Jokaisen joukkueen menestys on pitkällä aikavälillä aina vuoristorataa, sen on ainakin täällä Pohjoisessa ikivanhana Kärppä-kannattajana oppinut. Tepsi kyntää nyt syvällä, on kyntänyt jo jonkin aikaa, mutta sekin lienee vain ajan kysymys, kun paremmat ajat taas koittavat.
Kuten tiedämme, Kärppien uusi tuleminen vaati koko organisaation uudistamisen, pitkäjännitteisyyttä ja aikaa, uudet miehet johtamaan seuraa ja käsitys siitä, mitä menestys vaatii. Lisäksi, nousun pohjana oli osaltaan vahva juniorityö, osaltaan alueen taloudellinen noususuhdanne, joista oli mahdollista rakentaa ajan kanssa uutta tulemista liigaan.
Tuohon tilanteeseen nähden tepsi ei ole vielä edes syvällä, ei köyhä ja sen "juniorituotanto" toimii erittäin kilpailukykyisesti Suomen mittakaavassa. Tässä tilanteessa piilee tietysti vaara, illuusio järjestelmän toimivuudesta, jolloin uudistaminen(-uminen) jää vain näennäiseksi. Jokin herätys lienee tarpeen, mutta onko tämäkään rämpiminen riittävä siihen?
Eiväthän nuo mainitut kunnossa olevat perusasiat paljoa tietysti tepsikannattajaa lohduta tällä hetkellä, kun kuraa kaadetaan jatkuvasti niskaan. Puitteet ovat kuitenkin olemassa eikä se vaadi enää kuin osaavat ihmiset oikeille paikoille (hirvittävä klishee, mutta niin totta) ja tepsi on taas varteenotettava tekijä keväällä, kun pystin kotipaikkaa ratkotaan.
Kokemuksestani voin kuvitella hieman tepsikannattajien tunteita juuri nyt, mutta takaan, että tämmöisen rämpimisen jälkeen menestys maistuu ihan erilaiselle kuin ennen - been there, seen that! Jaksamista...