Riitaisaa on ollut ihan omienkin kesken, osalla porukasta ollut vaikeaa kauden mittaan. Omassa osiossa vaan pääsee menemään tutkan alla.Aika paljon löytyy näitä SaiPan kannattajien keskuudesta. Noloa porukkaa.
Nyt on kotiuduttu kiimaliiteristä. Muutaman tunnin ajomatka ei tuntunut missään. Tämä siis syynä näin myöhäiseen viestiin.Itse valmistauduin tähän sarjaan kaivamalla kaapista SaiPan historian merkittävimmän kauden(1998-1999) Ari Saarisen pelipaidan Saipa-ikoni #6 Olli Malmivaaran nimikirjoituksella. Tuon reliikin olemmassa olosta on SaiPa-Igorien ja -Tatjaanojen piirissä kiirinyt vain huhuja, mutta voin kertoa, että huhut ovat olleet totta. Kyllä, tämä on myös se paita, joka todisti vuonna 2006 SaiPan räiskyvää menoa Elysée Arenalla!
Nyt tuo pyhäinjäännös siirretään takaisin maakuuhuoneen vaatekomeroon muiden merkkiesineiden joukkoon. Sieltä löytyy mm. vuoden 2009 jouluna saatujen villasukkien vasen sukka sekä Vantaan Ikean avajaisina hankittu Ikea-kassi.
SaiPan tämän kevään nousu alkaa tästä hetkestä. Tänään päälle laitetaan SaiPa-legendan, Dominik Lakatoksen (15 1+5 -3), pelipaita. Tämä paita tulee todistamaan historiaan jäävän hetken, kun SaiPa tänään antaa jälleen kaksi maalia eteen, mutta tänään on myös se päivä, kun tuosta ei lannistuta. Tänään näytämme taas mitä vuoden 2006 säälipleijareiden voitto lappeenrantalaisille merkitsee.
Tämän päivän jatkoaikavoitosta alkaa nousu, joka päättyy, jos Raipe suo, maanantaisen täyden kiimaliiterin juhlahuutoihin.
Maanantaina 3-2 voitoin marssimme kohti petoluolaa ja varmaa välieräpaikkaa. Tuon pelin jälkeen, tämä voitojen takuuna ollut Laktoksen paita, huutokaupataan ja sen tuotoilla saaduilla varoilla ostetaan parsinneuloja, karhulankaa sekä jeesusteippiä ja nämä lahjoitetaan Jatkoajan TPS-faneille. Tämän lahjoituksen avulla länsirannikolla voidaan ensi kautenakin kulkea ehjät pelihousut jalassa.
Kiihkeää loppusarjaa odottaen,
-h-
P.S. Kun sitä elää vähän enemmän elämää niin sitä saattaa huomata, että oman seuran menestyminen tai menestymättömyys ei kauheasti määrittele sinua ihmisenä. Enemmän sitä määrittelee se miten siihen suhtaudut ja miten toisia kohtelet.
Rapaloiden ja Calico Cat lippojen (toimii muuten hyvin Saimaalla ahvenelle ja hauelle) viskely tarkoittaa, että kaveri tykkää kalastaa. Niin pitkään, kun noihin iskee kiinni, tarkoittaa se sitä, ettei sinusta kasva isoa kalaa.
Game respect game jne.En tiedä näkyikö lähetyksessä, mutta Pysyk ja Lauridsen rupattelivat ja kättelivät pitkään hymyssä suin. Räksyttää voidaan kun sarja on käynnissä, kaukalossa ja foorumeilla, mutta kun näin upea sarja päättyy, niin eihän siinä voi kun kiittää ja osoittaa kunnioituksensa kovasta vastuksesta. Hienoja miehiä, hienoja joukkueita ja hieno sarja!
Tai siis alunperin nuhamatti ja Teissala heitti saman fyysisen väännön jälkeen. Tarkoititko sitten että SaiPan pelaajat oli poikia ja Tepsin miehiä vai että ylipäätään keväällä pelataan miesten pelejä. En osaa ainakaan tuosta jutusta varmaksi sanoa.Ei lyödä lyötyä, mutta kyllä hiukan huvitti, että kaikista pelaajista juuri Teissala oli heittänyt tuon pojat syksyllä ja miehet keväällä kommentin :D Pilkka osui nilkkaan kyllä täysin oikealle kaverille jos niin voi sanoa.
Melkoinen keittiöpsykologi siellä. Kyllähän tuo Teissalan kommentointi on voinut olla jopa sarjan kääntävä tekijä. SaiPa lopetti jännittämisen tuon jälkeen ja alkoi pelaamaan ihan eri asenteella. Tuota ennen SaiPa pelasi vähän sinnepäin. Tuosta kommentista saattoi tulla joukkueelle se tarvittava vitutusboosti joka käänsi sarjan.Ville Petmanin pelin jälkeinen haastattelu on yksinkertaisesti nolo.
Ei tunnepitoisuutensa vuoksi – kyllä, tunteet kuuluvat peliin, ja on inhimillistä, että ne tulevat pintaan tiukassa paikassa. Mutta se mihin ne tunteet Petmanilla kohdistuivat: neljä päivää aiemmin tapahtuneeseen, täysin harmittomaan sanalliseen piikkiin, joka tuli vastustajan pelaajalta kesken playoff-sarjan.
