hyviä maalipaikkoja kuopiolaisiin verrattuna.

Uskon, että viivelähdöt olisivat osaltaan tätäkin asiaa auttaneet. Kun ne purevat kuten TPS-matsissa, niitä pitäisi silloin tietenkin malttaa jauhaa. Kuten moni on todennut, KalPa on kuitenkin ajoittain pelannut aivan liikaakin viivelähdöillä. Tässäkin asiassa pitäisi löytää tasapaino hitaan ja nopean hyökkäämisen – tilan tekemisen ja voittamisen – välillä.

Ennen joulua tällä sektorilla mentiin kovasti eteenpäin ja pelaaminen oli parhaimmillaan jo aika monipuolista. Näkyykö ”puhdas” Laukkasen vaikutus nyt jo siinä, että hyökkäysrytmien käytössä huojutaan jälleen toiseen äärilaitaan – viivelähdöt vähenevät ja pystysuuntaan mennään enemmän? Näinhän juuri tapahtui syksyllä – tappioiden myötä valmennuksen kärsivällisyys loppui ja tehtiin pelaamisen rakenteessa liian suuri muutos pystysuunnan jääkiekon suuntaan, ja pelaajat eivät pysyneet perässä. Hyökkääminen meni puskemiseksi ja tukehtui. Tämä ”pystyyn kuoleminen” on Laukkasen ohjaksissa suuri vaara edelleen, vaikka ainakin toistaiseksi KalPan kiekollisessa pelissä on lyhytsyöttöpelin rakenne.

Sunnuntain kolmannen erän pelaamisesta on nostettava joukkueellemme hattua. En muista, koska olisin nähnyt meiltä yhtä tylyä ja kypsää johtoasemassa pelaamista kolmannessa erässä. Puolustettiin TPS aseettomaksi sekä pitämällä kiekkoa että kiekottomana tiiviinä viisikkona uhrautuen. Kyettiin erinomaiseen kiekkokontrolliin koko kenttää hyväksikäyttäen. Tepsillä ei kavennusmaalista huolimatta ollut minkäänlaista palaa pisteille. Maalipaikat vähenivät dramaattisesti ja menivät tässä erässä suunnilleen tasan. Tästähän pitää antaa kiitosta jopa valmentajille...

Laadukkaaseen pystysuunnan pelaamiseenkin sisältyy aina erinomaisesti toteutettu kiekkokontrollielementti, kuten BobHeinonenkin on todennut. Täysin ilman kiekkokontrolliahan ei jääkiekkoa voi pelata.

jatkuu...

 

[Börje #6]

... jatkuu

Tässä törmätään Meidän peliin. Se on laaja käsite ja kätkee sisäänsä myös hyvin organisoidun pystysuunnan pelaamisen (ainakin joidenkin mielestä). Meidän peli tarjoaa laadukkaan ja monipuolisen työkalupakin koko suomalaisen kiekkoilun kehittämiseen. Näissä raameissa on hyvä mennä eteenpäin. Tämän ajattelu-, harjoittelu- ja pelitavan lopputulos on hieno: se palauttaa jääkiekon oikealla tavalla pelaajien peliksi. Lopullinen tavoite on, että pelaaja pystyy optimaalisella tavalla tekemään pelin kulloinkin vaatimia ratkaisuja. Tämä onnistuu vasta koko pelaajan elämän ajan kestäneen harjoittelun ja valmentajien antaman avun myötä. Oikea valmentajan antama apu antaa pelaajalle ja joukkueelle myös tarvittavan struktuurin, joka taas mahdollistaa pelaajan koko kapasiteetin ja luovuuden kukkimisen. Uskon, että näillä eväillä suomalainen kiekkoilu voi tämänkin vuoden koitoksissa yllättää – ”ylisuorittaa”.

 

[Börje #6]

... ja vielä

Mielestäni KalPa tarvitsisi valmentajan, joka olisi kylmänviileänjäätävä taktikko. Niin hieno valmentaja kuin Pekka Virta onkin, niin hyvä taktikko hän ei ole missään nimessä. Tuomas Tuokkola on jo nyt kovan luokan taktikko. Antti Pennasesta todennäköisesti kehittyy loistava taktikko. Mutta eipä ruveta nyt näitä itkuvirsiä veisaamaan, koska niitä saataneen tänäkin vuonna vielä silmät ruvella hoilata...

