Huh huh, olipa aikamoinen ryöstö eilen!
Sivusin aihetta jo aikaisemmin, miten helpottavaa on nyt katsoa pelejä, kun ei ole enää pelkoa epäonnistumisesta. Finaalipaikka on niin hurja suoritus KalPalta, että kausi on jo nyt huikea ja huima. Nyt voi vain nauttia peleistä ja niin sitä tuli tehtyäkin. Ja kas kummaa, koko ajan oli sellainen suht luottavainen olo.
Mutta olihan tuo Tappara ihan saatanan kova jengi. Pari napsua kyllä vastus paheni JYP:n jälkeen. Eihän KalPa ollut parempi, mutta meillä oli huima maalivahti ja Tapparan viimeistely ei ollut aivan finaalitasoa. Sitten kun KalPa oli tehokas tekopaikoissaan, Tampereen ihme toteutui. Tappara oli kaikessa muussa parempi paitsi erikoistilanteissa ja maalivahtipelissä, niin kuin täälläkin jo moneen kertaan todettu. Tosin täytyy kehua myös KalPaa, joka tuli peliin nälkäisenä.
Sikäli huvittavaa, miten yhden pelin jälkeen aletaan tekemään mukamas jonkinlaisia johtopäätöksiä sarjasta. Tappara oli parempi jengi ja pitkässä sarjassa tuo kyllä vielä realisoituu, KalPan voitto ei merkitse vielä mitään. Etenkin nämä Tapparan big gunit eli (aivan huikea) Haapala, Savinainen, Kuusela ja Lajunen ovat kyllä ihan mielettömiä pelaajia! Dominoivat tuota peliä ja oltiin pelin lopussa kyllä sellaisessa pesukoneessa, että porkkanat pois.
Minusta Haapala on liigan paras hyökkääjä, vaikka tuo Ronaldomainen, itkuinen ilme ja alttius näyttelemiseen hieman tuota sympaattisuutta heikentää.
Ilman Kilpeläistä ei KalPalla olisi ollut jakoja. Tosin ei minua haittaa, jos Kilpeläinen varastaa myös seuraavatkin pelit KalPalle.