Tarkassa syynissä oli tietenkin Kärppien sarja sekä toisena sarjana seurasin KalPan kaikki viisi peliä Ilvestä vastaan. KalPa pelaa todella nopeaa sekä sekavaa peliä. Helvetin vaikea pelata pois, kun tietty toisteisuus puuttuu. Mitä lie sekamelskakiekkoa se onkaan, mutta välillä huvittaa kun kaikki luistelee ristiin rastiin ja yhtäkkiä siitä helvetinmoisesta pörräämisestä tulee virhe ja sitten syntyy paikka. Karjalainen luo hallittua kaaosta sekä kiekollisena että kiekottomana.
Tappara on kokenut ja kaiken nähnyt joukkue. Jos se oikeasti haluaa voittaa, se voittaa. Pikkuinen kysymysmerkki on siinä, onko maha kuitenkin jo hieman täynnä kahden mestaruuden jäljiltä, siihen vielä hurmoksessa ja levänneenä pelaava sensaatio puskee aivan eri volyymilla kuin Turkulaiset, joiden kanssa Tappara oli yllättävän suurissa vaikeuksissa.
KalPan alivoima on aivan täyttä rautaa ja kun ylivoimalla on Kapasta, Kantneria, Mäenpäätä, Rissasta sekä Kiiskistä, jotka tietysti elämänsä hurmoksessa. Sanotaanko näin, että minä näen asian niin, että vain Tappara pystyy kaikista kolmesta muusta joukkueesta KalPan enää pysäyttämään.
Mutta pelataan nyt ensin vaikka 2-3 matsia niin ruvetaan näkemään, miten tämä lähtee kehittymään.
KalPalla on kaikki eväät tehdä kauden suurin jymypaukku, ensimmäinen pommi onnistui jo hienosti.