Tapparan molempia playoff-sarjoja ennakoin alla olevalla sapluunalla ja niistä pystyi lopulta, jälkikäteenkin arvioiden, aika hyvin hahmottamaan joukkueiden vahvuudet ja heikkoudet hyökkäys- ja puolustuspelissä. Vertailtaessa lukuja toisiinsa saa myös haisua siitä, että miten joukkueiden hyökkäys ja puolustus toisiinsa voisivat suhtautua. Aineistona on helmikuun maajoukkuetauon jälkeiset ottelut, joita molemmille on kertynyt 27. Aineiston Tapparan peleissä Tappara on laukonut 1118 laukausta ja Tapparan vastustaja 1434 laukausta. Aineiston Kärppien peleissä Kärpät on laukonut 1284 laukausta ja Kärppien vastustaja 1157 laukausta. Tyhjiin tehdyt maalit on otettu pois vääristämästä tehokkuuksia. Ja selvennyksenä, vaarallinen maalintekoalue = laukausetäisyys maalista max 10 metriä ja laukauskulma kentän pohjois-etelä-keskilinjalta molempiin suuntiin 45 astetta.
Tappara on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta 42,8 % kaikista laukauksistaan ja vastustaja 37,8 %
Tappara on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta keskimäärin 17,7 laukausta per ottelu ja vastustaja 19,1 per ottelu
Tappara on laukonut vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta keskimäärin 23,7 laukausta per ottelu ja vastustaja 34,0 per ottelu
Tapparan maalintekotehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on 12,9 % ja vastustajan 8,9 %
Tapparan maalintekotehokkuus vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta on 2,2 % ja vastustajan 1,1 %
Tapparan maali on vaatinut keskimäärin 14,7 laukausta (tehokkuus 6,8 %) ja vastustajan 25,6 (tehokkuus 3,9 %)
Kärpät on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta 37,8 % kaikista laukauksistaan ja vastustaja 28,6 %
Kärpät on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta keskimäärin 18,0 laukausta per ottelu ja vastustaja 12,3 per ottelu
Kärpät on laukonut vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta keskimäärin 29,6 laukausta per ottelu ja vastustaja 30,6 per ottelu
Kärppien maalintekotehokkuus vaaralliselta maalintekoalueelta on 13,0 % ja vastustajan 11,1 %
Kärppien maalintekotehokkuus vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta on 2,6 % ja vastustajan 3,3 %
Kärppien maali on vaatinut keskimäärin 15,4 laukausta (tehokkuus 6,5 %) ja vastustajan 18,2 (tehokkuus 5,5 %)
Hyökkäyspeli:
Suuria eroja ei oikeastaan ole. Tappara ja Kärpät ovat molemmat laukoneet suurinpiirtein saman verran vaaralliselta maalintekoalueelta (n. 18 laukausta per peli), mutta Tapparalla se on suhteellisesti laukauksien osuutena 5 %-yksikköä enemmän, koska Tappara on laukonut kokonaisuudessaan Kärppiä vähemmän. Kärpät on laukonut keskimäärin kuusi laukausta per peli Tapparaa enemmän ja tämä ero tulee vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolisista laukauksista.
Laukomisen tehokkuudessa erot ovat hyvin pieniä. Vaaralliselta maalintekoalueelta molemmat ovat onnistuneet suurinpiirtein teholla 13 % ja vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta Kärpät on edellä vajaan puolen %-yksikön erolla. Kokonaistehokkuudessa Tappara on kuitenkin hieman Kärppiä parempi, johtuen siitä, että Tappara on laukonut suhteellisesti vähemmän vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta, jossa tehokkuus on luontaisesti heikompi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että molempien hyökkäyspeli on erittäin tehokasta hyökkäysalueella. Tappara laukoo hieman vähemmän, mutta se johtuu vain siitä, että vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta eli viivasta ja pienestä kulmasta ei kovin hanakasti lauota. Vaaralliselta maalintekoalueelta Tappara on päässyt laukomaan saman verran kuin Kärpät.
Puolustuspeli:
Puolustuspelissä on suurempia eroja, mutta ne ovat hieman ristiriidassa keskenään. Tapparan vastustaja on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta 19,1 laukausta per peli, kun Kärppien vastustaja on laukonut vaaralliselta maalintekoalueelta vain 12,3 laukausta per peli. Tapparan vastustaja on laukonut vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta keskimäärin vajaa neljä laukasta per peli enemmän kuin Kärppien vastustaja. Kokonaisuudessaan Tapparan vastustaja on laukonut noin 10 laukausta per peli enemmän kuin Kärppien vastustaja.
Tehokkuustarkastelu onkin sitten se ristiriitaisempi juttu, sillä vaikka rakenteellisesti Kärppien puolustuspeli on ollut tosi tiivistä eikä vastustaja ole päässyt paljoa vaaralliselta maalintekoalueelta laukomaan, on Kärppien vastustajan maalintekotehokkuus kuitenkin yllättävän hyvällä tasolla. Vaaralliselta maalintekoalueelta Kärppien vastustaja on ollut Tapparan vastustajaa reilut 2 %-yksikköä tehokkaampi ja mikä yllättävintä, vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta tehokkuus on saman verran parempi ja täten jopa Kärppien vastaavaa tehokkuutta suurempi.
Määrällinen vertailu: Tapparan vastustaja on tehnyt tarkastelujaksolla vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta 10 maalia ja Kärppien vastustaja jopa 27 maalia. Keskimäärin tämä siis tarkoittaa sitä, että tarkastelujaksolla Tappara on päästänyt vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta 0,4 maalia per peli ja Kärpät maalin per peli. Vaikka ero maalintekotehokkuudessa ei suurelta vaikuta, maalimäärissä eron huomaa jo selkeämmin, koska vaarallisen maalintekoalueen ulkopuolelta lauotaan selvästikin enemmän kuin lähempää maalia.
Kärppien puolustuspeli on siis vastustajan laukomisen tehokkuudella mitattuna ollut 29 % Tapparaa heikompaa. Se on mielestäni nyt avainasemassa, että pystyykö Kärpät nostamaan puolustamisen tasoaan siitä mitä se viime aikoina on ollut.
***
Kokonaisuudessaan vastakkain ovat kaksi hyökkäysvoimaista joukkuetta, joiden tehokkuus on ollut yllättävänkin tasaista. Puolustuspelissä Tappara on Kärppiä edellä kun mittariksi otetaan kokonaisuus eli vastustajan maalintekotehokkuus (toisin päin maalivahdin torjuntaprosentti), mutta Kärppien puolustus on rakenteellisesti Tapparaa edellä (vaarallisen maalintekoalueen laukausten osuus). No, vastaavien tilastojen mukaan Lukonkin puolustus oli rakenteellisesti Tapparaa edellä, mutta maalivahtipelissä Lukko antoi Tapparalle lopulta liikaa etua. Sama ilmeinen riski on nyt Kärpilläkin.
