Ässien tekeminen herättää todella positiivisia ajatuksia tällä hetkellä.
Mahtavasti tapahtuu kasvua joukkueen sisällä koko ajan. Kuinka paljon ollaankaan menty eteenpäin siitä, missä oltiin vielä joulukuussa. Saatikka siitä, missä oltiin viime kaudella. Peli on kehittynyt oikeaan suuntaan juuri oikeaan aikaan. Toivoa toki sopii, että paras vire ei ole vielä nyt tässä, vaan että tästäkin pystytään vielä parantamaan. Uskon vahvasti, että pystytään kyllä. Joukkue pystyy tällä hetkellä auttamaan yksilöitä nousemaan uudelle tasolle. Spinkit ovat parantaneet koko ajan ja nyt on Tylorilla aikaa kuntouttaa itsensä ennen runkosarjan loppua. Mikko Salmio. Hänessä on ainesta kevään ilmiöksi ja sen myötä jonkinlaiseksi kulttipelaajaksi. Herranjestas mikä esitys eilen Topias Haapaselta. Ensin highlight-maali läpiajosta, sitten todellinen SONNI-maali, kun Tepsin pakki jäi aivan jalkoihin. Tuo maali kuvaa hyvin sitä, millä tavalla Pata lopetti viikonloppuna Tepsin pyristelyt säälipaikan suhteen. Mäkisen veljekset. Kovin vittumaisia vääntäjiä varmasti monen vastustajan mielessä. Paljon parjattu Tommi Taimi pelaa myös hyvää kautta, varsinkin hyökkäyspäähän. Atu Selinin valmennusryhmä taitaa sopia juuri tämänkaltaiselle joukkueelle kuin mitä Ässät tällä kaudella on. Ei mitään ihmeellisyyksiä, mutta kärsivällisen työn ja vahvan yhteisöllisyyden kautta ollaan vielä tosi vittumainen vastustaja kenelle tahansa.
Ässien kannattamiseen on aina kuulunut se, että kun vihdoin pitkän heikomman jakson jälkeen alkaa näkyä valoa tunnelin päässä, aletaan samantien keulia. Minä ainakin annan nyt keulia ja kunnolla. Keväät -06 ja -13 ovat pyörineet mielessäni niin useasti viime päivinä. Voisiko nyt olla mahdollista johonkin samanlaiseen? Miksi ei? Moni sanonut, että tässä joukkueessa ei ole ollenkaan sellaisia persoonia ja sellaista asennetta kuin noissa mainittujen keväiden joukkueissa. Kuitenkin on niin, että molempina tarunhohtoisina keväinä ne isot persoonat kasvoivat runkosarjan lopun ja playoffien aikana. Eivät Matti Kaipainen tai Daniel Brodin nousseet otsikoihin vielä marras-joulukuussa. Ja kuten edellisessä kappaleessa avaan, on joukkueen sisältä nousemassa aivan uudenlaisia ratkaisijoita. Tuohon vielä aivan erinomaiselta hankinnalta näin etukäteen vaikuttava Jasper Lindsten, niin alkaa olla yllätysvalmis paketti kasassa.
Omassa elämässä on monenlaisia vaiheita, välillä hyviä, välillä huonoja. Pata on ja pysyy, aina mukana. Onneksi nyt on pitkästä aikaa jälleen aitoa toivoa jostain todella hienosta Padankin osalta.
Tuli tammikuun alkupuolella lyötyä kaverin kanssa veto siitä, että onko Pata kympin joukossa vai ei. Sen verran paljon soitti suutaan, kun Ässillä meni heikommin, että oli pakko haastaa. Panoksena kolmen ruokalajin illallinen asianmukaisine ruokajuomineen. Uskallan sanoa, että voin alkaa valita sopivaa ravintolaa.
Aineksia on. Nyt vaan runkosarjan lopun aikana sopivasti lisää klapeja pesään ja keväällä sitten LÖYLYÄ KIUKAALLE.