 

[Van Cleef]

Börje tuossa puhuu asiaa. Hyökkäyksiinlähtö on sinällään organisoitu siihen jättösyttöön asti ja ajatus on olemassa siihen pisteeseen. Jättösyötön antaja vie kiekkoa laitaan päin ajatuksena saada puolustava viisikko liikkeeseen ja sitten jättö. Siinä vaan nyt sen jälkeen monasti käy niin, että on tilanne, jossa neljä KalPan pelaajaa on "karannut" siltä jättösyötön vastaanottajalta (yleensä pakki) ja ei ole oikein kenelle kiekkoa siitä jakaa. Aivan liian paljon on tullut alimmalle pelaajalle kiekonmenetyksiä. Siis lähes joka pelissä mitä olen nähnyt. Johtuu mielestäni siitä, että jättösyötön jälkeiset tapahtumat on epämääräisesti organisoitu.
Siinä on hyvä ajatus kyllä. Saada puolustava viisikko liikkeeseen ja rikki.
Sen pitäis toimia niin, että jättösyöttö, siitä toiseen laitaan laiturille vauhtiin tai keskelle sentterille josta jompaankumpaan laitaa ja rintamana kenttä leveänä keskialueen yli ja hyökkäyksen päättäminen laukaukseen. Nyt alin mies joutuu/menee liian lähelle puolustavaa viisikkoa jolloin ei enää ole tilaa/aikaa pistää helppoa syttöä keskelle tai laitaan = hyökkäys pysähtyy omalle siniviivalle.
Ja sitten joku hyökkäysalueella maalille aina ja röyhkeyttä haastaa 1+1/1+2 tilanteita. Nousuja maalille kulmasta. Auta kaveria, tee itsesi pelattavaksi.
Kaipailisin sitä juuri myös, että mikäli on paikka laitaa kiekkoa nopeasti liikkeelle niin käytä mahdollisuus. Reagoi.
Ehkä tämä tästä.

 

[Börje #6]

Näinhän tämä homma menee. Ainakin nykyään tuo alin mies on aina pakki, ja niin pitää ollakin jo puolustuksellisista syistä. Pakki myös näkee kentän alhaalta toisella tavalla kuin hyökkääjä, kun ne on ikänsä peliä siitä vinkkelistä katselleet. Tietysti asiaan vaikuttaa sekin, kuka tuo alin mies sattuu olemaan. TPS-pelissä se oli usein Adam Masuhr, ja pitää sanoa, että ei me varmaan aina Kuopiossa täysin edes käsitetä, kuinka upea pelimies hän on.

Kuten hyvin asiaa avasit, usein tuo alin pelaaja joutuu liian kovan (joskus jopa mahdottoman) paikan eteen. Mutta kyllä Masuhr sunnuntainakin teki työnsä näissä tilanteissa niin mahtavan laadukkaasti. Hän pystyy antamaan sen pitkän syötön laitaankin niin tarkasti, ja erityisesti niin upeasti rytmittäen, että laitahyökkääjä pääsi polkemaan vaivattoman näköisesti maalipaikkaan (Kolen ja Junnilan edesottamukset näissä paikoissa tosin taidetaan tietää). Sitten studiossa ihmeteltiin, että Tepsin pakki oli seisovin jaloin sinisellä, mutta kyllä Masuhr nämä paikat loi henkilökohtaisella taidollaan. Lehkonen tai jompikumpi Kapanen noissa tilanteissa olisi sitten voinut tehdä niistä maaliin johtaneen hyökkäyksen.

Muistan elävästi, kuinka viimeisimmässä Kuopion HIFK-pelissä (1-6) HIFK taisi juuri näistä pudotustilanteista tehdä ensimmäisen maalinsa, ja heti perään Masuhr kompuroi kiekon kanssa ja HIFK oli taas maalipaikassa. Tuossa matsissa tuntui, että vavistiin HIFK:n loistavan trapin edessä jo etukäteen. Se johti siihen, että tehtiin luokattomia suorituksia: ensin Riikola pudotti korkean ja kovan kaverisyötön juuri vastaliikkeessä olleelle Fossille, mistä Peltonen iski maalin. Sitten Aatami tosiaan kaatui pelkästä kauhistuksesta alimpana miehenä. Kovassa paikassa näitä kuvioita on vaan vielä vaikeampi toteuttaa.

