Paperi-Mullikassa oli tänään seuraavanlainen Tapio Hartikaisen raportti eilisestä Pelicans-pelistä:
TYYLI ON VAPAA
Jari Laukkanen ei melua eikä melskaa vaihtoaitiossa.
Valmentaja pystyy johtamaan joukkojaan monella eri tavalla. Legendaarisia esimerkkejä riittää. Don Tami, siviilinimeltään Juhani Tamminen, vaeltaa pelaaja-aitiossa edestakaisin vähintään kymmenen kilometrin matkan ottelun aikana. KalPan ex-luotsi Pekka Virta käskyttää joukkojaan, tuomareita ja joskus vastustajiakin verrattomalla volyymilla. Youtube-hitissä entinen KalPan pelaaja Brent Sapergia esittelee elkeitään valmentajana: Verbaalisen tykityksen lisäksi tuomareita kohti lentelee joukkueen mailat, valmentajakansiot ja lähimmät juomapullot.
Sitten on toinen tapa. KalPan nykyluotsi Jari Laukkanen kävelee erän aluksi vaihtoaitioon, nostaa jalkansa selkänojan päälle ja on siinä. Erän jälkeen hän kävelee pukukoppiin. Mitä siellä tapahtuu, ei ole julkisesti tiedossa. Todennäköisesti taukojen aikana, ennen ottelua ja harjoituksissa Laukkanen on saanut viestinsä niin hyvin perille, ettei pelin tiimellyksessä suuren suurta ääntä enää tarvitse pitää.
Pelin aikana Laukkanen ei puutu kovinkaan paljon pelaajien tekemisiin. Perjantai-illan kamppailussa käskyttäjän äänensävy nousee vain pari kertaa, kun vastustaja pyörittää kiekkoa kotijoukkueen puolustuspäädyssä valmentajan mielestä liian pitkään. Muutoin Laukkasen käskyt ovat lyhyitä, yhden sanan mittaisia. Taktiikkataulu pyörii enemmänkin kakkosvalmentaja Tommi Miettisen hyppysissä. Miettinen osallistuu sanallisesti enemmän kentän tapahtumiin. Kun ottelua on jäljellä vajaat pari minuuttia, kutsuu Laukkanen joukkonsa koolle aikalisälle ja piirtää taktiikkatauluun myös omat kuvionsa.
Viimeisessä osiossa Hartikainen lyhyesti toteaa sen, mitä pelissä tapahtui.
Minusta oheisessa kirjoituksessa näkyy surullisella tavalla se, kuinka paikallismedia kritiikittömästi tekee propagandaa paikallisseuran puolesta. Juttu on aika kummallinen. Huonosti havaintoja perustellen siinä ilmeisesti pyritään vastaamaan kritiikkiin, jota Laukkasta kohtaan on esitetty.
On ihan totta, että päävalmentaja voi johtaa joukkojaan hyvinkin monella tavalla ja temperamentilla. Tyyli on siis siltä osin vapaa. Ongelma KalPan tapauksessa on kuitenkin se, mistä on keskusteltu jo kauan sitten rutkasti, että päävalmentaja ei peliä johtaessaan pysty tekemään joukkueen pelaamiseen sellaisia muutoksia, joilla pelejä voitettaisiin. On oikeastaan ihan sama, millä tyylillä valmentaja sitten on reagoimatta.
Minusta Hartikaisen kirjoitus tuo ikävällä tavalla esille sen, millainen vaatimustaso Kuopiossa tällä hetkellä jääkiekon suhteen on. Paikallislehden toimitus, KalPan johdosta puhumattakaan, on tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen ja valmennuksen tasoon. Tämä sylettää minua, koska ajattelen, että huippu-urheilussa ilman riittävää vaatimustasoa ei saavuteta mitään. Kuopiossa nykytilanteeseen tyydytään mukisematta, ja paikallislehdessä ihannoidaan valmentajuutta, jossa vaatimustasoa ei kunnolla edes ole. Käsittämätöntä.
Mielenkiintoista on se, että vaihtoaitiossa Tommi Miettinen haastaa ajoittain voimakkaastikin Laukkasen verbaalisesti. Toma siis täyttää sitä johtajuuden tyhjää tilaa, jonka Laukkanen jättää. Miettinen itse asiassa nimenomaan reagoi aitiossa. Hänen valmennusotteensa on ollut koko kauden ajan huomattavasti intensiivisempi kuin Laukkasella. Eri asia on sitten se, kuinka hyvin Miettinen osaa näkemyksiään tuoda esille, saa pelaajat niitä toteuttamaan ja miten hyvään tulokseen ne jäällä johtavat. Näillä perusteillahan valmentajaa pitäisi mitata.
