Kirjoitellaan nyt tähän, kun nämä kuitenkin yhdistellään jossain vaiheessa.
Valitettavasti en tunne Pelicansia kovin syvällisesti, joten teksti on hieman Tappara-painotteinen.
Pelicans on ihan mielenkiintoinen vastustaja näin Tappara-henkisen kirjoittajan näkökulmasta. Mitään erityisen syvää tunnesidettä siihen ei vastustajana liity, vaan se on ollut aina vähän sellainen "ihan sama"-osaston joukkue. Varmaan vaikuttaa, että Reipas oli silloin 90-luvulla niin suuri vitsi ettei siihen tainnut oikein kukaan suhtautua tosissaan.
Tämän kauden Pelicans-joukkue on kuitenkin yllätysvalmis. Rosterissa on paljon lahjakkuutta ja ennen kaikkea siellä on kokeneita pelimiehiä. Uskoisin, että erikoistilanteissa joukkue tulee olemaan vahva. Hyvässä kunnossa oleva Jesse Niinimäki, taitava Tyler Redenbach, vihdoin läpimurtoaan tekevä Vili Sopanen ja pakkipuolelta ihan huikea Jan Latvala sekä liigan paremman puolen viivamies Juha Leimu. Erittäin kunnioitettava lista pelaajia ja ominaisuuksia.
Näiden lisäksi löytyy vielä Timo Pärssisestä lähtien kovia nimiä ja erilaista erikoisosaamista. Materiaaliin Pelicans siis ei tule kaatumaan.
Joukkueen suurin este menestykselle lieneekin Hannu Aravirta, vaikka on toki aika koomista näin heittää. Minusta kuitenkin on näyttänyt sille, että Aravirralta ja siten myös Pelicansin pelikirjasta puuttuu määrätynlainen rohkeus ja aloitteellisuus. Puolustuksen joukkue taitaa ja pystyy roikkumaan peleissä mukana mutta ei ole sitä kutosvaihdetta minkä voisi lyödä silmään tosipaikassa.
Tappara taas vastustajana on taktisesti erittäin kurinalainen ja sitkeä. Se pystyy jäädyttämään peliä tehokkaasti ja nojaakin pitkälti puolustuspeliin mutta se pystyy myös rytminvaihdoksiin jopa kesken erien, temppu mikä on usein todella vaikea tehdä. Pääasiassa joukkue pyrkii pitämään pelinopeuden korkeana mikä tarkoittaa enemmän tilan voittamista suhteessa tilan tekemiseen.
Jos on Pelicansilla heittää kehiin paljon erikoisosaamista niin sitä on myös Tapparalla. Ratkaisurintaman ykköstykit Kristian Kuusela, Josh Green, Olli Palola, Jan-Mikael Järvinen ja Antti Erkinjuntti ovat oikeastaan jokainen erityyppisiä pelaajia ja tarjoavat erilaista haastetta. Vastaavasti löytyy myös vakuuttava ryhmä defensiivisiä pelaajia kuten Tomas Plihal, Jukka Peltola, Raymond Sawada ja vaikkapa Ville Nieminen. Jukka Voutilainen on vielä todellinen jokerikortti, jos hän on kuntoutunut hyvin vammastaan niin hän nostaa Tapparan hyökkäyspeliä vielä uudelle tasolle, tai tuo siihen uuden (ja taas erilaisen) työvälineen.
Puolustus on rosterin osalta syvä, se on monipuolinen ja se on kokenut. Isoimmat minuutit kellottaa yleensä Teemu Aalto joka on Rautakorven luottomies ja jokapaikan höylä. Nick Bailen on Liigan terävintä kärkeä kaikista puolustajista, todella monipuolinen pelaaja jonka vahvuus on hyökkäyspelissä. Bailen on kuitenkin myös todella hyvä puolustamaan joten monipuolinen pelaaja on kyseessä.
