Play-off Kärpät-Pelicans

[Uleåborgir]

Pelin passivoitumisesta

Destroyer ja RtSn mainitsivat Kärppien pelanneen passiivisesti. Pula-ajan Tretjak kiisti. Niin kiistän minäkin.

Kärpät pelasi todella aktiivisesti ja tarkasti kiekottomana. Keskittyminen viisikkopuolustukseen oli lähes koko sarjan ajan 100%.

Kiekollinen peli oli varmaa, puolustusalueella ei kikkailtu, vaan kiekko toimitettiin mahdollisimman nopeasti neutraalialueelle. Vastustajan sivuhyökkäyskaistat suljettiin ja Pelicans joutui rypemään nurkissa, kun hyökkäyspäähän pääsivät. Keskikaista oli täysin tukossa. 1-2-2 toimi täydellisesti, eikä yksilötasollakaan nähty puolustuspelissä notkahduksia. Jalonen on totisesti saanut piiskattua joukkueensa noudattamaan kurinalaista joukkuepeliä.

Viimeisessä pelissä Jalosen taktiikka säihkyi kirkkaimmillaan. Pelicans ei saanut yhtään todella vaarallista laukausta kohti Kärppien maalia. Viimeisessä erässä Pelicans sai paikan, mutta laukaus oli laaduton.

Aktiivisuutta voi olla kentällä hyvinkin paljon, mutta se ei välttämättä ole kiekollista. Kärppien puolustuspeli muistuttaa Italian vastaavaa jalkapallon maailmasta. Kentällä on huippuyksilöitä koko kentän leveydeltä, mutta lopulta aktiivinen ja kokonaisvaltainen puolustuspeli näyttää kaapin paikan. Näin voitetaan mestaruuksia.

Nyt näyttää, että vastaan tulisi Blues. Maalissa huippuveskari Bernd Brückler ja vahva "kärppämäinen" viisikkopuolustus. Mikäli pelit voivat Pelsusarjasta vielä tiukemmaksi mennä, niin nyt menee.

 

[Makis]

Kolme peliä neljästä nähneenä parhaat Kärpät:

Tarkki.

Kolmos- ja neloskentät pelasivat mallikkkasti. Varsinkin nelonen oli joka ottelussa hyvä.

Puolustajista onnistujia olivat Boumedienne, Korpikari, Loponen. Lupaschuk, Laamanen ja Jaakola menettelivät. Mikkola sen sijaan oli heikko. Todella epävarmaa peliä, purutkin järkiään paniikkipurkuja, jotka jäivät suoraan kaverille.

Ykkösketju oli pahasti yössä. Varsinkin Hyvönen, jota ei pelaaminen tuntunut kiinnostavan. Heikkilä olisi miehen pistänyt vilttiin välittömästi. Kakkonen väläytteli ajoittain, mutta oli sitten taas ajoittain pahoissa vaikeuksissa.

 

[X-Hearted]

Ehkä muotoilin sanan passiivinen väärin. Kiekollisena ehkä oltiin hieman passiivisempia runkosarjaan verrattuna, mutta tämä on luonnollinen yhtälö, kun playoff-peleissä tila vähenee ja tunne saa enemmän ilmaa. Ottelusarjasta ollaan kaikkinensa yhtä mieltä, mutta joka tapauksessa tässä muutama tarkennus;

Tässä on tullut katseltua vanhoja finaalisarjoja, joissa ollaan pelattu Palsolan johdolla. Yhteistä näille on se, että koko ajan kentän jokaisella alueella ollaan pyritty olemaan askeleen edellä vastustajaa. Se näkyi kentällä ns. joka paikassa ololla.

Aivan.

Peleissä voidaan olla hallitsevampi osapuoli siitäkin huolimatta, vaikka pelitapa on runkosarjaan nähden kiekollisesti hieman puolustusvoittoisempi ja/tai passiivisempi. Niinkuin se nyt oli Pelicans-ottelusarjassa, joka näkyi sitten suoraan tehdyissä maaleissa. Joukkue on nyt kanavoittanut tekemisensä tiiviin puolustuksen kautta, jotta tuloksellinen lopputulos olisi mahdollisimman voittoisa. Se ei välttämättä silmiä hivele, mutta pelitavalla voitetaan playoff-pelejä. Kylmä tosiasia.

