Hienoja nautintoja joukkue on tosiaan tarjoillut playoffien ajan. Tunteiden vuoristorata on ollut melkoinen jo tässä vaiheessa. Toivottavasti matka on vasta puolessavälissä. Edellistä kirjoittajaa täytyy peesata, pronssipeli ei enää kelpaa tässä vaiheessa.
Parasta tässä joukkueessa on se, että mukana ei ole yhtään vapaamatkustajaa. Jos aiemmin Lukolle naurettiin kalliista materiaalista, jotka eivät jätä kaikkea kentälle, niin nyt ei enää naureta. Missään nimessä nimilista ei ole pudotuspelijoukkueiden aatelia, mutta otteet kaukalossa ovat. Aina kun yksi äijä putoaa pelistä, tulee tilalle uusi, joka suorittaa huikealla tasolla. Ei ole vain nimiä selissä, on taistelijoita riippumatta nimistä selissä. Suurin osa suorittaa aivan kykynsä ylärajoilla, mikä on pitkäjänteisen työn hieno palkinto. Ne ketkä eivät välttämättä suorita, tekevät sen, minkä vaivoiltaan pystyvät. Ketään nyt erityisemmin nimeämättä, niin näkeehän tuon kilometrien päähän, että jokainen kundi ei pelaa täysin ehjänä. Silti nämäkin lyövät kentälle kaiken, mitä on annettavissa. Tässä tarinassa on loistava käsikirjoitus. Toivotaan, että loppu on onnellinen!