Otetaanpas oma aihe tälle parille (suotavaa olisi tehdä muistakin pareista keskustelupiste).
Vastakkain siis tulevat olemaan lännen kolmas ja kuudes. Anaheim palaa välivuoden (+työsulku vuoden) jälkeen pleijareihin ja saa vastaansa yhden kovimmista ennakkosuosikeista, eli Calgaryn.
Calgary nojaa Kipperiin ja hyvään puolustuspeliin. Kipper on ollut koko kauden paras vahti ja tulee voittamaan parhaan maalivahdin palkinnon. Kakkosvahtina on Philippe Boucher joka on kelpo varamaalivahti jos sattuu käymään Bäckströmit. Kiprusoff voi varastaa pari voittoa yksinään mutta hyvä puolustus antaa tukea myös.
Puolustus on ollut tuki ja turva tälläkin kaudella. Viisikkopuolustus on avainsana. Vahvoja voimakkaita omanpään luutijoita löytyy yllin kyllin Flamesilta. Miehet Marchment, Warrener ja Hulse ovat kokeneita pelureita joilla maila ei tärise ainakaan jännityksestä. Leopold ja Regehr ovat ykkös pakkipari ja osaavat hommansa loistokkaasti. Kakkos pakkipari on taitava ja fyysinen myöskin. Tulokas tittelistä taisteleva Dion Phaneuf on jättänyt nimensä jo kaikkien mieliin vaikkei ikää ole edes 21 vuotta. Hänen pakkiparinsa Roman Hamrlik on kokenut ykkösvaraus jolla on pelottavan kova kuti.
Flames pakistossa on paljon kilpailua pelipaikoista sillä edellä mainittujen lisäksi pakistoon kuuluu ehdottomasti Andrew Ference ja ehdolle vaikkapa Richie "Robynin veli" Regehr.
Taitoa ei hirveän paljon ole mutta sen en usko olevan ongelma. Joka tapauksessa miehet Regehr, Phaneuf, Marchment ja Warrener toivottavat Ducksin hyökkääjät lämpimästi tervetulleeksi maalille.
Jos Flamesilta etsitään heikkouksia täytyy se löytyä hyökkäys puolelta. Flames on tehnyt koko lännestä kolmanneksi vähiten maaleja. Hyökkääjien pinnamäärätkin tuntuvat kovin vähiltä. 67, 59, 47, 42, 31, 31, 29... Ykköstykki Jarome Iginlakin oli vähän vaisuhko koko kauden ajan. Tuloksena "vain" 67 pinnaa. Jännä nähdä alkaako verkot vihdoin heilumaan kun pelit kovenee. Iginla on pelannut pitkälti Daymond Langkow:n kanssa joka ei ihan ole pystynyt täyttämään Craig Conroyn jättämää aukkoa. Chuck Kobasew on pelannut hyvää kautta ja noussut neloskentän ajelijasta maalintekijä kenttiin. Muita onnistujia on ollut Rangersista hankittu Jamie Lundmark ja Panthersista hankittu Kristian Huselius. Silti Mike Leclerc, Chris Simon, Stephane Yelle, Darren McCarty ja Marcus Nillson ovat niitä johon katseet kohdistuvat. Haalari osaamista meinaan löytyy rosterista, mutta kukaa tekee maalit, siinä pulma. Pakki oli joukkueen kolmanneksi paras maalintekijä. Kaikki kunnia Phaneufille mutta hyökkäyksestä täytyy löytyä parempia maalintekijöitä.
Merkittävä tekijä on myös punainen meri joka syttyy taas. Kotietu ei ole änärissä niin suuri etu kuin vaikkapa suomessa mutta silti Flames-mania hakee vertaistaan.
Vastustaja Anaheim teki loistohankinnat kesällä vapaiden agenttien kanssa ja on saanut nyt nauttia hedelmistä. Ainakin runkosarjan ajan.
