Niin, jos minä kaiken pressikortti jupakan seassa välillä kirjoittaisin itse tärkeimmästä. Tappara pelasi hyvän pelin, pitäen Bluesin aisoissa tällä kertaa jo alku minuuteista lähtien. Oikeastaan nyt sen kovan rynnistyksen alussa aloitti Tappara.
Koko peli oli kokonaisuudessaan varsin kuuma, lähes joka katkolla oli jonkin näköinen nokkapokka ja oli sielä muutaman kerran hanskauskin lähellä. Pelaajat taisivat vaan tietää ottelun tärkeyden ja jättivät siksi hanskat käteen. Tapparan 1-0 maalin saa ottaa täysin piikkiinsä Jiri Vykoukal. Typerä ja täysin turha jälkipelijäähy. Löi poikkitaisella ohi luistelevaa pelaajaa vihellyksen jälkeen. Tarvainen nostaa päätään ja tykittää kovaa takakulmaan. Blues pääsi ensimmäisen erän lopulla peliin aika-ajoin mukaan ja aina nousi kylmähiki otsalle kun Jan Caloun nousi kiekon kanssa, onneksi Lehto pelasi hyvin ja eipä voi moittia Jamoakaan, oikeastaan Bluesin pitää kiittää Jamoa. Jiri Vykoukal antoi aika rehdisti luistinta tappara pelaajan pohkeisiin, linjuri näki ja kertoi Rönnille, mutta häntä ei kiinnostanut.
Ylönen otti 5+20 toisessa erässä, hieman case Santalaa muistuttavasta tilanteesata. Grönval yritti sulkea laitaa ja Ylönen yritti väistää taklauksen pienellä hypyllä, mutta hyppäsikin vahingossa mailan kanssa Reten päähän. Samaisen jäähyn aikana Blues teki ottelun erikoisen. En ole oikeastaan ikinä nähnyt, niin suurta vaihtovirhettä. Pelataan 4-5 vastaan ja kentällä on kuusi miestä ja seitsemäskin oli jo puoliksi kentällä, no tekevälle sattuu. 5-3 yv:llä nähtiin sitten se, niin kauan odotettu Marusakin onetimeri ja kyllä kelpasi. Ojasen ensimmäinen oli oikea liru, liru. Kiekko ilmeisesti karkasi ja lirui ohi jäässä maanneen Jamon. Samaan aikaan Sulku loukkaantui, mutta se tilanne meni minulta täysin ohitse. Caloun näytti vaaraliisuutensa erän lopussa ja veti hallitulla nostolla Bluesin kahden maalin päähän, muutenkin Caloun oli Jamon kanssa vierailijoiden parhaita pelaajia.
Kolmannen erän alussa Blues tuli kovaa ja näytti jo hetken siltä, että Tappara lopettaa pelaamisen ja tekee lopusta jännittävän, kunnes Määttä sai korkeasta mailasta 2min ja Tappara teki jo toisen yv-maalin. Tämä maali menee hivenen Jamon piikkiin, Ojanen veti laidnavierestä, siniviivalta lämärin ilman maskia, joka livahti maaliin.
Blues kävi yllätävän kuumana joka jälkitilanteessa, tuntui että Vykoukalilla ja Stapletonilla oli jatkuvasti jotain asiaa Tapparalaisille ja erityisesti Kapasen tituleeraamalle Marko "Suomen turhin pelaaja" Mäkiselle. No nähtävästi tämä turhin pelaaja on onnistunut jälleen kerran siinä minkä hän parhaiten osaa. Venäläinen-Alanen-Uhlbäck kenttä pyöritti kovalla liikkeellä Bluesin pakkaa sekaisin, myös Tapparan nelonen oli elementissään, varsinkin Kossu karvasi varsin tuloksellisesti.
Nyt Bluesilla on kaksi päivää aikaa paluttaa jalkojaa ja on varma, että espoossa he tulevat varsin eri ilmeellä, kuin eilen Tampereella. Tapparan pitää saada pidettyä oma peli kasassa läpi koko ottelun ja pidettyä jälleen kerran Caloun aisoissa.
Olen aina ihmetellyt urheiluruusuissa yms. Tamperelais yleisön vaisuutta maalin hetkellä, en tiedä oliko nyt paremmat mikrofonit vai huudettiinko kovempaa, mutta nyt urheilu-uutisissa ääni oikein särisi. Kaikenkaikkiaan hallissa oli mahtava fiilis.