SM-liigassa on kovin suuri laatuero keskialueen trap-pelaamisessa, ja se vaikuttaa KalPan pelaamiseen aivan liikaa.

Kysymys on paljolti varmaan myös siitä, mistä olet kirjoittanut, että tapahtumat tämän viivelähtö-pudotus -kombinaation jälkeen ovat heikosti organisoituja. Eihän se tietenkään riitä, että yksi asia on organisoitu, vaan pelisuunnitelman pitäisi tukea riittävästi muitakin hetkiä pelissä.

Kirjoituksesi lopussa kuvaamissasi asioissa - itsensä pelattavaksi tekemisessä, tilanteiden tunnistamisessa ja reagoimisessa - KalPalla on vielä hirveästi tekemistä. No, niin on tietysti monella muullakin, koska ne ovat jääkiekon keskeisimpiä juttuja.

 

[Börje #6]

Siinä vaan nyt sen jälkeen monasti käy niin, että on tilanne, jossa neljä KalPan pelaajaa on "karannut" siltä jättösyötön vastaanottajalta (yleensä pakki) ja ei ole oikein kenelle kiekkoa siitä jakaa. Aivan liian paljon on tullut alimmalle pelaajalle kiekonmenetyksiä. Siis lähes joka pelissä mitä olen nähnyt. Johtuu mielestäni siitä, että jättösyötön jälkeiset tapahtumat on epämääräisesti organisoitu.

...

Sen pitäis toimia niin, että jättösyöttö, siitä toiseen laitaan laiturille vauhtiin tai keskelle sentterille josta jompaankumpaan laitaa ja rintamana kenttä leveänä keskialueen yli ja hyökkäyksen päättäminen laukaukseen. Nyt alin mies joutuu/menee liian lähelle puolustavaa viisikkoa jolloin ei enää ole tilaa/aikaa pistää helppoa syttöä keskelle tai laitaan = hyökkäys pysähtyy omalle siniviivalle.
Ja sitten joku hyökkäysalueella maalille aina ja röyhkeyttä haastaa 1+1/1+2 tilanteita. Nousuja maalille kulmasta. Auta kaveria, tee itsesi pelattavaksi.
Kaipailisin sitä juuri myös, että mikäli on paikka laitaa kiekkoa nopeasti liikkeelle niin käytä mahdollisuus. Reagoi.
Ehkä tämä tästä.

Kysymys on paljolti varmaan myös siitä, mistä olet kirjoittanut, että tapahtumat tämän viivelähtö-pudotus -kombinaation jälkeen ovat heikosti organisoituja. Eihän se tietenkään riitä, että yksi asia on organisoitu, vaan pelisuunnitelman pitäisi tukea riittävästi muitakin hetkiä pelissä.

Tajusin taas vasta jälkijunassa, että tarkoitit nimenomaan noita samassa hyökkäyksessä myöhemmin tapahtuvia asioita. Juuri esittämälläsi tavalla homman pitäisi toimia. Todellisuus on kuitenkin toista. Vaikka Tepsiä vastaa ei omalle siniviivalle jääty, niin kunnollisiin rintamahyökkäyksiin ei päästy, vaan ne olivat enemmänkin sellaisia yhden miehen harppuunoita.

Esim. edellä mainitsemassani Kolehmaisen tilanteessa Kole oli periaatteessa karannut jo liian kauas. Se oli aika ahdas tasku, mihin piti syöttää, ja tuskin kukaan muu kuin Masuhr siinä olisi onnistunut. Juuri tuo hyökkäyksen vaihe, johon annoit reseptin, on todellakin aivan kaameasti organisoitu - kaikki selkeys siitä puuttuu. Siksi vastustajan hyökkäysalueelle ei päästä rintamana ja lyhyillä syötöillä.