Maalilla torjuu kevään '03 vireeseen päässyt Jean-Sebastian Giguere. Tässä suhteessa ei pitäisi löytyä mitään suurempaa heikkoutta. Giguere jää jälkeen Kipperistä mutta niin jää melkein kuka vaan tässä liigassa joten Giguere joutuu vaikeaan paikkaan häntä vastaan asettelussa.
Pakistoa johtaa yksi liigan parhaimmista pakeista, Scott Niedermayer. Niedermayer oli loistava veto Brian Burkelta. Niedermayer jaksaa pelata ja uurastaa. Häneen kohdistetaan painetta niin omalta joukkueelta kuin myöskin Flamesin pelaajilta. Paine vaan sattuu olemaan erilaista. Niedermayerin jälkeen pakisto kapenee oleellisesti. Yllätysnimi Francois Beauchemin pystyi keräämään 39 pistettä, mutta seuraavalla, Ruslan Saleilla, oli vain 19 pinnaa. Tehot ovat pakistossa täysin Niedermayerin kontolla. Muut pakit ovatkin enemmän fyysisen osaston miehiä. Vitali Vishnevski, Ruslan Salei, Sean O`Donnell ja Joe DiPenta eivät mitään Janne Grönvallin kaltaisia samettikäsiä ole. Fyysinen puolustus kohtaa ehkä liigan fyysisimmän hyökkäyksen. Tanner siis tärisee.
Hyökkäys Ducksilla on nuori. Yli kolmekymppisiä pelaajia on vain kolme, mutta kaikki ovat kumminkin ohittaneet jo kolmenkympin kriisin. Parivaljakko Selänne-McDonald on tärkein palanen hyökkäyksessä. Heihin Flames pakisto uhraa kovimmat miehensä. Tukea tulee Joffrey Lupulilta, fyysiseltä ex-Flames Rob Niedermayerilta ja yllätysnimi Chris Kunizilta. Tehojen tekijöihin voi myös lisätä kaksi seuraavaa Ducks supernimeä. Corey Perry ja Ryan Getzlaf ovat tulevaisuuden ankkoja, ja erittäin päteviä sellaisia. Getzlafin laukaus hakee vertaistaan ja se on syytä ottaa ylivoimilla tarkasti. Puolustavammasta pelistä vastaa swedu-kaksikko Samuel Påhlsson ja Jonathan Hedström. Miehet ovat roolissaan ehdottoman tärkeitä Ducksille. Hyökkäys on toiminut kevätkaudella hyvin mutta silti löytyy paljon kysymysmerkkejä miten nuori hyökkäys voittaa ensiksi puolustusmuurin, ja seuraavaksi Kipperin.
Viimeksi Ducksin pelatessa pleijareissa, selvisi joukkue finaaliin asti jolloin Devilsiltä tuli takkiin.
Pelaajia joita kannattaa seurata:
CAL:
Dion Phaneuf: 20 maalia ja 49 pinnaa tulokaskaudella. Lisänä järkyttävän kovat pommit.
Matthew Lombardi: Pienikokoinen taitava sentteri on hyvä tekemään peliä. Liukas vastustajille.
Shean Donovan-Marcus Nillson: Kaksikko pelasi loisto kevään '04 seuranaan Ville Nieminen. Nyt Ville ei ole mukana mutta haalarit on varmasti puettu jo päälle.
ANA:
Vitali Vishnevski: Yksi liigan kovimmista pommittajista. Pakko vastata Flamesin fyysisyyteen.
Ryan Getzlaf: Iso, fyysinen, loistava laukaus. Snaipperi siis.
Samuel Påhlsson: Yksi aliarvostetuimpia pelaajia koko änärissä. Loistava molemmissa päässä. Lisänä hyvä aloittaja.
Mielenkiintoinen sarja on tulossa ja ennen kirjoitustani olin sitä mieltä että tämä voi mennä kummalle tahansa mutta kun tarkemmin asiaa tiirailin niin Flamesinhän tästä PITÄISI jatkoon mennä. Tasaista tulee olemaan ja maalilla nähdään ratkaisut.
