Olihan.
Aivan yhtä synkkää paskaa, kuin viime kauden paskimmat pelit ja nimenomaan tuo pelitapa. Kun ei nyt ole mitään pelinopeita raketteja enää jengissä yhtäkään, niin ihan turha yrittää edes tuollaista pelaamista missä riskejä otetaan liukuhihnalta. Se toimi joskus, kun viisikko pysyi tiiviinä ja oli vitusti jalkoja sekä pelipäätä tilanteiden tunnistamiseen.
Nyt tulee vain koko ajan täysin käsittämättömiä kiekonmenetyksiä ja harhasyöttöjä, kun viisikko repeilee kun meikäläisen perse. Varmaan kertaakaan ei ollut Pensselimiehellä kiekollista apua lähempänä, kuin Sabresin kaksi puolustavaa. Kiekkoa ei pystytty pitämään hyökkäysalueella ollenkaan, koska ensin ei riitä liike, sitten ei riitä kamppailuvoima ja sitten ei ole niitä auttavia tukitoimiakaan. Karvauspeli on täysin onnetonta, kun kärki suhaa aivottomana iholle ja muu jengi istuu jossain oman sinisen päällä. Sieltä tuli jopa Sabresin pakit naureskellen kokoajan olemattoman paineen alta pois ja loi ylivoimahyökkäyksiä yhdellä vitun syötöllä.
Siihen vielä uunoilut omassa päässä, kun ei näemmä ole mitään systeemiä miten siellä pitäisi pelata eikä kiekollisena ole muuta vaihtoehtoa kun sohaista ränniä. Jos jalalla joku pääsee hetkellisesti ylös, ovat muut jo menneet karkuun, seisovat paikallaan keskialueella tai mikä vitun järkevintä, viilettävät leveällä laitaa pitkin, johon sitten heitetään joku vitun diagonaalisyöttö oman sinisen kulmasta ja jonka vastustaja katkaisee keskiympyrään noin 99 kertaa sadasta. Ja samaa seuraavassa vauihdossa. Ja sitä seuraavassa.
Jos tossa nyt jotain järkevämpää pelitapaa taustalla on, niin sitä ei pelaajat pysty toteuttamaan tai eivät halua toteuttaa. Ihan tasan tarkkaan samoin kuin niissä 100-0 turpasaunoissa viime kaudella, eritoten playoffeissa, jossa Sullivanin purkkaviritelmä lahosi kuin Rinteen budjetti ja Penseillä pyyhittiin lattiaa hikoilematta. Tarttis tehrä jotain, mr Sullivan.
