Jos nyt taas pannaan kerrankin positivistin housut jalkaan, niin Pens voi kyllä pelata täysin samalla tavalla kuin edellisen matsin ensimmäisen puolituntisen oli kokoonpanossa ketä vaan. Jos se ei riitä, se ei riitä ja eteenpäin.
Ei siihen kurinalaisuuteen Crosbyä tarvita, ei se ole seksikästä eikä siten tehdä seitsemää maalia ja se on kuluttavaa, vituttavaa, tylsää ja vaatii jäätävää kuria, sitoutumista ja uhrautumista. Mutta sillä pakotetaan Rangersin kokemattomat jannut sankarigolfiin eikun lätkään ja sitten Pens iskeekin vastaan kokemuksen syvällä tupakkiyskällä.
Tää peli on sellanen, missä joku Arto Laatikainen olisi kultaakin kalliimpi - älkää höntyilkö, ei tarvi voittaa joka vääntöä vaan ne tärkeimmät.
Jännittää.
Tänä yönä punnitaan aika pitkälti saako Sullivan tuon paketin pelaamaan voittavaa lätkää, sillä ihan kaikki paineet on edelleen Rangersilla ja ne on selkä seinää vasten.
Edit. Piti vielä noista aivotärähdyksistä sanomani. Nykyäänhän se ohjeistus on, että heti kun oireet hellittävät siirrytään "normaaliin" tekemiseen eli varmaan Crosbyn tapauksessa pikku lämmittelyt ja luistelut, ja siitä asteittain kovemoaan rasitukseen, kunnes oireiden alkaessa taas lepo, nollaus ja homma alusta asteittain. Kestää tietysti pidempään mutta voi pelastaa paljon. Aikoinaanhan aivotärähdysten kanssa meni lähinnä vituiksi se, kun oltiin tärskyn jälkeen vaan jossain pimiössä oireiden päättymiseen ja sitten täysillä kehiin heti jos pysyy pystyssä. Nykyään onneksi myös pelaajat tietää (ja uskaltaa myöntää) milloin on vielä aivotärähdyksen oireita. Toivotaan Crosbylle pikaista paluuta, mutta nää on sellasia missä jokainen osuma voi olla uran viimeinen. Elämä on.