Veikkaus: Flames vie 4-2
Vastakkain siis tulevat olemaan lännen kolmas ja kuudes. Anaheim palaa välivuoden (+työsulku vuoden) jälkeen pleijareihin ja saa vastaansa yhden kovimmista ennakkosuosikeista, eli Calgaryn.
Calgary nojaa Kipperiin ja hyvään puolustuspeliin. Kipper on ollut koko kauden paras vahti ja tulee voittamaan parhaan maalivahdin palkinnon. Kakkosvahtina on Philippe Boucher joka on kelpo varamaalivahti jos sattuu käymään Bäckströmit. Kiprusoff voi varastaa pari voittoa yksinään mutta hyvä puolustus antaa tukea myös.
Puolustus on ollut tuki ja turva tälläkin kaudella. Viisikkopuolustus on avainsana. Vahvoja voimakkaita omanpään luutijoita löytyy yllin kyllin Flamesilta. Miehet Marchment, Warrener ja Hulse ovat kokeneita pelureita joilla maila ei tärise ainakaan jännityksestä. Leopold ja Regehr ovat ykkös pakkipari ja osaavat hommansa loistokkaasti. Kakkos pakkipari on taitava ja fyysinen myöskin. Tulokas tittelistä taisteleva Dion Phaneuf on jättänyt nimensä jo kaikkien mieliin vaikkei ikää ole edes 21 vuotta. Hänen pakkiparinsa Roman Hamrlik on kokenut ykkösvaraus jolla on pelottavan kova kuti.
Flames pakistossa on paljon kilpailua pelipaikoista sillä edellä mainittujen lisäksi pakistoon kuuluu ehdottomasti Andrew Ference ja ehdolle vaikkapa Richie "Robynin veli" Regehr.
Taitoa ei hirveän paljon ole mutta sen en usko olevan ongelma. Joka tapauksessa miehet Regehr, Phaneuf, Marchment ja Warrener toivottavat Ducksin hyökkääjät lämpimästi tervetulleeksi maalille.
Jos Flamesilta etsitään heikkouksia täytyy se löytyä hyökkäys puolelta. Flames on tehnyt koko lännestä kolmanneksi vähiten maaleja. Hyökkääjien pinnamäärätkin tuntuvat kovin vähiltä. 67, 59, 47, 42, 31, 31, 29... Ykköstykki Jarome Iginlakin oli vähän vaisuhko koko kauden ajan. Tuloksena "vain" 67 pinnaa. Jännä nähdä alkaako verkot vihdoin heilumaan kun pelit kovenee. Iginla on pelannut pitkälti Daymond Langkow:n kanssa joka ei ihan ole pystynyt täyttämään Craig Conroyn jättämää aukkoa. Chuck Kobasew on pelannut hyvää kautta ja noussut neloskentän ajelijasta maalintekijä kenttiin. Muita onnistujia on ollut Rangersista hankittu Jamie Lundmark ja Panthersista hankittu Kristian Huselius. Silti Mike Leclerc, Chris Simon, Stephane Yelle, Darren McCarty ja Marcus Nillson ovat niitä johon katseet kohdistuvat. Haalari osaamista meinaan löytyy rosterista, mutta kukaa tekee maalit, siinä pulma. Pakki oli joukkueen kolmanneksi paras maalintekijä. Kaikki kunnia Phaneufille mutta hyökkäyksestä täytyy löytyä parempia maalintekijöitä.
Merkittävä tekijä on myös punainen meri joka syttyy taas. Kotietu ei ole änärissä niin suuri etu kuin vaikkapa suomessa mutta silti Flames-mania hakee vertaistaan.
Vastustaja Anaheim teki loistohankinnat kesällä vapaiden agenttien kanssa ja on saanut nyt nauttia hedelmistä. Ainakin runkosarjan ajan.
