Kun muut ketjut tuntuvat olevan täynnä hermoraunioiden ripulipaskaa, niin uskallan olla vastarannan kiiski:
- Eero Elolle vihdoin maali. Toivottavasti tämä onnistuminen poikii lisää.
- Riksman pelasi hyvän ottelun ja antoi mahdollisuuden voittaa.
- Neljän ottelun pisteputki.
- Kaikki on edelleen omissa käsissä. Ensi viikko on kyllä tärkeä ja kutkuttavaa on tiistain odottelu. Sitten 2 x täysin lyötävissä oleva TPS. Pellut joutuvat myös kovaan testiin Porin vierailunkin jälkeen, tulee vastaan myöskin paikasta auringossa taisteleva KalPa.
- Zlatanin ja Hakin rakkaussuhde on lämpiämässä jälleen ja kreivin aikaan.
- Nyt pelattiin jo sellaista vieraskiekkoa kuin pitääkin, ei sen kuulukaan mitään kaunista olla.
- Austin Smith. Ei paras peli häneltä, mutta on vain tykättävä tämän hermannin touhuista kaukalossa.
Eipä tuossa ylläolevassa Rokkikukon viestissä ole mitään vastarannan kiiskeyttä, vaan ihan tiukkaa faktaa positiivisessa hengessä. Lisätään tuohon vielä se, että jo toisen kerran noustiin henkisesti vaikeasta tilanteesta mukaan peliin. Stadin valoissa johdosta tappiotilanteeseen, josta noustiin uudelleen taistelemaan voitosta. Selkäranka ei tälläkään kertaa napsunut.
Jääkiekko on yllättäen joukkueurheilua, mikä näyttää silti olevan monelle palsta-Niilolle epäselvää. Eilistäkään tappiota on aivan turha laittaa yksilöiden piikkiin. Kyllä tuossakin pelissä useammalla pelaajalla oli mahdollisuus tehdä niitä urotekoja ja useammalle pelaajalle sattui virheitä. Joukkueena kuitenkin esitys oli kohtuullisen tyylikäs.