Leevi Teissala sanoi jotain.
Jotain, mitä sanotaan satoja kertoja sarjan aikana. Pelin sisäinen kommentti, pieni vittuilu, ehkä ironinen tokaisu tai piikki. Niin toimii pudotuspelisarja. Niin toimii kilpaurheilu, jossa ihmiset yrittävät horjuttaa toisiaan henkisesti – sääntöjen ja kohtuuden rajoissa.
Mutta nyt, neljä päivää ja koko sarjan voitto myöhemmin, SaiPan kapteeni valitsee kohokohdaksi voiton hetkellä sen, mitä joku sanoi.
Ei joukkuetovereiden panosta, ei fanien tukea, ei koko organisaation kasvutarinaa.
Vaan yksittäisen, sarjan sisäisen kommentin.
Mitä tämä kertoo?
Se kertoo, että häviäminen on jäänyt niin syvälle vuosien varrelta, että jopa voiton hetkellä on tarve palauttaa tilanne asetelmaan, jossa vastustaja asetetaan alemmas.
Ei pelillisesti – se olisi ollut ansaittua.
Vaan psyykkisesti.
Ihmisenä. Pelaajana. Läppää heittäneenä.
Kun voitat ja heti ensimmäiseksi muistutat siitä, mitä joku sanoi, se kertoo, ettei voitto vielä tunnu omalta. Että se pitää vahvistaa pilkkaamalla sitä, joka hävisi.
Se on refleksi, joka ei kuulu isoihin joukkueisiin. Se kuuluu niille, joilla ei ole kokemusta voittamisesta.
Se on surullista. Ei Petmanin vuoksi. Hän on vasta nuori kapteeni, ja tulee kasvamaan vielä. Vaan siksi, että se paljastaa koko kulttuurin ohuuden.
Ja ei – tämä ei ole moralismia. Ei tekopyhyyttä.
Jokainen, joka on ollut voittamassa sarjoja, tietää, että suunsoitto kuuluu lajiin. Mutta voittaja ei tarvitse sitä enää voiton jälkeen. Voittaja on jo saanut kaiken, mitä tarvitsi.
Jos sen jälkeen on pakko kaivaa vanhat läpät esiin, voitto ei tunnu vieläkään riittävältä.
Ja tämä on se, missä SaiPan kulttuurissa on vielä kasvun paikka. Puhumattakaan kapteenista.
Tällä hetkellä voitto on yllätys. Iloinen, helpottava, vapauttava, historiallinen – mutta yllätys.
Siksi se ei kanna vielä itsessään. Se tarvitsee tuekseen muistutuksen siitä, mitä joku sanoi neljä päivää sitten.
Ja kun SaiPa joskus ottaa seuraavan askeleen, ehkä se riittää myös heille. Ehkä seuraavan kerran kapteeni voi puhua omistaan, ei toisen virheistä. Ehkä silloin voitto ei tunnu enää niin hauraalta, että se pitäisi perustella.
Siihen saakka – toivottavasti nautitte tästä keväästä. Te ansaitsitte sen.
Samaa mieltä. Jos Petman olisi ruikuttanut jostain pelin sisällä tapahtuneesta pahasti sanomisesta niin se olisi lapsellista. Privat privassa, julkisiin kuitteihin voi vastata julkisesti.@ElManazer eri mieltä. Teissala päätti alkaa vittuilla julkisesti kesken sarjan. Ihan ok kuitatakin se julkisesti. Olisi poika pitänyt päänsä kiinni. Metsä ja sinne huutaminen.
Niin siis Ville Petman sanoi haastattelussa ratkaisun jälkeen, että Teissala oli 2-0 sarjatilanteessa sanonu tuon klassisen kommentin.Tai siis alunperin nuhamatti ja Teissala heitti saman fyysisen väännön jälkeen. Tarkoititko sitten että SaiPan pelaajat oli poikia ja Tepsin miehiä vai että ylipäätään keväällä pelataan miesten pelejä. En osaa ainakaan tuosta jutusta varmaksi sanoa.
Olispa joku napannut giffiksi talteen myös ne Lauridsenin ilmeilyt ja pantomiimit kolmannesta pelistä, viihdyttävää settiä oli sekin.Game respect game jne.
P.S Se giffi menee samalle hyllylle kuin klassikoksi muodostunut Kukkosen huoleton luistelu aitioon Moision painiessa vieressä demoneitaan vastaan. Kutkutteli näin turkulaisena mukavasti hermoja oikeassa mielentilassa:D
Tuo on suunnilleen yhtä tulkinnanvarainen asia kuin että halusiko VPetman vittuilla Teissalalle vai halusiko hän vain alleviivata että SaiPa oli loppusarjan fyysisempi.En osaa ainakaan tuosta jutusta varmaksi sanoa.
Ei kai siitä jää epäselvyyttä mitä tarkoittaa, kun sarjan 12. on juuri ottanut kaksi voittoa pudotuspeleissä sarjan 5.?Tarviiko tuota Teissalan kommenttia ottaa vittuiluna yhtään ketään kohtaan? Itse ainakin ajattelin sen kommenttina Tepsin hyvään vireeseen kahdessa ekassa pudotuspelissä: keväällä kulkee vaikkei syksyllä kulkenutkaan.