Maalilla torjuu kevään '03 vireeseen päässyt Jean-Sebastian Giguere. Tässä suhteessa ei pitäisi löytyä mitään suurempaa heikkoutta. Giguere jää jälkeen Kipperistä mutta niin jää melkein kuka vaan tässä liigassa joten Giguere joutuu vaikeaan paikkaan häntä vastaan asettelussa.
Pakistoa johtaa yksi liigan parhaimmista pakeista, Scott Niedermayer. Niedermayer oli loistava veto Brian Burkelta. Niedermayer jaksaa pelata ja uurastaa. Häneen kohdistetaan painetta niin omalta joukkueelta kuin myöskin Flamesin pelaajilta. Paine vaan sattuu olemaan erilaista. Niedermayerin jälkeen pakisto kapenee oleellisesti. Yllätysnimi Francois Beauchemin pystyi keräämään 39 pistettä, mutta seuraavalla, Ruslan Saleilla, oli vain 19 pinnaa. Tehot ovat pakistossa täysin Niedermayerin kontolla. Muut pakit ovatkin enemmän fyysisen osaston miehiä. Vitali Vishnevski, Ruslan Salei, Sean O`Donnell ja Joe DiPenta eivät mitään Janne Grönvallin kaltaisia samettikäsiä ole. Fyysinen puolustus kohtaa ehkä liigan fyysisimmän hyökkäyksen. Tanner siis tärisee.
Hyökkäys Ducksilla on nuori. Yli kolmekymppisiä pelaajia on vain kolme, mutta kaikki ovat kumminkin ohittaneet jo kolmenkympin kriisin. Parivaljakko Selänne-McDonald on tärkein palanen hyökkäyksessä. Heihin Flames pakisto uhraa kovimmat miehensä. Tukea tulee Joffrey Lupulilta, fyysiseltä ex-Flames Rob Niedermayerilta ja yllätysnimi Chris Kunizilta. Tehojen tekijöihin voi myös lisätä kaksi seuraavaa Ducks supernimeä. Corey Perry ja Ryan Getzlaf ovat tulevaisuuden ankkoja, ja erittäin päteviä sellaisia. Getzlafin laukaus hakee vertaistaan ja se on syytä ottaa ylivoimilla tarkasti. Puolustavammasta pelistä vastaa swedu-kaksikko Samuel Påhlsson ja Jonathan Hedström. Miehet ovat roolissaan ehdottoman tärkeitä Ducksille. Hyökkäys on toiminut kevätkaudella hyvin mutta silti löytyy paljon kysymysmerkkejä miten nuori hyökkäys voittaa ensiksi puolustusmuurin, ja seuraavaksi Kipperin.
Viimeksi Ducksin pelatessa pleijareissa, selvisi joukkue finaaliin asti jolloin Devilsiltä tuli takkiin.
Pelaajia joita kannattaa seurata:
CAL:
Dion Phaneuf: 20 maalia ja 49 pinnaa tulokaskaudella. Lisänä järkyttävän kovat pommit.
Matthew Lombardi: Pienikokoinen taitava sentteri on hyvä tekemään peliä. Liukas vastustajille.
Shean Donovan-Marcus Nillson: Kaksikko pelasi loisto kevään '04 seuranaan Ville Nieminen. Nyt Ville ei ole mukana mutta haalarit on varmasti puettu jo päälle.
ANA:
Vitali Vishnevski: Yksi liigan kovimmista pommittajista. Pakko vastata Flamesin fyysisyyteen.
Ryan Getzlaf: Iso, fyysinen, loistava laukaus. Snaipperi siis.
Samuel Påhlsson: Yksi aliarvostetuimpia pelaajia koko änärissä. Loistava molemmissa päässä. Lisänä hyvä aloittaja.
Mielenkiintoinen sarja on tulossa ja ennen kirjoitustani olin sitä mieltä että tämä voi mennä kummalle tahansa mutta kun tarkemmin asiaa tiirailin niin Flamesinhän tästä PITÄISI jatkoon mennä. Tasaista tulee olemaan ja maalilla nähdään ratkaisut.
Veikkaus: Flames vie 4-2