Markus Kankaanperä ja Pekka Saravo ovat selkeimmin oman pään erikoismiehiä, sekä alivoimapakkeja. Muuten Tapparan puolustus on rakennettu sellaiseksi, että periaatteessa kenet tahansa voi heittää mihin tahansa rooliin ja homma rokkaa. Kesken kauden tulleista pelaajista Marko Kauppinen on ollut loistava ja Johan Larsson ailahteleva.
Pelikirjamielessä voitaneen odottaa erittäin taktista sarjaa jossa pelataan jopa ihan prosenteilla. Tapparan hyökkäyspelin selkein vahvuus on huippunopeat transitiovaiheet (eli pelin käännöt puolustuksesta hyökkäykseen) joissa se rakentaa suoraviivaisesti maalipaikkoja ja päättää niitä tehokkaasti. Muutamat yksilöt kuten mm. Erkinjuntti pystyvät myös pitkiin hyökkäyksiin ja välillä näitä käytetäänkin mausteena. On kuitenkin selvää, että keskialue tulee olemaan Pelicansin kannalta kriittinen "osa-alue".
Tapparan heikkoudet ovat sitten kuitenkin PAPP:n toteutuksessa. Nähdäkseni joukkue pelaa välillä hyvinkin voimakkaasti miestä ja etenkin Larssonilla on ajoittaisia vaikeuksia omissa vastuissaan. Pelicansin tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä vaihtamaan paikkoja ja blokkailemaan Tapparan pelaajia hyökkäysalueella, eli luoda tilanteita joissa miesvartiointi on hetkellisesti 1 vs 2. Se vaatii hyvää kulmapelaamista ja hyvin ajoitettuja sisäänvientejä.
Erikoistilanteissa Tappara on rautaa sekä alivoimalla, että ylivoimalla. Löytyy hyviä aloittajia, hyviä pelinlukijoita, on kätisyyksiä, laukaisuvoimaa ja vaikka mitä. Tomas Plihal on jokerikortti loistava maskipelaajana ja myös Josh Green viihtyy maalin edessä. Nick Bailen ja Teemu Aalto kantavat vastuun viivalta ja Olli Palola sekä Kristian Kuusela paukuttavat "siiviltä". Peliä tehdään useimmiten oikealta puolelta ja viivasta.
Yhteenvetona voisi todeta, että Pelicansilla tuo klassinen iskunpaikka eli kaksi ensimmäistä ottelua ovat taas suuressa roolissa. Onhan tuo vähän klisee mutta puolustaa paikkaansa vuodesta toiseen. Sillä on nyt hyvä itseluottamus päällä ja se on saanut jo tietoa siitä mikä on sen voittava sapluuna.
Tapparan kohdalla, jos verrataan esimerkiksi Kärppiin, tilanne on sellainen, että sen pelissä on tavallaan pienemmät marginaalit. Eli se on aivan loistava puolustamaan johtoasemaa mutta vastaavasti tappioaseman kääntäminen on ajoittain tuskaista ja johtaa pelin pakottamiseen. Se on kuitenkin toisaalta koko kauden tottunut tappelemaan näistä pienistä marginaaleista ja on kuin kotonaan näissä playoff-pelien kaltaisissa "maalin peleissä".
Paljon riippuu ihan "hengestä", eli kuinka rennosti kumpikin joukkue pystyy pelitapaansa toteuttamaan. Tapparan kohdalla on olemassa vaara, että taktisuus ottaa jopa liikaa valtaa, vaikka se pyrkiikin aktiivisesti hakemaan tunnetta peliinsä mm. kamppailupelaamisen kautta. Myös ns. ylipelaamisen riski on olemassa näissä ensimmäisissä otteluissa sillä Tappara on harjoitellut kovaa ihan viime metreille asti ja nyt on tavallaan hetki, kun pelaajat päästetään irti. On varmaa, ettö intoa ja tahtoa on aivan perkeleesti mutta miten kanavoida se oikeisiin asioihin, niin siinä riittää Rautakorven tiimillä tekemistä.
Mielenkiintoinen sarja tulossa! Toivotaan rehtiä urheiluhengen mukaista kamppailua, parempihan tästä taas jatkaa niin kuin urheilussa aina tapahtuu.