Tässä kaksivaiheisessa viivelähdössä on onnistuessaankin se vika, että kumpikin vaihe jää vajaaksi. Jos siis päästään vaiheessa yksi etenemään rintamana, tuo pudotusta varten alimmaksi jäävä mies ei ole käytössä. Jos taas tie on tukossa ja otetaan käyttöön vaihe kaksi - pudotus, etäisyydet kasvavat liian suuriksi, koska tuo pudotus aiheuttaa yllättävän suuren ajallisen viiveen. Mainitsit, että tässä kohdassa peliä tehdessään alin mies on liian lähellä vastustajan viisikkoa. Ehkä se johtuu juuri siitä, että hänen olisi kuitenkin vaihetta yksi varten oltava mahdollisimman lähellä omaa nelikkoa?

Pelaajien on siis vaikea toimia optimaalisesti kumpaakin vaihtoehtoa silmällä pitäen. Niinpä tämä koko viritelmä on kuin huojuva talo - jos iso paha susi puhkuu yhtään normaalia kovempaa, eli pelaa loistavaa keskialueen puolustuspeliä - on KalPan korsikeko kerralla kedossa.

Ehkä KalPalla pitäisi olla takataskussa toinenkin viivelähtövariaatio? Siinä pyrittäisiin menemään juuri rintamana pienin etäisyyksin, ilman tuon kaksivaiheisen viivelähdön suuria porrastuksia. Näin ei oltaisi niin aseettomia, jos (kun) paremmat joukkueet ottavat tuon kaksivaiheisen vl:n pois.

Ajattelen näin, koska KalPan nopeat lähdöt ovat mitä ovat. Kaikkein parasta olisi juuri kirjoittamasi ajatus, että voitaisiin sujuvasti vaihtaa nopeaan lähtöön, ja käyttää sitä tarvittaessa vaikka koko loppumatsin ajan. Tätä KalPan nopeaa lähtemistäkin on kuitenkin jouduttu ihan tarpeeksi katselemaan. Se ei vaan ole riittävän laadukasta, ja pelkästään sen avulla KalPa ei pelejä voita. Hyvin puolustavat joukkueet syövät senkin jo alkupaloina kuten tuon viivelähdönkin.

 

[Van Cleef]

Nythän tuo Jari sanoi Ilves ottelun ennakkohaastattelussa, että tässä välipäivinä on harjoiteltu puolustuspelaamista ja erikoistilanteita. Näin maallikkona mielestäni KalPan ongelmat ovat olleet hyökkäyspelaamisessa.
No, lahjattomat harjoittelee...

 

[tulikaste]

Nythän tuo Jari sanoi Ilves ottelun ennakkohaastattelussa, että tässä välipäivinä on harjoiteltu puolustuspelaamista ja erikoistilanteita. Näin maallikkona mielestäni KalPan ongelmat ovat olleet hyökkäyspelaamisessa.
No, lahjattomat harjoittelee...

Kyllä, kyllä, puolustuspelaaminen on ehdottoman timanttisessa kuosissa tällä hetkellä. Jos maalipaikkojen hyödyntämisessä onkin ongelmia, niin ainakin siihen voi luottaa, että puolustus siivoaa kiekon tehokkaasti pois omalta maalilta. Vaikka sitten sinne oman maalin sisään jos ei muuten.

 

[Börje #6]

Niinpä. Eikö se sitten osaa sille hyökkäämiselle mitään tehdä?

 

[El Lude]

Niinpä. Eikö se sitten osaa sille hyökkäämiselle mitään tehdä?

Eipä kai. Se ainoa valmentaja jonka pelikirja on tällä kaudella ollut paksumpi kuin yksi A4 on tällä hetkellä Mikkelissä.

 

[Filimonov]

Tällä kaudella käyn sen yhden pelin katsomassa väkisin. Ensi vuonna en käy, jos tuo paska on vielä aitiossa. Vanha levy taas pyörimään: eroa Laukkanen!

 

[Van Cleef]

Laita se Junnila sinne ylivoimaan Lammassaaren tilalle. Joukkueen pirtein pelaaja. Lamppu on sammunut tänään!

 

[petete]

Laita se Junnila sinne ylivoimaan Lammassaaren tilalle. Joukkueen pirtein pelaaja. Lamppu on sammunut tänään!

Ei ikinä Junnilaa ylivoimalle. Joukkueen pirtein ehkä, mutta ylivoimalla pitäisi lähtökohtaisesti pystyä edes joskus tekemään maali.