Tämä vilja on puitu viime kesästä alkaen jo miljoonaan kertaan. Viime kauden joukkueesta poistui supervitja Virkkunen-Williams-Tuominen, Levokari, Classen, Langkow, Sorokins. Paikkaajina toimivat Riksman, Forrest, Forsbacka, Kaipainen, Rautee, Komarov. Niitä ykkösketjun miehiä Maven rinnalle ei koskaan kuulunut. Syksyllä oli vähän sellanen olo että ei näillä kuuhun mennä!
Liigasta poistui työsulun jälkeen nimimiehiä, mutta tämä on vain yksi tekijä Ässien menestyksen tiellä. Pelillisen ilmeen jämäköityminen oli aistittavissa alkusyksyn hapuilun jälkeen. Systeemi toimi; vieraissa pisteitä fiksulla puolustuspelillä, kotona aktiivisempaa ja aggressiivisempaa menoa. Itseluottamus ja joukkuehenki vaikuttivat olevan vakaalla pohjalla. Kivenmäki ei osoittautunut hiipumisen vaan pelasi kenties uransa parasta kiekkoa. Rinnalla Kuusela otti jälleen harppauksen eteenpäin, otteisiin tarttui tasaisuutta ja maalintekijän elkeitä. Liigan parhaita one-timereita. Riksman oli pieni kysymysmerkki tullessaan, mutta tasaisuus sekä rauhalliset otteet anto varmasti luottoa pelaajillekin. Vaikka löytyyhän Juusolta se aggressiivisempikin puoli, kuten pitääkin. Yksi liigan parhaista ja energisimmistä nelosista yllätti ennakkoluulottomilla otteillaan. Pääsääntöisesti ketju ei ainakaan hävinnyt peliään. Paine ja aggressiivinen karvaus on aiheuttanut paljon häslinkiä vastustajan päädyssä. Forsbacka Suomi-sarjan ja Mestiksen kautta liigaan laatuprofiilipelaajaksi. Kuka olisi uskonut? Nickersonin ja Hisey tulivat suuresta tuntemattomuudesta tuomaan leveyttä ja väriä patapakkaan.
Liiga-vitosena suoraan pudotuspeleihin, yleisö ka. nousi yli 200 katsojalla viime kaudesta (3913>>>4183), piste-, syöttö-, maali- ja maalivahtipörsseissä meiltä löytyi edustusta ihan kärjen tuntumassa. Jäähypörssistä nyt puhumattakaan. Lukuisat maukkaat kotivoitot Isomäen hornankattilassa, pystypainit uusine liiga-ennätyksineen, Nickersonin tempaukset kaukalossa ja sen ulkopuolella, Hisey´n ilmaveivi...kiihkeitä kamppailuja ja värikkäitä tapahtumia enemmän kuin viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana yhteensä!
Huikea kausi on nyt runkosarjan osalta ohi. Jonkun verran on tullut kikkailtua tietokoneella ja pistettyä tilastoja ylhäälle, lähinnä jäähyjen ja Nickersonin osalta. Tällasia kavereita ja tällasta joukkuettakaan kun ei välttämättä nähdä Porissakaan joka vuosi. Ja ohan jäähyennätykset aina jäähyennätyksiä! Viikon verran aikaa latautua seuraavaan koitokseen. Vähän outo olo kun tämä paljon tunteita herättänyt kausi on nyt viittä vaille valmis. Edessäpäin siintää mahdollisuus suureen juhlaan - tai aikaiseen kesälomaan. Kiekkoilusta kesälomille siirtyminen jättää aina hetkeksi heiman omituisen olon.
Mutta, kuten sanottua, nautitaan nyt näistä hetkistä. Näistä ääripäihin menevistä tunnetiloista tässä pelissä on kuitenkin kysymys, niin katsojan kun varmasti myöskin pelaajankin kannalta. Katsoin tänään Conanin Suomi-jakson. Kävin hiihtämässä ja saunassa. Nyt on suhteellisen hywä fiiwis, vaikka tänään ei iloista napsahtelua kuulukaan.
Maanantaina lippuja haltuun. Ensimmäiseen otteluun Tampereella on aikaa vajaat 167 tuntia.