Kyse on lähinnä siitä, miten valmennusjohto löytää vastustajan heikkoudet ja reagoi niihin pelien sisällä. Mielestäni Jalonen osasi ripotella Kärppien pelitapaan myöskin niitä elementtejä, joita lahtelaisjoukkue ei osannut käsitellä - toisin sanoen Pelicansin heikkouksia. Tämmöisiä oli mm. Kärppien vahva ja agressiivinen ohjauspeli etenkin keskialueella, jossa suurimmaksi osaksi kärppäpelaajiston kiekonriistot tapahtuivat. Toisaalta jos ei kiekonriistoja tapahtunut keskialueelta, kiekollinen hallinta siirtyi Kärpille vahvan ohjauspelin ansiosta viimeistään omalla alueella tai Pelicansin näennäisen kulmapelin jälkeen. Nopeat suunnanmuutokset aukaisivat sitten portteja hyökkäyksen painepelaamiseen.

Olet joka tapauksessa oikeassa. Samoja elementtejä - mitä mainitset - on löyty ilmoille. Kärpät oli askeleen edellä vastustajaa kentän jokaisella osa-alueella.

...on mielenkiintoista nähdä lähteekö Jalonen samalla taktiikalla seuraavaa vastustajaa vastaan.

Ei lähde, sillä vastustaja on eri. Kärpät pelaa aina oman pelitapansa kautta, mutta sen lisäksi mukaan porataan vastustajaa heikentäviä pelillisiä elementtejä. Asia korostuu kovissa playoff-peleissä.

...

Edelleen samaa mieltä. Mielestäni Kärpät oli vain kiekollisena runkosarjaa passiivisempi, kun pelitapaa on muutettu puolustusvoittoisemmaksi. Tämä ei todellakaan tarkoita sitä, etteikö Kärpät olisi ollut aktiivinen ottelusarjassa. Tokihan se sitä oli.

Anteeksi väärinymmärrys.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Olet joka tapauksessa oikeassa. Samoja elementtejä - mitä mainitset - on löyty ilmoille. Kärpät oli askeleen edellä vastustajaa kentän jokaisella osa-alueella.

Pikkuisen vielä tarkennan omaa kantaani. Noissa aiemmissa pyrittiin olemaan, kun nyt annettiin tiettyjä hetkiä suosiolla periksi. Itse pidän enemmän aiemmasta, mutta en tiedä kumpi on sitten järkevämpää.

Nyt ei oltu koko aikaa pelikaaneja joka asiassa parempia, mutta kokonaisuudessa homma tottakai toimi paremmin. Ainoa asia, missä oltiin paikoin jopa 100-0 parempia oli kyllä tuo ohjauspeli+puolustus. Paikka paikoin vastustaja saatiin täysin aseettomaksi. Silti pitää muistaa, että pelikaanit taisivat saada joka pelissä läpiajon, mihin kärpät ei pystynyt. Kärpät sai niitä kyllä runkosarjassa vielä aikaiseksi. Mutta kokonaisuutena voitettiin kaikki osa-alueet. Toiset niukasti ja toiset isommin. Saattoi siellä olla asioita, jotka menivät aika tasan.

Erien alut ja otteluihin tulot olivat pelikaaneilla selkeästi parempia. 3/4 pelissä otti Pelikaanit selvän alkutahdin ja Kärpät tuli hieman perässä. Tämä kääntyi kuitenkin erien loppua kohden toisin päin. Toisaalta kyseessä voi olla myös sekin, että taktiikkaan kuului erien alkujen ylivarovainen peli ja sitä kautta sitten otteen ottaminen, mutta jos oli niin ei hyvä. Jääkiekkopelissä on turhaa tieten tahtoen antaa vastustajalle erän ensimmäisiä 5-10 min.