Kiitos Pelicansille sarjasta. Joukkue oli tällä kaudella jäätävän kova, kovempi kuin 4-1 sarjasta ehkä voisi päätellä. Finaaleissa siitä nähtiin ehkä parhaat esimerkit kolmos- ja nelospeleissä. Ihan ei riittänyt päätyyn asti, mutta mitään hävettävää tässä esityksessä ei ollut. Kova joukkue lopulta, vaikka alkukausi hiukan takkuileva oli.
Tappara taas.... En tiedä. Melkoinen kausi taas. Alkukaudesta mentiin liki päättömästi koheltaen. Pitkin runkosarjaa hiukan peli takkuili eikä aina vakuuttanut edes voittopeleissä. Mutta pudotuspeleissä.... Olihan tuo kone lopulta melkoisessa vireessä. Puolustuspeli aivan timanttia ja takana viimeisenä lukkona aivan jäätävän kovassa tikissä oleva Heljanko. Nopeat vastaiskut ja kyky hyödyntää maalipaikkoja. Henkinen kantti joukkueella oli vaihteeksi kunnossa. Omaan tekemiseen luotettiin loppuun asti ja se riitti viimeisen erän nousuihin useamman kerran. Johtavat pelaajat tekivät sen, mitä piti. Heljanko, Rauhala, Vittasmäki, Savinainen... Levtchikin lopulta astui valokeilaan.
Melkoinen joukkue tämäkin, melkoisen viihdyttävä kausi kaikkineen. Kiitos Tapparalle tästäkin kaudesta. Upea kausi. Ei haitannut liikaa siirtyminen Grönborgin aikaan. Välikausi olisi ymmärretty, mutta tulos saatiin sen sijaan. Melko etuoikeutettu olo fanina on, kun tätä matkaa pääsee seuraamaan. Organisaatio asettaa tekemisellään riman ihailtavan korkealle päivästä toiseen.