Kokonaisuudessaan Lukko vei laukaukset vaaralliselta maalintekoalueelta 19-13 joista tasakentällisin 12-7. Maalille asti menneet laukaukset vastaavasti 9-10 ja tasakentällisin 8-5. Kyllä, Lukko laukoi kokonaisuudessaan enemmän vaaralliselta maalintekoalueelta! Mutta ei ihan samaa kaavaa noudattaen kuin kokonaislaukausmäärät, kun oli ihmettelyä että Lukko laukoi 30 kertaa enemmän, olisi kuulemma pitänyt voittaa kirkkaasti mutku Tapparalle pomppi jne. Ei ole aina niin mustavalkoisen yksinkertaista. No, raumalaiset voivat toki jatkaa näiden lukujen "väärinlukua" ja antaa ymmärtää että niitä olisi tulkittu värilaseilla, ei siinä mitään. Ei vaan sitä kolmenkympin eroa näy noissa merkittävämmissä laukauksissa.
Tänään ei välttämättä enää pompi edes sen vertaa kuin perjantaina, mutta Tappara kuitenkin löysi jälleen sen hetken aikaa kadoksissa olleen pelinsä, jossa hyökkääminen ja puolustaminen ovat sopusoinnussa ja erikoistilannepelikin parantui ainakin sen vaadittavan verran. Tapparan ylivoima osoitti aiempaan verrattuna heräilemisen merkkejä, kun haettiin jopa yksinkertaisia ratkaisuja eli Aallon pyssyä viivasta, oli tyhjää maalia Kuuselalla jne. Jälkimmäinen tilanne "kompensoitui" Greenin onnenkantamoisella, mutta voidaan sanoa, että olihan jo aikakin. Alivoima kesti kriittiset hetket viimeisessä erässä ja Tapparan taisteluluonne nousi jälleen kerran "viimeisellä hetkellä" esille.
Tappara tosiaan teki oivallisen taktisen vaihdoksen eilisen kahteen jälkimmäiseen erään: ensimmäisessä Tappara lähti tasakentällisin 46 % oman alueen hyökkäyksiinlähdöistään nopeasti, toisessa erässä 83 % ja kolmannessa 86 %, eli Tappara selvästi nopeutti pelaamistaan. Lukolla vastaavassa järjestyksessä 56 %, 70 % ja 58 %. Lukko vaikutti pelaavan mukavuusalueensa ulkopuolella, kun taas Tappara esitti parhaan esityksensä hetkeen. Toisaalta Lukon kiekollisuus vaikutti tietoiselta valinnalta, koska niin systemaattista se oli. Tulosta se ei nyt kuitenkaan tuottanut.